Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) kuvaa EU-maiden edistymistä kohti digitaloutta ja -yhteiskuntaa useilla eri aloilla: inhimillinen pääoma, laajakaistayhteydet, yritysten digitaaliteknologian käyttö ja julkishallinnon digitaaliset palvelut.
Suomi on edelleen kärkipäässä inhimillisessä pääomassa, digitaaliteknologian integraatiossa ja julkishallinnon digitaalisissa palveluissa. Lisäksi Suomi on parantanut pisteitään monilla DESI-indeksin osa-alueilla. Suomen pistemäärä on tänä vuonna 67,1 eli paljon korkeampi kuin EU-maiden keskiarvo 50,7. Tanska nousi kuitenkin tänä vuonna ykkössijalle 70,1 pisteellä.
Tänään julkaistujen DESI-tulosten mukaan kaikki EU-maat ovat saavuttaneet edistystä, mutta digitalisaation kokonaiskuva vaihtelee eri jäsenmaissa, ja jonkinasteisesta lähentymisestä huolimatta ero EU:n edelläkävijöiden ja DESI-indeksin heikoimpien suoriutujien välillä on edelleen suuri. Näistä parannuksista huolimatta kaikkien EU-maiden on toteutettava yhdessä lisätoimia, jotta Euroopan digitaaliselle vuosikymmenelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Vuoden 2021 DESI-indeksiä on mukautettu vastaamaan tärkeimpiä poliittisia aloitteita, kuten komission tiedonantoa ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten”. Tiedonannossa asetetaan Euroopan digitalisaatiotavoitteet ja esitetään visio digitaalisesta muutoksesta sekä konkreettiset tavoitteet vuodelle 2030 neljässä pääkohdassa: osaaminen, infrastruktuurit sekä yritysten ja julkisten palvelujen digitalisaatio.
EU-maat ovat elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä sitoutuneet käyttämään vähintään 20 prosenttia kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa saamistaan varoista digitalisaatioon, ja tähän mennessä jäsenmaat ovat suurelta osin saavuttaneet tämän tavoitteen tai ylittäneet sen.
Digitaalisten taitojen osalta 56 prosentilla eurooppalaisista on vähintään digitaaliset perustaidot. Suomessa osaamistaso on huomattavasti EU:n keskiarvoa korkeampi: perustaidot on 76 prosentilla ihmisistä.
DESI-tuloksista käy ilmi, että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrä on kasvanut hieman: vuonna 2020 EU:ssa oli 8,4 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 7,8 miljoonaa.
Tulokset osoittavat selvästi, että koulutusta on lisättävä, jotta voidaan saavuttaa digitaalisen vuosikymmenen osaamistavoitteet. Niiden mukaan 80 prosentilla väestöstä tulisi olla digitaaliset perustaidot, ja EU:ssa olisi oltava 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa.
Verkkoyhteyksiä koskevat tulokset osoittavat, että erittäin suuren kapasiteetin verkoissa on tapahtunut parannusta. Tällainen verkko on saatavilla 59 prosentissa EU:n kotitalouksista, kun viime vuonna osuus oli 50 prosenttia. Tämä on kuitenkin edelleen kaukana täydestä kattavuudesta (digitaalisen vuosikymmenen tavoite vuodelle 2030). Suomessa erittäin suuren kapasiteetin kiinteän verkon kokonaiskattavuus on erittäin hyvä, 67 prosenttia, mutta maaseudulla kattavuus on kuitenkin alhainen, 9,3 prosenttia (EU:n keskiarvo on 27,8 prosenttia).
Digitaaliteknologian integroinnin osalta on nähtävissä, että pilviteknologioiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Vuonna 2018 niitä käytti 16 prosenttia ja vuonna 2020 kaikkiaan 26 prosenttia yrityksistä. Suomalaisyritysten keskuudessa kehittynyt teknologia kasvatti edelleen suosiotaan: 62 prosenttia yrityksistä käytti pilvipalveluja, mikä on huomattavasti enemmän kuin kahden vuoden takainen 50 prosentin osuus ja merkittävästi suurempi kuin EU:n keskiarvo.
Digitaaliteknologian käytön nykytilanne on DESI-tulosten mukaan kaukana digitaalisen vuosikymmenen tavoitteista. EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 90 prosenttia pk-yrityksistä on päässyt digitalisaatiossa vähintään perustasolle. Vuonna 2020 tällä tasolla oli vasta 60 prosenttia pk-yrityksistä. Suomessa perustasolla oli vuonna 2020 kuitenkin jo 88 prosenttia pk-yrityksistä.
Lisäksi EU:n tavoitteena on, että vähintään 75 prosenttia yrityksistä käyttää kehittyneitä digitaaliteknologioita vuoteen 2030 mennessä.
Julkishallinnon digitaalisia palveluja koskevissa vertailutiedoissa ei ole vielä nähtävissä sähköisten viranomaispalvelujen huomattavaa parantumista EU:n tasolla. Suomessa sähköisen hallinnon palvelujen saatavuus ja käyttö on kuitenkin erityinen vahvuus, ja kansalaisista suuri osa käyttääkin näitä palveluja.
Pandemian ensimmäisen vuoden aikana useat EU-maat perustivat tai paransivat digitaalisia alustoja tarjotakseen enemmän palveluja verkossa. Neuvoston hyväksymissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa 37 prosenttia digitalisaatioon tehtävistä investoinneista on osoitettu digitaalisiin julkisiin palveluihin (noin 43 miljardia euroa yhteensä 117 miljardista eurosta), joten tilanteen odotetaan paranevan merkittävästi tulevina vuosina.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_5481
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia [dot] siitonenec [dot] europa [dot] eu (pia[dot]siitonen[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 12. marraskuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto