Ukrainasta raportoiva toimittaja Antti Kuronen on Vuoden eurooppalainen

Eurooppa-päivänä 9.5. myönnettiin jälleen Vuoden eurooppalainen -tunnustus, jonka sai tänä vuonna Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Eurooppalainen Suomi -yhdistys myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka on tehnyt työtä eurooppalaisten arvojen, kansainvälisen yhteistyön ja demokratian edistämiseksi. Yhdistyksen mukaan Kuronen on lisännyt suomalaisten tietoisuutta Euroopan poliittisista, yhteiskunnallisista ja inhimillisistä kysymyksistä sekä edistänyt demokraattisen yhteiskunnan toteutumista.

Parhaillaan Kuronen jatkaa työtään koko Euroopan huomion keskipisteessä Ukrainassa. Hän on raportoinut sodasta eri puolilta maata, muun muassa Venäjän kiivaiden hyökkäysten kohteena olevasta Donbasista. Nyt hän on palannut Kiovaan, jossa elämä on alkanut jo palata uomiinsa Ukrainan joukkojen onnistuttua työntämään hyökkääjät pois alueelta. Kurosen raportit ovat tuoneet sodan todellisuuden suomalaisten tietoon ja vahvistaneet osaltaan tavallisten kansalaisten halua auttaa ukrainalaisia.

Tunnustuspalkinnosta iloinen Kuronen toteaa, että eurooppalaisuus on ollut osa hänen identiteettiään lapsesta asti. Hän kasvoi Helsingissä kaksikielisessä perheessä, joka matkusteli lomillaan Länsi-Euroopassa.

”Olen aina kokenut, että olemme eurooppalaisia ja kuulumme läntiseen Eurooppaan. Kaksikielisyyden kautta tunnen myös pohjoismaalaisuuden läheiseksi. Muistan erittäin elävästi EU-kansanäänestyksen 1990-luvun puolivälissä, kun olin opiskelija. Olin jopa jossain määrin aktiivinen jäsenyyttä kannattavalla puolella. Ne olivat jännittäviä aikoja, koska äänestyksen tulos ei suinkaan ollut kirkossa kuulutettu”, Kuronen muistelee.

Ukrainakin rakentaa eurooppalaista identiteettiä

Ukrainassa maan suhde Eurooppaan on Kurosen mukaan oikeastaan koko sodan alkusyy. Ukraina halusi lähentyä läntistä Eurooppaa, mikä ei sopinut Venäjän suunnitelmiin. Maidanin mielenosoitukset vuonna 2014 käynnistivät irtioton Venäjän etupiiristä, ja mielenosoitusliikkeestä alkoivat myös Kurosen Ukrainan-matkat.

”Maidan alkoi siitä, että Ukrainan silloinen presidentti Janukovitsh, joka oli äärimmäisen korruptoitunut Venäjän nukkepresidentti, katkaisi Ukrainan tien EU-jäsenyyteen. Ukrainalaiset kuitenkin halusivat olla osa Eurooppaa ja irtautua Venäjän vaikutusvallasta. Janukovitsh syrjäytettiin, mutta estääkseen Ukrainaa lähentymästä Eurooppaa Venäjä valtasi Krimin ja aloitti Itä-Ukrainassa sodan, jota on käyty kahdeksan vuotta”, Kuronen sanoo.

Ukrainalla on hänen mukaansa erittäin vahva tahto päästä osaksi eurooppalaista yhteisöä toimivana oikeusvaltiona, jossa pidetään vapaita ja rehellisiä vaaleja. Maan oikeusvaltiokehitys on mennyt huomattavasti eteenpäin vuoden 2014 jälkeen, ja sillä on varsin laaja tuki Euroopassa. Ukraina haluaa EU:hun, mutta myös Natoon, ja näiden tavoitteiden puolesta maassa nyt taistellaan.

”Näen, että Ukrainan tie EU:hun on auki, kunhan se jollakin tasolla voittaa tämän sodan. Venäjän taktiikkana on ollut niin Itä-Ukrainassa kuin Moldovan Transnistriassa ja Georgiassakin miehittää alueita ja siten estää näiden maiden lähentyminen EU:n kanssa. Haasteita tulee, jos sota päätyy epämääräiseen tilanteeseen, jossa konflikti jää päälle. Silloin EU:n on vaikea ottaa jäseneksi valtiota, jonka osaa Venäjä miehittää. EU-maissa on kuitenkin todella vahva tuki Ukrainalle, ja Ukraina haluaa tukea eurooppalaisia arvoja.”

Vapaa media on demokratian edellytys

Ukrainan sota on myös herättänyt paljon keskustelua demokratian kannalta olennaisen vapaan median roolista. Venäjällä kaikki riippumattomat tiedotusvälineet on kielletty ja vain valtion hallinnassa oleva media saa toimia. Kriittiset äänet on vaiennettu. Ukrainassa taas on vuoden 2014 jälkeen ollut täysin vapaa media. Kurosen mielestä sananvapaus EU-alueella on todella hyvä, vaikka tietyissä maissa, kuten Unkarissa, on ongelmia.

”On alueita, joilla järjestäytynyttä rikollisuutta tutkiva toimittaja voi joutua hengenvaaraan, mutta pääosin median vapaus on Euroopassa hyvällä tasolla. Eurooppalainen yleisradioyhtiöperinne on mielestäni todella hyvä ja tärkeä asia, sillä se varmistaa rahoitusta riippumattomalle tiedonvälitykselle. Tämä on valtava etu, kun verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa tietyt mediat ovat valinneet poliittisen linjan, jota ajavat jopa jakamalla disinformaatiota.”

Ensimmäisen Vuoden eurooppalainen -tunnustuksen sai vuonna 2020 Kurosen kollega Yleltä, EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen. Viime vuonna palkinnon sai Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja, dosentti Timo Miettinen. Eurooppa-päivänä palkitaan myös Vuoden nuori eurooppalainen, ja tänä vuonna tämän tunnustuksen sai Helsingissä asuva ukrainalainen opiskelija ja rauhanaktivisti Stanislav Horzov.