Komissio hyväksyi tänään uraauurtavat ehdotukset vahingoittuneiden ekosysteemien ennallistamiseksi ja luonnon palauttamiseksi kaikkialla Euroopassa aina maatalousmaasta ja meristä metsiin ja kaupunkiympäristöihin. Komissio ehdottaa myös kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niihin liittyvien riskien vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Nämä ovat biodiversiteettistrategian ja Pellolta pöytään -strategian lippulaivahankkeita, ja ne auttavat varmistamaan elintarvikehuollon varmuuden ja häiriönsietokyvyn EU:ssa ja koko maailmassa.
Ehdotus luonnon ennallistamista koskevaksi laiksi on keskeinen askel, kun pyritään välttämään ekosysteemien romahtaminen ja ehkäisemään ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pahimmat vaikutukset. EU:n kosteikkojen, jokien, metsien, niittyjen, meriekosysteemien ja kaupunkiympäristöjen ennallistaminen ja niissä elävien lajien palauttaminen on ehdottoman tärkeä ja kustannustehokas investointi elintarviketurvaan, ilmaston häiriönsietokykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin.
Samalla tavoin kemiallisia torjunta-aineita koskevat uudet säännöt pienentävät EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristöjalanjälkeä, suojelevat kansalaisten ja maataloustyöntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ja auttavat lieventämään taloudellisia menetyksiä, joita jo aiheutuu maaperän terveyden heikkenemisestä ja torjunta-aineiden aiheuttamasta pölyttäjien häviämisestä.
Luonnon ennallistamista koskeva säädös Euroopan luontoon kohdistuvien vahinkojen korjaamiseksi vuoteen 2050 mennessä
Komissio ehdottaa tänään ensimmäistä kertaa lainsäädäntöä, jolla pyritään nimenomaisesti ennallistamaan Euroopan luontoa, korjaamaan 80 prosenttia heikossa kunnossa olevista eurooppalaisista luontotyypeistä ja palauttamaan luonto kaikkiin ekosysteemeihin aina metsistä ja maatalousmaasta merten, makean veden ja kaupunkien ekosysteemeihin.
Tämän luonnon ennallistamista koskevan ehdotuksen mukaan kaikkiin EU-maihin sovelletaan oikeudellisesti sitovia tavoitteita, jotka koskevat luonnon ennallistamista eri ekosysteemeissä ja joilla täydennetään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä luonnon ennallistamistoimenpiteillä ja ulottaa toimet lopulta koskemaan kaikkia ennallistamisen tarpeessa olevia ekosysteemejä vuoteen 2050 mennessä.
Luonnon ennallistaminen ei tarkoita luonnonsuojelua eikä se automaattisesti lisää suojelualueita. Luonnon ennallistaminen on tarpeen myös suojelualueilla, koska niiden tila huononee jatkuvasti, mutta kaikista ennallistamisalueista ei tarvitse tulla suojelualueita. Ennallistaminen ei estä taloudellista toimintaa. Ennallistamisessa on kyse elämisestä ja tuottamisesta yhdessä luonnon kanssa. Sen avulla tuodaan luonnon monimuotoisuutta takaisin kaikkialle, myös alueille, joilla harjoitetaan taloudellista toimintaa, kuten hoidettuihin metsiin, maatalousmaille ja kaupunkeihin.
Ennallistaminen koskee tiiviisti kaikkia yhteiskunnan osia ja hyödyttää niitä, se on toteutettava osallistavassa prosessissa ja sillä on erityisen myönteinen vaikutus niihin, joiden toimeentulo on suoraan riippuvainen terveestä luonnosta, kuten viljelijät, metsänhoitajat ja kalastajat. Investoinnit luonnon ennallistamiseen tuovat jokaiselle sijoitetulle eurolle 8–38 euron tuoton.
Luonnon ennallistamista koskevassa säädöksessä asetetaan erilaisia maa- ja meriekosysteemejä koskevia ennallistamistavoitteita ja -velvoitteita. Etusijalle on tarkoitus asettaa ekosysteemit, joilla on suurimmat mahdollisuudet hiilen poistamiseen ja varastointiin sekä tulvien kaltaisten luonnonkatastrofien vaikutusten ehkäisemiseen tai vähentämiseen.
