Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli12. joulukuuta 2023Suomen-edustusto

Vertaistukea ja rutkasti uusia taitoja

Nuoret voivat hakea EU:n solidaarisuusjoukkojen kautta hankerahaa omille paikallisille projekteilleen
Salma Heib ja Mariam Rafle olivat mukana vetämässä espoolaista Tytöiltä tytöille -hanketta.

Nuoret voivat hakea EU:n solidaarisuusjoukkojen kautta hankerahaa omille paikallisille projekteilleen, jotka tukevat solidaarisuutta ja perustuvat eurooppalaisille perusarvoille. Tytöiltä tytöille -hanke tarjosi monikulttuurisista taustoista tuleville nuorille vertaistukea, hauskaa tekemistä tyttöjen illoissa ja uusia harrastuskokeiluja.

“Halusimme luoda turvallisen tilan erilaisista kulttuuritaustoista tuleville tytöille. No, miten me se sitten tehtiin? Tyttöjen iltojen, leirien, harrastuskokeilujen ja yhteisten kulttuuri-iltojen avulla”, avaa Salma Heib Tytöiltä tytöille -hankkeen tavoitetta.

Heib ja Mariam Rafle esittelivät espoolaista EU:n solidaarisuusjoukkojen hanketta Opetushallituksen Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuudessa marraskuussa Tampereella. Hanke päättyi jo toukokuussa ja sen toiminta kesti vuoden. Toiminta ei kuitenkaan ole täysin lakannut, vaan siirtynyt osin Espoon Monikulttuuriset lapset ja nuoret -järjestön (Mokulat ry) toiminnan alle. Uusi hankehakemus on tosin jo vireillä.

“Saimme idean rahoituksen hakemiseen Espoon Mokuloilta, jossa olimme olleet jo ennestään aktiivisia. Työntekijät siellä vinkkasivat meille, että tässä olisi tällainen hieno mahdollisuus hakea rahaa omaan toimintaan”, Rafle kertoo. Nuoret saivat melko nopeasti kasaan kuuden hengen porukan, joka koostui toisensa jo ennestään tuntevista ystävistä. Toiminta päätettiin suunnata Espoon monikulttuurisista taustoista tuleville 14–25-vuotiaille tytöille, mutta mukaan tuli porukkaa Helsingistä asti.

EU:n solidaarisuusjoukkojen rahoituksen ideana on tarjota tukea solidaarisuutta edistäville nuorten hankkeille. Tukea voi hakea vähintään viiden 18–30-vuotiaan nuoren porukka ja kohderyhmän tulee olla 14–25-vuotiaita. Hankkeiden tulee olla paikallisia ja perustua eurooppalaisille perusarvoille.

Tyttöjen iltoja, leirejä, leipomista ja vertaistukea

Tyttöjen iltoja järjestettiin kerran kuussa ja niissä leivottiin, kokkailtiin tai pelattiin lautapelejä.

“Ajatuksena oli pitää hauskaa ja saada kaikki tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi. Halusimme luoda hyvän ja luottavaisen ilmapiirin, vaikka ohjaajat välillä vaihtuivatkin”, Salma Heib sanoo.

Vertaistuki-illoissa keskustelu oli puolestaan suuremmassa roolissa. “Meille oli tärkeää se, että istuimme piirissä. Halusimme antaa keskustelun virrata vapaasti, mutta usein käytimme apuna myös tunnekortteja, joissa oli mietelauseita. Niiden avulla teimme hienoja havaintoja ja keskustelu pääsi alkuun”, Heib jatkaa. Koska kaikilla oli ollut melko samanlaisia kokemuksia, yhteisiä keskustelunaiheita löytyi riittämiin. Pikkuhiljaa luottamus kasvoi, kun illoissa kävi samoja kasvoja ja tytöistä tuli tuttuja toisilleen. Moni sai myös uusia ystäviä.

Hankkeen puitteissa vietettiin myös kulttuuri-iltoja ja järjestettiin harrastuskokeiluja. Tyttöjä vietiin laskettelemaan, kesäleireille suppailemaan ja soutelemaan kanooteilla. Iltaisin pelattiin myös koripalloa. “Eri etnisistä taustoista tulevat tytöt ajautuvat helposti omiin porukoihinsa, eivätkä pääse välttämättä kokeilemaan erilaisia harrastuksia. Tosi moni pääsi nyt ensimmäistä kertaa laskettelemaan, suppailemaan tai soutamaan, joten saimme tarjota heille uusia arvokkaita kokemuksia,” Mariam Rafle sanoo.

