Suomalaisopiskelijoiden Verso-työkalu voitti eurooppalaisen käännösalan opiskelijoiden kilpailun

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa European Master’s in Translation Challenge -kilpailu, jossa käännösalan opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella unelmien käännöstyökalu. European Master’s in Translation (EMT) -yliopistoverkoston opiskelijoille suunnatun kilpailun voitti suomalaisjoukkue Team Translatorio, jonka Verso-käännöstyökalussa hyödynnetään koneoppimista.

Voittaneeseen joukkueeseen kuuluivat Maiju Huovila, Aatu Hussa, Liina Kyröläinen, Hannele Raerinne ja Sanna Valkama Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitokselta ja Laura Aarnio Helsingin yliopistosta. Joukkue esitteli voittoisan konseptinsa virtuaalisessa Translating Europe Forum -tapahtumassa marraskuun alussa ja se palkittiin juhlallisessa palkintoseremoniassa.

Voittajan valinneessa raadissa oli edustajia Euroopan komission käännöstoimen pääosastosta, EMT-verkoston opettajista sekä eurooppalaisista käännöstoimistoista. Raati toivoi kilpailutöiltä erityisesti käännösalan tietoteknisen ympäristön syvällistä ymmärrystä sekä ajatuksia siitä, miten tekoälyä voitaisiin parhaiten hyödyntää kääntäjän työn tukena. Versoa kehuttiin erityisesti realistisuudesta ja innovatiivisuudesta sekä käyttöliittymän huolellisesta suunnittelusta. Raatiin teki vaikutuksen myös koneoppimisen myötä tapahtuvaan kasvuun liittyvä nimi ja brändäys.

”Verson tarina alkoi oikeastaan siitä, kun joukkueemme jäsen Maiju Huovila toimi projektipäällikkönä opintoihin liittyvässä käännöstyöpajassa. Hän ryhtyi pohtimaan, miten voisi tehdä itsestään tarpeettoman eli automatisoida mahdollisimman paljon pieniä päivittäisiä tehtäviä, jotka vievät paljon aikaa. Verson ideaa kehiteltiin ensin työpajakurssilla. EMT:n kilpailusta mainittiin kieli- ja käännösteknologian kurssilla Turun yliopistossa, ja kilpailu näyttäytyi mahdollisuutena jatkaa työkalun kehittämistä”, kertoo Hannele Raerinne.

Joukkue halusi yhdistää työkalussa projektinhallintaympäristön, käännettävän materiaalin analysoinnin, käännösmuistien ja sanastojen hallinnan ja tarjouspyyntöjen käsittelyn. Koneoppiminen otettiin mukaan, jotta työkalu voisi antaa yhä tarkempia ja hyödyllisempiä arvioita ja suosituksia hyödyntämällä aiemmin toteutetuista projekteista kertynyttä tietoa. Ohjelmisto voi oppia toki myös esimerkiksi terminologiaa, mutta vielä tärkeämpää on, että se oppii arvioimaan toimeksiantoihin liittyviä aika- ja hintarajoitteita.

Käännöstoimistoilla on tyypillisesti laajat verkostot alihankkijoita ja freelance-kääntäjiä, joista kuhunkin toimeksiantoon valitaan osaamiseltaan, hintatasoltaan ja aikataulultaan parhaiten sopiva. Verson suunnittelussa on ajateltu myös tällaista monitoimittajaympäristöä. Työkalu voi ehdottaa automaattisesti sopivia tekijöitä saatavuuden, hinnan ja aiempien tehtävien perusteella.

Voitto oli yllätys

Team Translatorion opiskelijat lähtivät kilpailuun hakemaan kokemusta ja kirittämään jo aiemmin ajatuksissa pyörinyttä suunnitteluhanketta. Ajatuksena oli, että ainakin projekti edistyy kilpailun ansiosta, koska työ oli saatava esittelyvalmiiksi määräaikaan mennessä. Voitto tuli kaikille suurena yllätyksenä.

”Voittoa oli aluksi vaikea uskoa todeksi. Melko äkkiä alkoikin sitten pyöritys – meitä on pyydetty puhumaan seuraaville kurssilaisille ja olemme antaneet haastatteluja. Vaikka tämä on tuntunut epätodelliselta, olemme toki erittäin iloisia ja ylpeitä tästä saavutuksesta”, Raerinne sanoo.

Joukkueen jäsenten päähuomio on tällä hetkellä opintojen saattamisessa loppuun, mutta sen jälkeen suunnitelmissa on jatkaa Verson kehitystä ja rakentaa siitä toimiva ohjelmisto. Raerinteen ja muiden tiimiläisten mielestä tällaiselle työkalulle on olemassa markkinarako, ja he tähtäävät ainakin aluksi suomalaisille käännösalan markkinoille.

Tiimillä on hyvä käsitys käännösalan tilasta ja tarpeista, sillä heistä suurin osa on suuntautumassa kääntäjän työhön tai tekee sitä jo. Yksi tiimiläisistä työskentelee alan projektipäällikkönä ja yhden opinnot suuntautuvat kieliteknologian puolelle. Yrittäjyys on myös vahvasti esillä Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän opintokokonaisuudessa.

”Opintoihin kuuluu vuoden mittainen ”mylly” eli kaksi käännöstyöpajakurssia, joilla opiskelijat toimivat kuvitteellisina käännösyrityksinä. Toisen työpajan lopussa järjestetään innovointiviikko, ja sen aikana Versokin sai alkunsa. Kursseilla vierailee myös yrityskummeja suomalaisista käännöstoimistosta kertomassa toimistojen arjesta ja käytännön työstä”, Raerinne kertoo.

Lähivuosina voidaan siis odottaa toimivaa Versoa ja kenties muitakin innovaatioita käännösalan arkea sujuvoittamaan.