Uusi säädös perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, mutta se kattaa kaikki ekosysteemit sen sijaan, että se rajoittuisi luontotyyppidirektiivin mukaisiin ja Natura 2000 -suojelualueisiin, ja sen tavoitteena on saada kaikki kokonaan ja osittain luonnontilassa olevat ekosysteemit elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamistoimet hyötyvät merkittävästä EU:n rahoituksesta: tämänhetkisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä myönnetään noin 100 miljardia euroa luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin, myös ennallistamiseen.
Ehdotettuja tavoitteita ovat muun muassa seuraavat:
• Maatalouden ekosysteemeissä lisätään yleisesti luonnon monimuotoisuutta ja saavutetaan myönteinen suuntaus niittyjen perhosten, viljelysmaiden lintujen, viljelymaan kivennäismaan orgaanisen hiilen ja maatalousmaan monipuolisten maisemapiirteiden osalta.
• Ennallistetaan ja uudelleenkostutetaan kuivattuja turvemaita maatalouskäytössä ja turpeen tuotantopaikoilla.
• Lisätään metsäekosysteemeissä luonnon monimuotoisuutta ja saavutetaan myönteinen suuntaus metsien välisten yhteyksien, kuolleiden puiden, eri-ikäisrakenteisten metsien, metsälintujen ja orgaanisen hiilen varaston osalta.
Jotta tavoitteet voitaisiin saavuttaa siten, että säilytetään samalla joustavuus kansallisia olosuhteita ajatellen, lainsäädännössä edellytetään, että EU-maat laativat kansalliset ennallistamissuunnitelmat tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, asiasta kiinnostuneiden sidosryhmien ja yleisön kanssa.
Ehdotus auttaa toteuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisen osan: vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa esitetyn sitoumuksen, jonka mukaan Eurooppa näyttää esimerkkiä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä ja luonnon ennallistamisessa. Se on EU:n keskeinen panos neuvotteluihin, joita käydään vuoden 2020 jälkeisestä maailmanlaajuista biodiversiteettikehyksestä. Se on tarkoitus hyväksyä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten konferensissa (COP15), joka pidetään Montrealissa 7.–15. joulukuuta.
Tiukat säännöt kemiallisten torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi ja kestävämpien elintarvikejärjestelmien varmistamiseksi vuoteen 2030 mennessä
Tutkijat ja kansalaiset ovat yhä huolestuneempia torjunta-aineiden käytöstä sekä niiden jäämien ja metaboliittien kertymisestä ympäristöön. Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin nykyiset säännöt ovat osoittautuneet liian heikoiksi, ja ne on pantu täytäntöön epätasaisesti. Kemialliset torjunta-aineet vahingoittavat ihmisten terveyttä ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta maatalousalueilla. Ne saastuttavat ilmaa, vettä ja laajempaa ympäristöä. Komissio ehdottaa sen vuoksi selkeitä ja sitovia sääntöjä:
- EU:n ja kansallisen tason oikeudellisesti sitovat tavoitteet kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja riskien sekä vaarallisempien torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
- Kaikkien torjunta-aineiden käyttö kielletään esimerkiksi kaupunkien viheralueilla, kuten yleisissä puistoissa tai puutarhoissa, leikkikentillä, virkistys- tai urheilualueilla, julkisilla kävelyreiteillä ja Natura 2000 -verkoston mukaisilla suojelualueilla sekä kaikilla uhanalaisten pölyttäjien kannalta suojelluilla alueilla.
Seuraavat vaiheet
Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat nyt molemmista ehdotuksista tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Kun ehdotus on hyväksytty, sen vaikutus kentällä on asteittainen: ennallistamistoimenpiteet on määrä ottaa käyttöön vuoteen 2030 mennessä, ja torjunta-aineita koskevat tavoitteet olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä.
Näin ollen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen välittömien vaikutusten ja tämän ehdotuksen vaikutusten välillä ei ole suoraa yhteyttä. Nämä ehdotukset vahvistavat Euroopan häiriönsietokykyä ja elintarviketurvaa keskipitkällä aikavälillä, kun pölyttäjäpopulaatiot muuttuvat terveemmiksi ja runsaammiksi, maaperän eroosio vähenee ja vedenpidätys paranee ja luonnollinen ympäristömme muuttuu puhtaammaksi ja myrkyttömämmäksi. Samalla vähennetään viljelijöiden riippuvuutta kalliista tuotantopanoksista, kuten kemiallisista torjunta-aineista, ja tuetaan kohtuuhintaisia elintarvikkeita kaikille EU:n kansalaisille.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_3746
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hotti
ec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 22. kesäkuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto