Turvallisempia leluja yli rajojen

EU:n jäsenmaat tekevät tiivistä yhteistyötä lelujen ja lastentarvikkeiden turvallisuuden takaamiseksi. Safety gate -järjestelmän avulla tieto vaarallisista tuotteista leviää nopeasti maasta toiseen.

3-vuotiaan Sillan lempilelu on vaaleanpunainen pehmonalle, joka kulkee nimellä ”Hattara-nalle”. 5-vuotiaan Eskilin leikeissä sen sijaan kuluvat erityisesti leikkijunat ja junaradat. Lasten isälle Niklas Saramäelle lelujen turvallisuus on tärkeä asia. ”Lapset ovat alkaneet leikkiä paljon keskenään, joten on hyvä, ettei tarvitse olla koko ajan vahtimassa, ettei mitään pääse sattumaan. Välillä lelut voivat lentää, kun on vähän rajumpia leikkejä tai lapsille tulee riitaa”, Saramäki sanoo.

Saramäen mukaan lapset saavat suurimman osan leluista tällä hetkellä sukulaisilta ja ystäviltä syntymäpäivä- tai joululahjoina. Itse hankittavien tuotteiden turvallisuuden hän pyrkii tarkistamaan ainakin päällisin puolin. ”Toki voisin olla paljon perusteellisempi. Esimerkiksi autojen turvaistuinten kanssa ollaan sen sijaan oltu tarkkoja, ne on hankittu viimeisen päälle”, Saramäki kertoo.

Saramäen perheessä lelut eivät ole aiheuttaneet vaaratilanteita. Tänäkin vuonna Tulli on kuitenkin pysäyttänyt kymmenien vaarallisten lelujen ja lastentarvikkeiden päätymisen Suomen markkinoille. Mukana on esimerkiksi kuristumisvaaran aiheuttavia tuttiketjuja ja pehmoleluja, joista voi irrota pieniä osia.

Tulli valvoo pistokokein

Tulli valvoo lelujen ja lastentarvikkeiden turvallisuutta maahantuonnin yhteydessä, kertoo tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling. Tuotteista tehdään riskiarvio, jonka perusteella erästä voidaan poimia tiettyjä leluja tullilaboratorion tutkimuksiin.

”Erityistä huomiota kiinnitetään pienten lasten leluihin. Niistä ei saa irrota tukehtumisvaaraa aiheuttavia osia, eikä lelussa saa olla liian pitkiä nyörejä tai teräviä osia. Tarvittaessa lelulle tehdään kemiallisia testejä kiellettyjen tai lain raja-arvot ylittävien kemikaalien varalta. Myös tuotteen pakkausmerkintöjen on oltava kunnossa”, Neffling kertoo.

Jo kuluttajien ulottuville päätyneitä tuotteita valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Se seuloo leluja sekä tullin ilmoitusten ja kuluttajareklamaatioiden että oman valvontansa avulla ja vetää tarvittaessa tuotteita takaisin kaupan hyllyiltä.

Sekä Tulli että Tukes hyödyntävät valvonnassaan Euroopan komission Safety gate -hälytysjärjestelmää, jossa eri maiden viranomaiset ilmoittavat testeissä vaarallisiksi todetut tuotteet. ”Meillä on reilun vuoden ollut fast track -tiimi, joka katsoo tehostetusti viikkoyhteenvedot Safety gatesta ja selvittää sitten verkkokauppojen valikoimista, onko samoja tuotteita Suomen markkinoilla”, kertoo Tukesin kuluttajatuotteiden ylitarkastaja Anja Merenkivi.

Vuonna 2023 Tukesin käsittelyyn otettiin Safety gate -ilmoitusten perusteella parikymmentä lelua tai lastentuotetta. Tulli puolestaan tekee testaamistaan tuotteista vuosittain noin 50 Safety gate -ilmoitusta.

”Safety gaten kautta puutteellisista tuotteista menee tieto muille valtioille, yrityksille ja myös kuluttajille”, Merenkivi sanoo.

Leluille on yhtenäiset EU-standardit

Lelulainsäädäntö on EU-alueella harmonisoitu, Jonna Neffling kertoo. Valvonnan keskeisin säädös on EU:n leludirektiivi, joka on Suomessa tuotu kansalliseen lainsäädäntöön lailla lelujen turvallisuudesta. Osa kemikaalivaatimuksista puolestaan tulee REACH-asetuksesta eli EU:n säädöksestä, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien mahdollisesti aiheuttamilta riskeiltä.

Lelujen ja lastentuotteiden valvonnassa voidaan hyödyntää eurooppalaisia turvallisuusstandardeja. Ne kertovat esimerkiksi sen, kuinka pitkä tuttiketju saa olla.

”Lelulainsäädännössä on joitain yksityiskohtaisempia vaatimuksia lelun ominaisuuksille, mutta tuttiketjut ja muut lastenhoitotavarat kuuluvat meillä kuluttajaturvallisuuslain alle. Sen mukaan tuote ei saa aiheuttaa vaaraa, mutta kaikki muut yksityiskohdat tulevat standardeista”, Anja Merenkivi sanoo.

Merenkiven mukaan EU-maat tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä lelujen turvallisuuden eteen. Eri maiden leluasiantuntijoista muodostettu työryhmä järjestää yhteisiä valvontaprojekteja ja valmistelee ohjeasiakirjoja. Niissä määritellään esimerkiksi se, mitkä tuotteet lasketaan ja mitä tuotteita ei lasketa lasten leluiksi. ”Sitä ylemmässä asiantuntijaryhmässä on edustus eri maiden ministeriöistä ja lisäksi standardisoinnin, kuluttajien ja leluteollisuuden edustajia”, Merenkivi sanoo.

EU:n leludirektiiviä ollaan parhaillaan päivittämässä. Suomessa työtä johtaa työ- ja elinkeinoministeriö, mutta sekä Tukes että Tulli ovat mukana kommentoimassa muutoksia. Merenkiven mukaan luvassa on muun muassa kemikaaleihin liittyviä tiukennuksia. Lisäksi tekeillä on uusi digitaalinen tuotepassi, jonka avulla esimerkiksi lelun valmistajatiedot saa helpommin selville.

Toimijalla vastuu turvallisuudesta

Lelujen ja lastentarvikkeiden valvonnan haasteena on markkinoille tuotavien tuotteiden valtava määrä. Siksi vain pieni osa leluista on testattu Tullissa tai Tukesissa. ”Tulli testaa vuosittain noin 700 lelua tuonnin yhteydessä, mutta leluja tulee markkinoille kymmeniätuhansia. Valmistajan pitäisi kuitenkin varmistua siitä, että lelu on määräysten mukainen. Toimijoiden pitäisi lisäksi seurata hälytysjärjestelmiä ja ryhtyä toimenpiteisiin, jos he tunnistavat sieltä omissa valikoimissaan olevia tuotteita”, Jonna Neffling sanoo.

Toinen haaste on se, että monissa lapsiperheissä leluja ja tarvikkeita saadaan käytettyinä, hankitaan kirpputoreilta, tilataan nettikaupoista tai ostetaan pieniltä käsityöyrittäjiltä. ”Jos yksityishenkilö tilaa EU:sta tai sen ulkopuolelta leluja tai lastenhoitotarvikkeita, ei Tullilla ole toimivaltuuksia puuttua siihen. EU-alueella kaikilla on kuitenkin samat pelisäännöt, ja lelujen pitäisi olla vaatimusten mukaisia”, Neffling sanoo.

Anja Merenkiven mukaan lelulainsäädäntö koskee myös pienyrittäjiä. Kuluttajien väliseen kauppaan voidaan parhaiten puuttua kuluttajia valistamalla.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli