EU:n talousarviosta rahoitetaan toimia, joita jäsenmaat eivät itse voi rahoittaa tai joita on taloudellisesti tehokkaampaa rahoittaa yhdessä. Talousarvion valmistelee EU:n komissio. Siitä päättävät EU:n neuvosto ja EU:n parlamentti yhdessä.
EU:n budjetti on kehittynyt vuosikymmenten aikana Euroopan unionin kehityksen mukana. Sillä varmistetaan ohjelmien ja toimien rahoitus kaikilla EU:n politiikan aloilla maataloudesta ja aluepolitiikasta ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan tai tutkimus- ja yrityspolitiikkaan. Tällä hetkellä suurin osa talousarvion määrärahoista käytetään vihreämmän ja selviytymiskykyisemmän Euroopan rakentamiseen. Merkittävässä roolissa ovat myös digitaalinen siirtymä, koheesiopolitiikan vahvistaminen EU:n köyhempien alueiden auttamiseksi ja innovoinnin edistäminen. Muita menoaloja ovat laittoman maahanmuuton torjunta, rajavalvonnan parantaminen ja turvallisuuden lisääminen.
Vuosittain tehtävä Euroopan unionin talousarvio eli budjetti on kooltaan noin yksi prosentti EU-maiden yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Vuoden 2021 EU-budjetin maksusitoumukset ovat yhteensä 164,2 mrd. € ja maksumäärärahat yhteensä 166,1 mrd. €.
Suomi ja EU:n budjetti
EU:n Suomelle myöntämästä rahoituksesta suurin osa on osoitettu maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle. Maatalouden saama tuki on erityisen tärkeää Suomelle sen maantieteellisestä sijainnista, pienistä maatiloista, ankarasta ilmastosta ja suurista etäisyyksistä johtuen. EU:n tuki on myös avainasemassa maatalouden ympäristöjalanjäljen pienentämisessä. Toiseksi suurin osuus EU-rahoituksesta menee Suomessa kasvun ja työllisyyden tukemiseen, mukaan lukien tutkimus. Vuosina 2014–2020 EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelmaan osallistuvat suomalaiset saavat tukea noin 900 miljoonaa euroa. Aluepolitiikka on kolmanneksi suurin menoluokka.
Suomen nettomaksu EU:lle asukasta kohden vuonna 2020 oli 141 euroa vuodessa, kun vastaava summa oli toissa vuonna 101 euroa. Nettomaksu oli 0,33 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,23 prosenttia toissa vuonna). Kaikkien jäsenmaiden maksut unionille nousivat selvästi viime vuonna koronapandemian vuoksi. Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Laskelma ei ota huomioon kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä, kuten sisämarkkinoita ja vapaata liikkuvuutta.
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.
VM: EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 141 euroa asukasta kohden
EU:n budjetti 2021-2027
EU-johtajat sopivat heinäkuussa 2020 elpymispaketista ja vuosien 2021–2027 budjetista. Tällä halutaan vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. Koronapandemian jälkeisen Euroopan jälleenrakentamiseen käytetään yhteensä 2,018 biljoonaa euroa. Tuloksena on vihreämpi, digitaalisempi ja selviytymiskykyisempi Eurooppa.
Elpymisväline NextGenerationEU on laaja kokonaisuus, jonka keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline. Elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä. Tavoitteena on myös pienentää koronakriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukea vihreää ja digitaalista siirtymää kohti kestävää kasvua.
Suomi saa elpymis- ja palautumistukivälineestä 2,1 miljardia euroa tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Suomen suunnitelman kokonaismäärärahoista 50 prosenttia on osoitettu ilmastotavoitteita tukeviin toimenpiteisiin ja 27 prosenttia digitaalista muutosta tukeviin toimenpiteisiin.
NextGenerationEU: Euroopan komissio vahvistaa Suomen 2,1 miljardin euron elpymis- ja palautumissuunnitelman
EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina
EU:n menot ja tulot vuosittain ja maittain
EU:n pitkän aikavälin budjetti vuosiksi 2021-2027
EU:n pitkän aikavälin budjetti 2021-2027 ja NextGenEU: Facts and Figures
Kuinka EU:n budjetti toimii?
Euroopan unionin vuosittainen talousarvio perustuu monivuotiseen rahoituskehykseen. Vuotuiset talousarviot hyväksytään rahoituskehyksen puitteissa. Monivuotinen rahoituskehys muodostaa puitteet EU:n rahoitussuunnittelulle ja budjettikurille. Sillä varmistetaan EU:n menojen ennakoitavuus. Monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle. Nykyinen rahoituskehys kattaa vuodet 2021–2027.
Talousarviosta päättävät yhdessä komissio, neuvosto ja parlamentti.
- komissio laatii talousarvioesityksen
- kansalliset hallitukset (neuvosto) ja Euroopan parlamentti voivat tehdä esitykseen muutoksia
- kansallisten hallitusten (neuvosto) ja Euroopan parlamentin (edustaa Euroopan kansalaisia) tulee hyväksyä budjetti
Mistä rahat tulevat?
EU-budjetti rahoitetaan seuraavista lähteistä:
- jäsenmaiden bruttokansantuloon perustuvat maksuosuudet
- tullimaksuja, joita peritään EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista
- jäsenmaiden alv-perusteiset maksuosuudet
- vuodesta 2021 alkaen talousarvioon otettiin uutena tulolähteenä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva rahoitusosuus
- muut tulot, kuten edeltävän vuoden maksuista yli jääneet EU:n tulot, EU:n kilpailulainsäädäntöä rikkoville yrityksille määrättävät sakot sekä palautukset
- NextGenerationEU –välineen rahoittamiseksi komissio laskee liikkeeseen joukkovelkakirjoja rahoitusmarkkinoilla. Näin hankittu rahoitus maksetaan takaisin viimeistään vuonna 2058
Kuka päättää rahoista?
Budjettikaudella 2021-2027:
- kansalliset viranomaiset hallinnoivat noin kolmea neljäsosaa talousarviomenoista yhdessä komission kanssa (yhteinen hallinnointi)
- komissio ja sen virastot ja edustustot hallinnoivat noin 18:aa prosenttia EU:n talousarviosta (suora hallinnointi)
- muut kansainväliset organisaatiot, kansalliset virastot tai EU:n ulkopuoliset maat hallinnoivat noin 8:aa prosenttia EU:n talousarviosta (välillinen hallinnointi)
- NextGenerationEU-välineen osalta 90 prosenttia varoista kanavoidaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta ja niitä hallinnoidaan suoraan. Elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnetään avustuksia ja lainoja uudistusten ja investointien tukemiseen EU-maissa yhteensä 723,8 miljardin euron edestä.
Vastuu talousarvion toteuttamisesta on viime kädessä komissiolla. Sen on varmistettava, että jokainen käytetty euro kirjataan ja sen käyttö on ollut perusteltua. Jos varoja on myönnetty aiheettomasti, komissio perii rahat takaisin yhteistyössä kyseisten EU-maiden kanssa.
EU:n tilintarkastuksesta vastaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Parlamentti myöntää komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.
Kuinka vuosittainen EU:n talousarvioprosessi toimii?
EU:n vuotuiseen talousarvioon liittyvän prosessin elinkaari on kolme vuotta. Seuraavan vuoden talousarvion valmistelu kestää useita kuukausia. Talousarvion toteuttamisesta huolehtivat Euroopan komissio ja jäsenmaat tai EU:n ulkopuoliset maat ja kansainväliset organisaatiot. Varojen käyttöä valvovat komissio ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin varainhoitovuoden päätyttyä.
EU:lla on käytössään useita eri välineitä, joilla tutkitaan EU-varojen väärinkäyttöä.
EU:n toimet petostentorjunnassa
Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF