Komissio on tänään ehdottanut uusia sääntöjä, joilla autetaan yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), hyödyntämään keksintöjään ja uutta teknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla. Säännöillä myös edistetään EU:n kilpailukykyä ja teknologista riippumattomuutta.
Ehdotetut asetukset koskevat standardin kannalta olennaisia patentteja (ns. essentiaalipatentteja) ja patenttien pakkolisensointia kriisitilanteissa sekä lisäsuojatodistuksiin liittyvän lainsäädännön tarkistamista. Näillä ehdotuksilla luodaan teollis- ja tekijänoikeuksille aiempaa avoimempi ja tehokkaampi ja tulevaisuuden vaatimukset paremmin huomioon ottava kehys.
Aineettomat hyödykkeet, kuten tuotemerkit, mallit, patentit ja data, ovat yhä tärkeämpiä nykypäivän osaamistaloudessa. Teollisuus- ja tekijänoikeudet auttavat yrityksiä hyödyntämään paremmin aineetonta omaisuuttaan ja ovat siten keskeisiä talouskasvun vetureita. Teollis- ja tekijänoikeusintensiivisten toimialojen osuus koko BKT:stä on lähes puolet ja EU:n kokonaisviennistä yli 90 prosenttia. Vuosina 2017–2019 lähes 76 prosenttia EU:n sisäisestä kaupasta syntyi patentti-intensiivisillä toimialoilla.
Tämänpäiväiset ehdotukset täydentävät yhtenäispatenttijärjestelmää, joka aloittaa toimintansa 1. kesäkuuta. Ehdotusten lähtökohtana ovat voimassa olevat kansainvälisen ja EU:n teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön säännökset ja periaatteet, mutta kukin niistä pyrkii parantamaan patenttijärjestelmä toimivuutta vähentämällä sisämarkkinoiden hajanaisuutta ja byrokratiaa ja parantamalla tehokkuutta. Vakaa patenttikehys antaa talouden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille paremmat mahdollisuudet suojella innovointia. Samalla varmistetaan oikeudenmukainen saatavuus myös hätätilanteissa.
Patenttialoitteet koskevat seuraavia keskeisiä aloja:
Essentiaalipatentit
Standardin kannalta olennaisilla patenteilla eli essentiaalipatenteilla suojataan teknologiaa, joka on todettu olennaiseksi standardointijärjestön hyväksymän teknisen standardin täytäntöönpanon kannalta. Tällaiset standardit liittyvät esimerkiksi yhteenliitettävyyteen (esim. 5G, Wi-Fi, Bluetooth, NFC) tai video- ja kuvadatan digitaaliseen pakkaamiseen tai purkamiseen.
Jotta tuote olisi standardin mukainen, standardin käyttäjän on käytettävä asiaankuuluvia ”olennaisia” patentteja. Tällaisista erityisistä patenteista johtuvaa monopolia tasapainottaa essentiaalipatentin haltijoiden sitoutuminen näiden patenttien lisensointiin oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (ns. FRAND-ehdot). Näin mahdollistetaan standardien käyttäjien markkinoillepääsy.
Nykyinen järjestelmä on useiden vuosien ajan kärsinyt avoimuuden ja ennustettavuuden puutteesta sekä pitkittyneistä riidoista ja oikeudenkäynneistä. Tämä todettiin ensimmäisen kerran komission vuonna 2017 antamassa tiedonannossa standardien soveltamisen kannalta olennaisista patenteista. Aiemmat toimenpiteet näiden ongelmien ratkaisemiseksi, kuten itsesääntely, eivät ole osoittautuneet toimiviksi. Komissio korosti vuoden 2020 teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassaan, että ”tarvitaan paljon selkeämpää ja ennustettavampaa järjestelmää, joka kannustaa vilpittömässä mielessä käytäviin neuvotteluihin pikemminkin kuin oikeusriitoihin”.
Essentiaalipatenttien käyttö (erityisesti liitettävyysstandardien osalta) lisääntyy esineiden internetin yleistyessä. Näin ollen hyvin toimiva järjestelmä, joka helpottaa teknologian saatavuutta mutta palkitsee innovoinnista, on ratkaisevan tärkeä EU:n teknologisen riippumattomuuden kannalta.
Ehdotetulla essentiaalipatenttien lisensointikehyksellä pyritään saamaan aikaan tasapainoinen järjestelmä, joka toimii globaalina esikuvana essentiaalipatentin avoimuudelle, konfliktien vähentämiselle ja tehokkaille neuvotteluille. Sillä on seuraavat kaksi päätavoitetta:
- varmistetaan, että sekä EU:n essentiaalipatenttien omistajat että standardien käyttäjät innovoivat EU:ssa, valmistavat ja myyvät tuotteita EU:ssa ja ovat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.
- varmistetaan, että loppukäyttäjät, myös pk-yritykset ja kuluttajat, hyötyvät uusimpaan standardoituun teknologiaan perustuvista tuotteista oikeudenmukaisin ja kohtuullisin hinnoin.
