Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
  • Lehdistötiedote
  • 24. toukokuuta 2023
  • Suomen-edustusto
  • Arvioitu lukuaika: 5 min

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: Uudistusten ja investointien avulla turvataan EU:n pitkän aikavälin vauraus, kilpailukyky, oikeudenmukaisuus ja häiriönsietokyky

EU-lippu

Komissio antaa tänään EU-maille vuoden 2023 talouspolitiikan EU-ohjausjakson kevätpaketissaan ohjeita sellaisen talouden rakentamiseksi, joka turvaa kilpailukyvyn ja pitkän aikavälin vaurauden haastavassa geopoliittisessa ympäristössä. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso tarjoaa politiikan koordinointikehyksen, johon sisältyy myös elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpano. Ohjausjakso sisältää myös ajantasaisen raportoinnin siitä, miten EU-maat ovat edistyneet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Näkymät parantuneet, mutta haasteita on edelleen

Energian hintojen lasku, tarjontarajoitteiden väheneminen ja vahvat työmarkkinat ovat tukeneet maltillista kasvua vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on hälventänyt pelkoa taantumasta.

Vaikka inflaatio on hidastumassa, pohjainflaatio on vakiintunut, minkä vuoksi rahoitusedellytyksiä on tarpeen edelleen kiristää.

Elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan tuloksellinen toteuttaminen edellytyksenä EU:n vakaalle ja tulevaisuudenkestävälle taloudelle

Elpymis- ja palautumistukiväline, joka on keskeinen osa NextGenerationEU-välineen 800 miljardin euron elpymissuunnitelmaa, vauhdittaa edelleen oikeudenmukaista ja osallistavaa vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta kaikissa EU-maissa ja vahvistaa siten koko EU:n häiriönsietokykyä. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa tarkastellaan elpymis- ja palautumistukivälineen ja koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanoa ja annetaan EU-maille poliittista ohjausta keskeisissä taloudellisissa ja sosiaalisissa haasteissa.

REPowerEU-lukujen sisällyttäminen maakohtaisiin suunnitelmiin ja siihen liittyvä lisärahoitus auttaa vastaamaan EU:n energiaturvallisuuteen liittyviin haasteisiin ja nopeuttamaan siirtymistä puhtaaseen energiaan ja ilmastoneutraaliin talouteen.

Kohdennetut suositukset EU-maille vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi

Vuoden 2023 maaraporteissa arvioidaan kunkin EU-maan erityisiä sosioekonomisia haasteita, mukaan lukien vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja kilpailukykyyn liittyvät haasteet, ja tarkastellaan, missä määrin näitä haasteita käsitellään maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa. Komissio esittää maakohtaisia suosituksia, joissa ohjataan vastaamaan keskeisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, joita maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa käsitellään vain osittain tai ei lainkaan. Nämä suositukset auttavat myös vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman toteuttamisessa.

Suomelle ehdotetut maakohtaiset suositukset koskevat muun muassa energian hinnannousun vuoksi myönnetyistä tuista luopumista, varovaista finanssipolitiikkaa, sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta, elpymis- ja palautumistukivälineen ja rakennerahasto-ohjelmien täytäntöönpanoa sekä REPowerEU-suunnitelman pikaista viimeistelyä. Myös työvoiman saatavuusongelmaan tulisi puuttua sekä fossiilienergiasta luopumista nopeuttaa.

Finanssipoliittinen ohjaus

Luovuttaessa yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisesta komissio antaa jälleen finanssipolitiikkaa koskevia eriytettyjä maakohtaisia suosituksia, joihin sisältyy määrällisiä vaatimuksia:

1. Niitä EU-maita, jotka ovat kevään 2023 talousennusteen perusteella saavuttaneet julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteensa, kehotetaan säilyttämään julkisen talouden rahoitusasema terveellä pohjalla vuonna 2024.

2. Kaikkia muita jäsenmaita kehotetaan varmistamaan finanssipolitiikan maltillisuus erityisesti rajoittamalla kansallisesti rahoitettujen nettomääräisten perusmenojen nimellistä kasvua vuonna 2024.

3. Kaikkien jäsenmaiden olisi edelleen pyrittävä jatkamaan kansallisesti rahoitettuja investointeja ja varmistamaan elpymis- ja palautumistukivälineestä tarjolla olevien ja muiden EU:n varojen tehokas käyttö erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämiseksi.

