Verkossa leviää monenlaista tietoa, eikä sen todenmukaisuudesta voi aina olla varma. Osa väärästä tiedosta voi johtua väärinkäsityksistä, mutta osan takana on järjestelmällistä harhaanjohtamista ja vaikuttamista. Eurooppalaisista 83 % näkee valeuutiset ja disinformaation uhkana demokratialle, ja 51 % eurooppalaisista kertoo joutuneensa alttiiksi disinformaatiolle verkossa (Eurobarometri).

Disinformaatio aiheuttaa haittaa yhteiskunnalle, sillä se

• murentaa luottamusta instituutioihin ja tiedotusvälineisiin
• vaarantaa vaaleja
• vaikeuttaa faktapohjaista päätösten tekemistä
• heikentää sananvapautta.

Koronaviruspandemian aikana harhaanjohtava terveystieto, vaaralliset huijaukset ja salaliittoteoriat sekä kuluttajien erehdyttäminen ovat lisäksi aiheuttaneet vaaraa kansanterveydelle.

Mitä on disinformaatio ja mitä EU tekee sen torjumiseksi?

Disinformaatio käsitteenä kattaa paljon enemmän kuin ns. valeuutiset. Disinformaatiolla tarkoitetaan todennettavasti väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa vahinkoa yleiselle edulle. Disinformaatioksi ei luokitella raportointivirheitä, satiiria ja parodiaa eikä selkeästi sellaisiksi ilmoitettuja puoluepoliittisia uutisia ja kommentteja.

Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman tavoitteena on parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja rakentaa kestävämpiä demokratioita kaikkialla EU:ssa

• edistämällä vapaita ja rehellisiä vaaleja
• vahvistamalla tiedotusvälineiden vapautta
• torjumalla disinformaatiota.

Osana demokratiatoimintasuunnitelmaa EU torjuu disinformaatiota muun muassa tekemällä yhteistyötä sosiaalisen median alustojen kanssa. Kesäkuussa 2022 julkaistiin disinformaatiota koskevat tehostetut käytännesäännöt, jotka on allekirjoittanut 34 merkittävää verkkoalustaa, kuten Meta, Google ja Twitter. Säännöissä vahvistetaan alustojen ja toimialan sitoumukset disinformaation torjumiseksi. Ne ovat myös olennainen osa komission välineistöä disinformaation leviämisen torjumiseksi yhdessä äskettäin hyväksytyn digipalvelusäädöksen ja poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentamista koskevan tulevan lainsäädännön kanssa.

Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan liittyvä disinformaatio

EU:n ulkosuhdepalvelun alaisuudessa toimiva EastStratCom-ryhmä on vuodesta 2015 torjunut ja tutkinut Venäjän levittämää disinformaatiota. Ryhmä on koonnut sivulleen Venäjän Ukrainaan kohdistamaa disinformaatiota.