Ehdotetulla essentiaalipatenttien lisensointikehyksellä lisätään essentiaalipatenttisalkkuihin ja kokonaisrojalteihin (kun kyseessä ovat usean patentinhaltijan patentit) liittyvää avoimuutta ja annetaan osapuolille paremmat keinot sopia lisenssejä koskevista FRAND-ehdoista. Ehdotuksessa esitetään seuraaviin seikkoihin liittyviä toimenpiteitä: essentiaalipatenttien rekisteri, tietokanta ja olennaisuustarkastukset, essentiaalipatentin kokonaisrojaltia koskevat asiantuntijalausunnot, FRAND-ehtojen määritys sovittelun eikä kalliin oikeudenkäynnin kautta, pk-yritysten tukitoimenpiteet sekä osaamiskeskuksen perustaminen Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoon (EUIPO).
Ehdotettua asetusta sovelletaan kaikkiin standardeihin, jotka julkaistaan sen voimaantulon jälkeen. Komissio määrittää kuitenkin, mitkä standardeista, niiden täytäntöönpanotapauksista tai käyttötapauksista jätettäisiin kokonaisrojaltien määrittelyn ja FRAND-sovitteluprosessin ulkopuolelle tilanteissa, joissa essentiaalipatenttien lisensoinnista ei aiheudu merkittäviä vaikeuksia tai tehottomuutta, joka vaikuttaisi sisämarkkinoiden toimintaan. Asetusta ei sovelleta ennen sen voimaantuloa julkaistuihin standardeihin, paitsi jos komissio päättää sisällyttää ne soveltamisalaan essentiaalipatenttien lisensoinnin tehottomuudesta johtuvien erityisten markkinavääristymien vuoksi.
Pakkolisensointi
Patenttien pakkolisensoinnin ansiosta hallitus voi sallia patentoidun keksinnön käytön ilman patentinhaltijan suostumusta. Valmistajien kanssa tehdyt vapaaehtoiset lisenssisopimukset ovat yleensä suositeltavin väline tuotannon lisäämiseksi, mutta jos vapaaehtoisia sopimuksia ei ole saatavilla tai ne eivät ole riittäviä, pakkolisensointi voi auttaa tarjoamaan kriisin kannalta olennaisten tuotteiden ja teknologioiden saatavuuden viimeisenä keinona kriisitilanteessa. Vaikka monet arvoketjut toimivat koko EU:ssa, käytössä on tällä hetkellä 27 kansallisen pakkolupajärjestelmän muodostama tilkkutäkki. Tästä voi aiheutua oikeudellista epävarmuutta sekä teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille että käyttäjille.
Uusissa säännöissä säädetään uudesta EU:n laajuisesta pakkolisensointivälineestä, jolla täydennetään EU:n kriisivälineitä (esim. sisämarkkinoiden hätätilaväline, HERA-asetukset ja sirusäädös). Covid-19-kriisin jälkimainingeissa nämä uudet säännöt parantavat entisestään unionin kykyä selviytyä kriiseistä, koska niillä varmistetaan keskeisten patentoitujen tuotteiden ja teknologioiden saatavuus kriisitilanteissa, jos vapaaehtoisia sopimuksia ei ole saatavilla tai ne eivät ole riittäviä.
Lisäsuojatodistukset
Lisäsuojatodistus on teollis- ja tekijänoikeus, joka pidentää sääntelyviranomaisten hyväksymän ihmisille tarkoitetun lääkkeen tai eläinlääkkeen taikka kasvinsuojeluaineen patentin voimassaoloaikaa (enintään viidellä vuodella). Sen tarkoituksena on edistää innovointia sekä kasvua ja työllisyyttä näillä aloilla. Lisäsuojatodistus on kuitenkin saatavilla vain kansallisella tasolla. Tämän seurauksena nykyjärjestelmä on hajanainen, mikä vaikeuttaa menettelyjä ja nostaa niiden kustannuksia ja aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta.
Tällä aloitteella otetaan käyttöön yhtenäinen lisäsuojatodistus, joka täydentää yhtenäispatenttia. Lisäsuojatodistuksia koskevassa uudistuksessa otetaan myös käyttöön keskitetty tutkintamenettely, jonka EUIPO toteuttaa tiiviissä yhteistyössä EU:n kansallisten teollis- ja tekijänoikeusvirastojen kanssa. Tässä järjestelmässä yhteen hakemukseen kohdistuu yksi ainoa tutkintamenettely, joka johtaa kansallisten lisäsuojatodistusten myöntämiseen kussakin hakemuksessa nimetyssä jäsenvaltiossa, jos menettelyn tulos on myönteinen. Sama menettely voi myös johtaa yhtenäisen lisäsuojatodistuksen myöntämiseen.
EU:n pk-yritysrahasto 2023
Innovoinnin tukemiseksi yhdessä tämänpäiväisten ehdotusten kanssa vuoden 2023 pk-yritysrahastossa otetaan käyttöön uudet arvosetelipalvelut, jotka kattavat nyt ensimmäistä kertaa myös eurooppapatentit ja uudet kasvilajikkeet. Näiden uusien palvelujen ansiosta pk-yritykset voivat säästää jopa 1 500 euroa patenttien rekisteröintikustannuksissa ja 225 euroa uusien kasvilajikkeiden rekisteröinnissä hakemusta kohti.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_2454
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 27. huhtikuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto