Komissio hyväksyi tänään vuoden 2022 strategisen ennakoinnin raportin ”Vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteenkytkeminen uudessa geopoliittisessa ympäristössä”. Valmistauduttaessa molempien siirtymien nopeuttamiseen raportissa yksilöidään kymmenen keskeistä toiminta-alaa, joiden tavoitteena on maksimoida synergiat ja johdonmukaisuus EU:n ilmasto- ja digitalisaatiopyrkimysten välillä. Näin EU vahvistaa monialaista kriisinsietokykyään ja avointa strategista riippumattomuuttaan ja on paremmin valmistautunut uusiin globaaleihin haasteisiin lähestyttäessä vuotta 2050.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU nopeuttaa pyrkimyksiään globaaliin johtoasemaan ilmasto- ja digitalisaatiokysymyksissä ja pitää katseen tiukasti keskeisissä haasteissa energia-asioista ja ruokaturvasta puolustukseen ja huipputeknologiaan.
Olennaiset teknologiat vuotta 2050 lähestyttäessä
Yhtäältä digitaaliteknologiat auttavat EU:ta saavuttamaan ilmastoneutraaliuden, vähentämään saastumista ja palauttamaan biologista monimuotoisuutta. Toisaalta niiden laajamittainen käyttö lisää energiankulutusta, tuottaa enemmän elektroniikkajätettä ja kasvattaa ympäristöjalanjälkeä.
Energia, liikenne, teollisuus, rakennusala ja maatalous – EU:n viisi suurinta kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajaa – ovat avainasemassa vihreän ja digitaalisen siirtymän kytkemiseksi yhteen. Teknologioilla on keskeinen rooli näiden alojen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Vuoteen 2030 mennessä suurimmat hiilidioksidipäästövähennykset saadaan nykyisin saatavilla olevien teknologioiden avulla. Ilmastoneutraaliuden ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä tarvitaan kuitenkin uusia teknologioita, joita on tällä hetkellä kokeilu-, demonstrointi- tai prototyyppivaiheessa.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteennivomiseen vaikuttavat geopoliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja sääntelylliset tekijät
Nykyinen geopoliittinen epävakaus korostaa tarvetta paitsi vauhdittaa kaksoissiirtymää myös vähentää strategisia riippuvuuksiamme. Lyhyellä aikavälillä tämä tulee edelleen vaikuttamaan energian ja elintarvikkeiden hintoihin ja aiheuttamaan merkittäviä sosiaalisia seurauksia. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä esimerkiksi kaksoissiirtymän kannalta kriittisten raaka-aineiden keskeytymätön saatavuus on edelleen ensiarvoisen tärkeää, mikä lisää painetta siirtyä lyhyempiin ja vähemmän haavoittuviin toimitusketjuihin ja toimintojen siirtämiseen ystävällismielisiin maihin aina kun se on mahdollista.
Vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteenkytkeminen edellyttää myös, että EU:n talousmalli perustuu hyvinvointiin, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. EU:n asema globaalien standardien muokkaajana on tärkeässä asemassa, ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja osaamistarpeisiin liittyvät tavoitteet ovat menestyksen edellytyksiä julkisten ja yksityisten investointien lisäämisen ohella. On odotettavissa, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan vuosittain lähes 650 miljardia euroa tulevaisuussuuntautuneisiin lisäinvestointeihin.
Kymmenen keskeistä toiminta-alaa
Raportissa yksilöidään alat, joilla tarvitaan poliittista ohjausta siirtymien yhteisvaikutukseen liittyvien mahdollisuuksien maksimoimiseksi ja mahdollisten riskien minimoimiseksi:
1. Kriisinsietokykyä ja avointa strategista riippumattomuutta kaksoissiirtymän kannalta kriittisillä aloilla on vahvistettava esimerkiksi EU:n kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen työn avulla ja ruokaturvan osalta yhteisellä maatalouspolitiikalla.
2. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvää diplomatiaa on tehostettava hyödyntämällä EU:n sääntely- ja standardointivaltaa sekä edistämällä samalla EU:n arvoja ja vaalimalla kumppanuuksia.
3. Kriittisten materiaalien ja hyödykkeiden saantiin on suhtauduttava strategisesti ottamalla käyttöön pitkän aikavälin systeeminen lähestymistapa uuden riippuvuusloukun välttämiseksi.
4. Taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta on lujitettava esimerkiksi vahvistamalla sosiaalista suojelua ja hyvinvointivaltiota siten, että myös aluekehitysstrategioilla ja alueellisilla investoinneilla on tärkeä rooli.
5. Koulutusjärjestelmät on sopeutettava nopeasti muuttuvaan teknologiseen ja sosioekonomiseen todellisuuteen, ja eri alojen välistä työvoiman liikkuvuutta on tuettava.
6. Liikkeelle on saatava lisää tulevaisuussuuntautuneita investointeja uusiin teknologioihin ja infrastruktuureihin – erityisesti inhimillisen pääoman ja teknologian väliseen synergiaan ja tutkimukseen ja innovointiin – maiden yhteishankkeissa, jotka ovat avainasemassa EU:n, kansallisten ja yksityisten resurssien yhdistämisessä.
7. Lisäksi tarvitaan seurantakehyksiä, jotta voitaisiin mitata hyvinvointia bruttokansantuotetta laajemmin ja arvioida digitalisaation mahdollistajavaikutuksia ja kokonaistason hiili-, energia- ja ympäristöjalanjälkeä.
8. Sisämarkkinoille on taattava tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava sääntelykehys, joka edistää kestävän kehityksen mukaisia liiketoimintamalleja ja kulutustottumuksia. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi vähentämällä jatkuvasti hallinnollista taakkaa, päivittämällä valtiontukipolitiikan välineistöä tai käyttämällä tekoälyä päätöksenteon ja kansalaisten osallistumisen tukena.
9. Standardoinnin globaalia näkökulmaa on vahvistettava, ja on hyödynnettävä EU:n edelläkävijäetua kilpailukykyisessä kestävässä kehityksessä keskittyen ”vähentämisen, korjaamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen” periaatteeseen.
10. Kyberturvallisuudelle ja tietoturvalliselle datan yhteiskäytölle tarvitaan vankat puitteet, jotta varmistetaan muun muassa, että kriittiset toimijat voivat ehkäistä ja kestää häiriöitä ja toipua niistä, ja viime kädessä saadaan rakennettua luottamusta kaksoissiirtymään liittyviä teknologioita kohtaan.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_4004
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hotti
ec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 29. kesäkuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto