Tampereen Canemure-hankkeessa edistetään kestävää työmatkaliikennettä

Tampereen kaupungin vetämässä hankkeessa ovat mukana kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kaikista näistä kunnista suuntautuu työmatkaliikennettä Tampereelle ja seudun muihin kuntiin, joten liikenneratkaisujen kehittämiselle oli tilausta. Hankkeen lähes puolen miljoonan euron budjetista puolet tulee EU:n Life-ohjelmasta ja puolet osallistujakunnilta asukasluvun mukaan jyvitettynä.

”Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on Tampereen seudulla noin neljännes. Kehittämällä seudullista työmatkaliikennettä ja liityntäliikenteen ratkaisuja haluamme houkutella ihmisiä käyttämään esimerkiksi polkupyörän tai sähköpyörän ja julkisen liikenteen yhdistelmiä ja vähentämään yksityisautoilua”, kertoo projektipäällikkö Sanna Ovaska Tampereen kaupungilta.

Hankkeessa on toteutettu erilaisia kokeiluja ja pilotteja. Esimerkiksi Nokialla markkinoitiin lähijunakonseptia: junavuorot Tampereelle ovat lisääntyneet huomattavasti, mikä mahdollistaa junan käytön työmatkaliikenteessä. Liitynnän houkuttelevuutta parannettiin lisäämällä pyöräparkkien määrää Nokian asemalla. Parhaillaan tekeillä on käyttäjätutkimus uudesta liityntäpysäköintialueesta.

Sähköpyörät ja junaan helposti mahtuvat taittopyörät ovat olleet kokeiluissa keskeisiä. Ihmisiä on houkuteltu kokeilemaan lainattavia sähköpyöriä Nokialla, Orivedellä ja Kangasalla, ja seuraava kokeilu alkaa Pirkkalassa kunnan työntekijöiden parissa. Ajatuksena on ollut, että ihmiset ajaisivat pyörällä asemalle ja siirtyisivät sieltä julkiseen liikenteeseen, mutta piloteissa monet ovatkin halunneet polkea pidemmän matkan, jopa 15–20 kilometriä, Tampereelle saakka. Koronapandemia on varmasti vaikuttanut tilanteeseen – ihmiset eivät välttämättä ole kokeneet joukkoliikennettä turvalliseksi, kun taas pyörällä viilettäessä tartuntariskiä ei tarvitse pelätä.

”Sähköpyörät ovat toki muutenkin nosteessa, mutta ne ovat olleet piloteissamme valtavan suosittuja. Ne ovat mainio keino siirtyä päästöttömään liikkumiseen, kun haetaan hyvin konkreettisia, arjenläheisiä toimenpiteitä aivan tavallisille ihmisille. Nämä ovat olleet niitä ihmisiä, jotka ovat tähän asti kokeneet, ettei käytettävissä ole muita vaihtoehtoja kuin oma auto. Pilotin jälkeen he ovat hankkineet omia sähköpyöriä. Pehmeillä keinoilla – tietoa ja kokeilumahdollisuuksia tarjoamalla – olemme päässeet hyviin tuloksiin”, sanoo Ovaska.

Esimerkillä murretaan vanhoja tottumuksia

Havainnot vahvistavat sitä, että liikkumista koskevissa valinnoissa moni asia liittyy henkilökohtaisiin tottumuksiin. Niinpä muutosta ei synny pelkästään olosuhteisiin vaikuttamalla, vaan on kannustettava tekemään uudenlaisia arjen valintoja. Tässä tarvitaan markkinointia, esimerkkejä, liikkumisen ohjausta ja työpaikkojen käytäntöjä. Niillä on suuri merkitys, vaikka toki tärkeää on myös se, että tarvittava infrastruktuuri ja palvelut ovat olemassa.

”Kun hankkeeseen osallistuneet kertovat kokemuksistaan uutisissa ja paikallislehdissä, ihmiset saavat samaistumiskohteita ja näkevät, että nämä liikkumismuodot sopivat ihan tavallisille ihmisille. Ei tarvitse olla sporttihirmu tai tekniikan asiantuntija voidakseen hypätä sähköpyörän selkään. Eikä se toisaalta ole myöskään vain laiskojen tai huonokuntoisten kulkupeli, niin kuin joku voisi kuvitella”, toteaa Ovaska.

Tampereella tapahtuu ympäristöystävällisen liikkumisen saralla paljon. Tampereen Ratikka kiertelee koeajossa kaupunkia, ja tulossa on myös kaupunkipyöräjärjestelmä. Syksyllä Tesomalle saadaan kaupungin ensimmäinen paikallisjunaseisake, jolla Nokialta tulevat junat pysähtyvät. Seisake tarjoaa tesomalaisille mahdollisuuden työmatkaliikkumiseen junalla, ja myös siellä kehitetään pyöräliitynnän mahdollisuuksia.

Onnistumista arvioidaan monella mittarilla

Monen kunnan mittavassa yhteistyöhankkeessa on myös tärkeää seurata, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on. Tällä hetkellä pakkaa sekoittavat koronan vaikutukset liikkumiseen, mutta tutkimalla liikenteen kehitystä sekä yleisesti että pilottialueilla ja seuraamalla joukkoliikenteen nousijamääriä voidaan jo saada osviittaa tuloksista. Sähköpyöräkokeiluissa tehdään käyttäjähaastatteluja ja kyselytutkimuksia sekä pilotin alkaessa että sen jälkeen. Jokaisen pilotin kohdalla arvioidaan olennaiset indikaattorit ja mitä niistä voidaan päätellä, ja sitä kautta päästään kiinni päästövaikutuksiin.

Vaikka koronatilanne normalisoituisi, työmatkaliikenne on edelleen murroksessa valtakunnallisesti, Euroopan tasolla ja jopa globaalisti. Nähtäväksi jää, mitkä pandemian tuomat muutokset jäävät pysyviksi esimerkiksi etätyön osalta. Tampereen seudun hankkeessa työtä jatketaan kestävämmän liikkumisen edistämiseksi.

”Liikkuminen on ilmastotyössä todella suuri haaste ja kaupunkiseuduille yksi vaikeimmista palasista monitahoisessa kokonaisuudessa. Työmatkaliikenne on kuntarajat ylittävä, yhteinen asia, jota voimme parantaa yhdessä. EU-tuki motivoi Tamperetta ja muita seudun kuntia etsimään uusia mahdollisuuksia, joilla voimme vastata tunnistettuihin liikkumisen tarpeisiin. Onnistumiset auttavat myös muita: voimme jakaa tietoa ja vinkkejä muillekin Suomen kunnille, joilta onkin tullut paljon kyselyjä. Kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen”, Ovaska päättää.