4. Kaikkien jäsenmaiden olisi luovuttava voimassa olevista energiatukitoimenpiteistä vuoden 2023 loppuun mennessä.

5. Vuoden 2024 jälkeen EU-maiden olisi edelleen noudatettava asteittaiseen ja kestävään vakauttamiseen tähtäävää julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiaa sekä toteutettava investointeja ja uudistuksia, jotka saavat aikaan kestävää kasvua, jotta ne voivat saavuttaa maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä.

Kertomus alijäämä- ja velkakriteerien noudattamisesta

Komissio on laatinut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen seuraavista 16 jäsenmaasta: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Suomi. Kertomuksessa arvioidaan, noudattavatko jäsenmaat perussopimuksen alijäämä- ja velkakriteeriä.

Kertomuksessa todetaan, että Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Latvia, Unkari, Malta, Puola, Slovenia, Slovakia ja Viro eivät täytä alijäämäkriteeriä.

Kertomuksessa otetaan huomioon kaikki merkitykselliset tekijät ja todetaan, että Suomi, Ranska ja Italia eivät täytä velkakriteeriä. Komissio katsoo kuitenkin, että velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattaminen ei ole perusteltua vallitsevissa taloudellisissa olosuhteissa.

Komissio ehdottaa neuvostolle alijäämään perustuvien liiallisen alijäämän menettelyjen aloittamista keväällä 2024 vuoden 2023 toteutumatietojen perusteella.

Makrotalouden epätasapainojen korjaaminen

Komissio on arvioinut makrotalouden epätasapainojen olemassaoloa niissä 17 jäsenmaassa, jotka valittiin perusteellisen tarkastelun kohteeksi varoitusmekanismia koskevassa vuoden 2023 kertomuksessa.

  • Kyproksella on epätasapainoja, jotka vuoteen 2022 asti olivat liiallisia. Yksityiseen, valtion ja ulkoiseen velkaan liittyvät haavoittuvuudet ovat kaiken kaikkiaan lientyneet, mutta ne ovat edelleen huolenaihe.
  • Unkarilla on nyt todettu olevan epätasapainoja. Riskit viittaavat tilanteen heikkenemiseen, ja epätasapainot voivat kehittyä liiallisiksi, ellei tarvittavia politiikkatoimia toteuteta pikaisesti.
  • Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Alankomaissa, Portugalissa, Romaniassa ja Ruotsissa on edelleen epätasapainoja. Romaniassa on epätasapainoja, ja riskit viittaavat tilanteen heikkenemiseen, sillä ne voivat kehittyä liiallisiksi, ellei tarvittavia politiikkatoimia toteuteta pikaisesti. Sen sijaan Saksassa, Espanjassa, Ranskassa ja Portugalissa haavoittuvuudet ovat vähenemässä siinä määrin, että jos tämä suuntaus jatkuu, ensi vuonna voi olla aiheellista tehdä päätös, jonka mukaan niillä ei ole epätasapainoja.
  • Kreikassa ja Italiassa on edelleen liiallisia epätasapainoja, mutta niiden haavoittuvuudet näyttävät olevan vähenemään päin muun muassa politiikkatoimien ansiosta.
  • Tšekissä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa ja Slovakiassa ei ole epätasapainoja, koska haavoittuvuudet näyttävät olevan yleisesti ottaen hallinnassa.

Ohjelman jälkeiset valvontaraportit

Irlantia, Kreikkaa, Espanjaa, Kyprosta ja Portugalia koskevissa ohjelman jälkeisissä valvontaraporteissa todetaan, että ne kaikki kykenevät edelleen maksamaan velkansa takaisin.

Työllisyyden suuntaviivat

Komissio ehdottaa jäsenmaiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoja vuodelle 2023.

Lisäksi suuntaviivoissa viitataan viimeaikaisiin politiikka-aloitteisiin. Suuntaviivoissa viitataan myös Euroopan osaamisen teemavuoteen, joka antaa uutta pontta kumppaneiden sitouttamiseen ja rahoituksen saantiin osaamisvajeen ja työvoimapulan korjaamiseksi. Lopuksi komissio korostaa, että on tärkeää seurata edistymistä vuoteen 2030 ulottuvien EU:n yleistavoitteiden saavuttamisessa ja edistää työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevia kansallisia tavoitteita.

Seuraavat vaiheet

Komissio kehottaa euroryhmää ja neuvostoa keskustelemaan tänään annetusta paketista ja vahvistamaan siihen sisältyvän ohjauksen. Se odottaa rakentavaa vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa paketin sisällöstä ja sitä seuraavista ohjausjakson vaiheista.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_2872        

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaatec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiatec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio

Tiedot

Julkaisupäivä
24. toukokuuta 2023
Laatija
Suomen-edustusto