Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Lehdistötiedote23 toukokuu 2022Suomen-edustusto

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketti: Vihreän ja kestävän elpymisen turvaaminen epävarmuuden lisääntyessä

Semester spring package

Euroopan komissio antaa vuoden 2022 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketissa jäsenmaille tukea ja ohjausta tilanteessa, jossa koronapandemian vaikutusten alkamisesta on kulunut kaksi vuotta ja Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Kevään 2022 talousennusteen mukaan EU:n talouden kasvu jatkuu vuosina 2022 ja 2023. Vaikka EU:n talous osoittaa edelleen häiriönsietokykyä, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on luonut uuden ympäristön ja voimistanut talouden vastatuulta, jonka odotettiin heikkenevän. Tilanne aiheuttaa EU:n talouksille myös uusia riskejä, jotka liittyvät energian toimitusvarmuuteen ja riippuvuuteen Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. 

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso, elpymis- ja palautumistukiväline ja REPowerEU-väline kytkeytyvät toisiinsa

REPowerEU-suunnitelmassa esitetään, miten voimme nopeasti vähentää riippuvuuttamme Venäjän fossiilisista polttoaineista nopeuttamalla puhdasta siirtymää ja yhdistämällä voimamme häiriöitä paremmin sietävän energiajärjestelmän ja todellisen energiaunionin luomiseksi.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja elpymis- ja palautumistukiväline, joka on olennainen osa NextGenerationEU-välinettä, muodostavat vankan kehyksen, jonka avulla voidaan varmistaa tuloksellinen talouspolitiikan koordinointi ja vastata nykytilanteen haasteisiin. Elpymis- ja palautumistukivälineellä edistetään jäsenmaiden uudistus- ja investointiohjelmia myös tulevina vuosina. Se on tärkein väline, jonka avulla vauhditetaan vihreää ja digitaalista siirtymää ja lujitetaan jäsenmaiden häiriönsietokykyä muun muassa toimenpitein, joita jäsenmaat toteuttavat yksin tai yhdessä REPowerEU-suunnitelman mukaisesti.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä esitettävissä maakohtaisissa suosituksissa annetaan jäsenmaille ohjausta, jonka avulla ne voivat vastata asianmukaisesti sekä vanhoihin että uusiin haasteisiin ja saavuttaa keskeisiä yhteisiä politiikkatavoitteitaan. Tänä vuonna mukana on suosituksia muun muassa siitä, miten uudistusten ja investointien avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista REPowerEU-suunnitelman painopisteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.

Maakohtaiset suositukset Suomelle vuosiksi 2022-2023

Suositusten mukaan Suomen tulisi toteuttaa toimia, joilla varmistetaan, että kansallisesti rahoitettavien juoksevien menojen kasvu on linjassa neutraalin finanssipolitiikan virityksen kanssa. Suomen tulisi lisätä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen muun muassa elpymis- ja palautumistukivälineen, RePowerEU:n ja muiden EU:n varojen avulla. Lisäksi Suomen tulisi harjoittaa vuoden 2023 jälkeen finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä sekä esittää sosiaaliturvauudistusta koskevat politiikkaehdotukset, joilla pyritään lisäämään sosiaalietuusjärjestelmän tehokkuutta, parantamaan työnteon kannustimia ja myös tukemaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

Suomelle suositellaan etenemistä elpymis- ja palautumissuunnitelmansa sekä vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanossa, myös Ahvenanmaan ohjelman neuvotteluiden osalta.

Suosituksena on myös vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa muun muassa edelleen virtaviivaistamalla lupamenettelyjä ja vauhdittamalla investointeja teollisuuden vähähiilistämiseen ja liikenteen sähköistämiseen sekä kehittää energiainfrastruktuuria toimitusvarmuuden lisäämiseksi.

Finanssipoliittinen ohjaus

Vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivointi maaliskuussa 2020 antoi jäsenmaille mahdollisuuden reagoida nopeasti ja päättää kiireellisistä toimenpiteistä pandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi. Koordinoidut politiikkatoimet pehmensivät pandemian taloudellisia vaikutuksia ja avasivat tietä vahvalle elpymiselle vuonna 2021.

Toimenpiteet, joilla lievennetään energian hintojen nousun vaikutusta ja tuetaan Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta pakenevia ihmisiä, myötävaikuttavat elvyttävään finanssipolitiikan viritykseen vuonna 2022 koko EU:ssa.

Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan aiheutuvan makrotaloudellisen häiriön luonne ja sen pitkän aikavälin vaikutukset EU:n energiaturvallisuuteen edellyttävät vuoden 2023 finanssipolitiikan huolellista muotoilua. Finanssipolitiikan avulla olisi lisättävä julkisia investointeja vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä energiaturvallisuuteen. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää investointien lisäämiseksi. Finanssipolitiikan olisi oltava vuonna 2023 maltillista, niin että hillitään kansallisesti rahoitettavien juoksevien perusmenojen kasvua ja annetaan automaattisten vakauttajien toimia. Lisäksi toteutetaan väliaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä energiakriisin vaikutusten lieventämiseksi ja humanitaarisen avun antamiseksi Venäjän hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta pakeneville. Lisäksi ensi vuotta koskevissa jäsenmaiden finanssipoliittisissa suunnitelmissa olisi noudatettava maltillista keskipitkän aikavälin sopeuttamisuraa, ja niissä olisi otettava huomioon julkisen talouden kestävyyteen liittyvät haasteet, jotka johtuvat siitä, että velat ovat suuria suhteessa BKT:hen ja pandemian seurauksena edelleen kasvaneet. Finanssipolitiikassa olisi myös oltava valmiutta mukauttaa juoksevia menoja tilanteen muuttuessa.

Komissio katsoo, että on olemassa edellytykset vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamiselle vuonna 2023 ja sen deaktivoinnille vuodesta 2024 alkaen.

Kertomus alijäämä- ja velkakriteerien noudattamisesta

Komissio on hyväksynyt EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, jossa tarkastellaan 18 jäsenmaan tilannetta (Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Viro, Itävalta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Suomi). Kertomuksessa arvioidaan, noudattavatko jäsenmaat perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteeriä. Suomea lukuun ottamatta kertomuksessa arvioidaan niiden kaikkien osalta alijäämäkriteerin noudattamista.

Työllisyyden suuntaviivat

Komissio ehdottaa vuonna 2022 myös jäsenmaiden työllisyyspolitiikkaa koskevia suuntaviivoja. Työllisyyden suuntaviivoissa määritetään vuosittain yhteiset painopisteet kansallisille työllisyys- ja sosiaalipolitiikan toimille, jotta niistä tulisi osallistavampia ja oikeudenmukaisempia. Jäsenmaita kehotetaan nyt hyväksymään nämä toimet.

Jäsenmaiden uudistusten ja investointien jatkuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja, kehittää osaamista ja tukea sujuvia työmarkkinasiirtymiä sekä puuttua työvoimapulaan ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin EU:ssa. Suuntaviivoissa annetaan ohjausta siitä, miten työmarkkinainstituutioiden, koulutuksen sekä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamista olisi jatkettava, jotta niistä tulisi osallistavampia ja oikeudenmukaisempia.

Tänä vuonna komissio ehdottaa jäsenmaiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen päivittämistä siten, että keskitytään vahvasti covid-19-pandemian jälkeiseen ympäristöön ja pyritään toteuttamaan vihreä ja digitaalinen siirtymä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Lisäksi on otettava huomioon uudet politiikka-aloitteet, joita on tehty muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi, kuten toimenpiteet työmarkkinoille pääsyn myöntämiseksi pakolaisille.

Edistyminen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa

Komissio on edelleen sitoutunut sisällyttämään Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet osaksi talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Vuoden 2022 EU-ohjausjakson yhteydessä raportoidaan myös päivitetysti ja yhdenmukaisesti jäsenmaiden edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Maakohtaisissa raporteissa esitetään yhteenveto kunkin jäsenmaan edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa.

 

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_3182

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Tiedot

Julkaisupäivä
23 toukokuu 2022
Laatija
Suomen-edustusto