Moni osallistuja ihmetteli, mistä kuuden nuoren porukka oli saanut kaiken rahan, jolla järjestää yön yli leirejä ja kaikenlaista harrastustoimintaa. “Kerroimme heille, että EU kustantaa. Avasimme heille myös hankkeen hakuprosessia ja EU:n solidaarisuusjoukkojen ideaa. Mielestäni sekin on iso saavutus, sillä todella harva nuori tietää, mitä solidaarisuusjoukot ovat tai ylipäätään mitä kaikkea EU nuorille mahdollistaa”, Heib sanoo.

Toiminnan kuluessa tuli selväksi, että monikulttuurisista taustoista tulevien nuorten tyttöjen omalle toiminnalle on ollut iso tarve, joten etenkin tyttöjen iltoja on sen vuoksi jatkettu, vaikka hanke onkin päättynyt. “Paras palaute oli se, kun joku sanoi, että vihdoin ja viimein meille tytöille on järjestetty jotain tällaista”, Heib sanoo.

Uusia taitoja ja itseymmärrystä

Hanke on antanut paljon kohderyhmälleen, mutta yhtä lailla se on antanut paljon myös hankkeen käynnistäneille nuorille. “Olemme oppineet aivan valtavasti ryhmätyötaidoista ja itsestämme”, Salma Heib ja Mariam Rafle kertovat.

“Itse olen se, joka tykkää pitää langat käsissä ja ohjeistaa kaikkia. Hankkeen myötä minun piti oppia päästämään osasta irti, antaa myös muiden tehdä ja luottaa heihin”, Heib sanoo. Toimintaan osallistuneet tytöt oppivat myös, millainen on oma tapa toimia uudessa tilanteessa tai uudessa roolissa, vaikkapa tyttöjen illan vetäjänä. “Jokaiselta nousi esiin omia vahvuuksia. Vaikka olimme pieni ryhmä, olimme kaikki tosi erilaisia. Kaikilla oli tietenkin sama päämäärä ja kohderyhmä, mutta kaikilla oli myös hyvin erilaisia ideoita. Pohdimme yhdessä sitä, miten saamme hankkeesta sellaisen, että siinä näkyy meidän kaikkien kädenjälki”, Rafle kertoo. Hankkeen vetäjien mielestä tässä myös onnistuttiin.

Myös hakuprosessi ja hankehakemuksen kirjoittaminen olivat arvokkaita oppimiskokemuksia. “Opimme aivan valtavasti byrokratiasta. Hakemuksemme oli yhteensä 13-sivuinen word-dokumentti, joten siinä oli kyllä paljon tekemistä. Mutta en olisi oppinut niin paljon, ellen olisi joutunut sitä kirjoittamaan”, Heib sanoo.

Hankehakemuksen tekemiseen nuoret saivat tukea myös Espoon Mokuloiden työntekijältä Johanna Syreniltä. Lisäksi hakemusta viilattiin Rauhankasvatusinstituutin järjestämissä Toiveista totta -työpajoissa. “Työpajoissa saimme reaaliaikaista apua hakemuksen tekemiseen ja pystyimme heti jo kirjoittaessa kysymään eteen nousseista asioista. Se helpotti todella paljon”, Heib ja Rafle sanovat.

Toiveista totta -työpajat on tarkoitettu nimenomaan nuorille, jotka haluavat hakea hankerahaa EU:n solidaarisuusjoukoilta. Työpajoissa autetaan hakemuksen konkreettisen kirjoitusprosessin lisäksi hahmottelemaan ideasta projektisuunnitelma ja selvennetään EU:n hakemusjargonia. “Nyt kun hakemuksen on kerran tehnyt, kynnys tehdä uusi vastaavanlainen on paljon matalampi”, Heib sanoo.


Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli

Tiedot

Julkaisupäivä
12. joulukuuta 2023
Laatija
Suomen-edustusto