Pandemian toisesta aallosta johtuvat rajoittamistoimenpiteet ovat edelleen voimassa, ja EU:n ja euroalueen talouksien odotetaan supistuvan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun ennakoidaan kuitenkin elpyvän keväällä ja vauhdittuvan kesällä rokotusohjelmien edetessä ja rajoitusten helpottuessa.
Suomen talouteen ennustetaan tälle vuodelle 2,8 prosentin kasvua, ja ensi vuonna kasvun ennustetaan heikkenevän tästä hieman ja olevan 2,0 prosenttia.
Euroalueen talous kasvaa ennusteen mukaan 3,8 prosenttia sekä vuonna 2021 että 2022.
Koko EU:n talous kasvaa 3,7 prosenttia vuonna 2021 ja 3,9 prosenttia vuonna 2022.
Sekä euroalueen että EU:n talouden odotetaan toipuvan koronakriisin aiheuttamasta tuotannon supistumisesta aikaisemmin kuin syksyn 2020 talousennusteessa ennakoitiin, paljolti siksi koska tuorein ennuste povaa voimakkaampaa kasvuvauhtia vuoden 2021 jälkipuoliskolle ja vuodeksi 2022.
Euroalueen inflaatio kiihtyy ennusteen mukaan viime vuoden 0,3 prosentista 1,4 prosenttiin vuonna 2021 ja hidastuu sen jälkeen 1,3 prosenttiin vuonna 2022.
Suomessa inflaation ennustetaan seuraavan euroalueen inflaatiokehitystä. Suomelle ennustetaan sekä tälle että ensi vuodelle 1,2 prosentin inflaatiota.
Euroalueen ja EU:n inflaatioennusteet vuodelle 2021 ovat nousseet hieman verrattuna syksyyn, mutta kaiken kaikkiaan inflaation odotetaan pysyvän vaimeana.
Elpymisen viivästyminen hillinnee edelleen kokonaiskysynnästä johtuvaa hintapainetta.
Vuonna 2021 inflaatiota kiihdyttävät tilapäisesti positiiviset vertailuajankohdan vaikutukset, jotka liittyvät energian hintojen inflaatioon, veronalennukset erityisesti Saksassa sekä vaikutus, joka syntyy patoutuneen kysynnän törmätessä jäljellä oleviin tarjontapuolen rajoitteisiin.
Vuonna 2022 inflaation odotetaan jälleen hidastuvan, kun tarjonta mukautuu ja vertailuajankohdan vaikutukset pienenevät.
Ennusteeseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat syksyyn verrattuna paremmin tasapainossa, mutta ne ovat edelleen suuria. Ne liittyvät pääasiassa pandemian kehittymiseen ja rokotuskampanjoiden onnistumiseen.
Positiiviset mahdollisuudet liittyvät siihen, että rokotukset voivat johtaa ennakoitua nopeampaan rajoitusten purkamiseen ja siten varhaisempaan ja voimakkaampaan elpymiseen. Myös EU:n Next Generation EU -elpymisohjelmalla, jonka keskeisenä elementtinä on elpymis- ja palautumistukiväline, voidaan saada aikaan odotettua voimakkaampaa kasvua, koska suurin osa kaavaillusta rahoituksesta ei vielä sisälly tähän ennusteeseen.
Mitä tulee negatiivisiin riskeihin, pandemia saattaa osoittautua lähitulevaisuudessa pysyvämmäksi tai vakavammaksi kuin ennusteessa oletetaan tai rokotusohjelmien eteneminen saattaa viivästyä. Tämä voi viivästyttää rajoitusten purkamista, mikä vaikuttaisi elpymisen ajoitukseen ja vahvuuteen.
On myös olemassa riski, että kriisi jättää syvempiä arpia EU:n talous- ja yhteiskuntarakenteeseen konkurssiaaltojen ja mittavan työpaikkojen menetyksen vuoksi. Tämä myös vahingoittaisi rahoitusalaa, lisäisi pitkäaikaistyöttömyyttä ja kärjistäisi eriarvoisuutta.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_504
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi [dot] sukunimi
ec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 11. helmikuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto