Euroopan komissio on julkaissut rikkomusmenettelyjä koskevan huhtikuun koosteen, joka sisältää komission oikeudelliset toimenpiteet niitä EU:n jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole noudattaneet EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.
Terrorismin torjunta
Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää perustellut lausunnot Suomelle sekä Kroatialle, Liettualle, Luxemburgille, Puolalle ja Saksalle, koska ne eivät ole saattaneet asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään tiettyjä terrorismin torjuntaa koskevien EU-sääntöjen (direktiivi (EU) 2017/541) osatekijöitä.
Terrorismin torjuntaa koskeva direktiivi on EU:n terrorisminvastaisen ohjelman kulmakivi. Siihen sisältyy säännöksiä, joilla kriminalisoidaan terrorismirikokset ja määrätään niistä seuraamuksia. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi matkustaminen ulkomaille tai EU:n alueella tai paluu EU:hun terrori-iskun toteuttamiseksi tai kouluttautuminen tätä varten ja terrorismin rahoittaminen. Säännöissä on myös terrorismin uhreja koskevia erityissäännöksiä, joilla varmistetaan, että heillä on käytettävissään luotettavaa tietoa sekä asiantuntija- ja erityistukipalveluja.
Jäsenvaltioille asetettu määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 8. syyskuuta 2018. Arvioituaan kansallista täytäntöönpanolainsäädäntöä komissio lähetti kyseisille jäsenvaltioille kesäkuun ja syyskuun 2021 välisenä aikana viralliset ilmoitukset, joissa se kehotti niitä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet niiden puutteiden korjaamiseksi, joita komissio on havainnut direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Näiden kuuden jäsenvaltion vastauksissa ei otettu riittävästi huomioon komission esiin tuomia ongelmia. Sen vuoksi komissio on päättänyt antaa näille jäsenvaltioille perustellut lausunnot. Niillä on nyt kaksi kuukautta aikaa vastata ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Jos komissio ei saa niiltä tyydyttäviä vastauksia, se voi päättää viedä asiat EU:n tuomioistuimeen.
Uusiutuvat energialähteet
Euroopan komissio on päättänyt tänään lähettää perustellut lausunnot Suomelle ja Virolle, koska ne eivät ole saattaneet direktiivissä (EU) 2018/2001 säädettyjä uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämistä koskevia EU:n sääntöjä kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Direktiivissä esitetään oikeudellinen kehys uusiutuvan energian kehittämiselle EU:n sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannossa sekä liikenteessä. Siinä asetetaan EU:lle vuodeksi 2030 sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus on vähintään 32 prosenttia, ja siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että uusiutuvaan energiaan myönnettävä tuki on kustannustehokasta, ja yksinkertaistetaan uusiutuvan energian hankkeisiin liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Sillä myös helpotetaan kansalaisten osallistumista energiasiirtymään ja asetetaan tietyt tavoitteet, joilla lisätään uusiutuvien energianlähteiden osuutta lämmitys- ja jäähdytysalalla ja liikennealalla vuoteen 2030 mennessä.
Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 30. kesäkuuta 2021. Komissio lähetti molemmille jäsenvaltioille asiasta virallisen ilmoituksen heinäkuussa 2021.
Suomi ja Viro ovat tähän mennessä saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään vain osittain. Niillä on nyt kaksi kuukautta aikaa noudattaa täytäntöönpanovelvoitetta ja ilmoittaa asiasta komissiolle. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asiat EU:n tuomioistuimeen.
Energian sisämarkkinat
Euroopan komissio on tänään päättänyt lähettää perustellut lausunnot Suomelle sekä Alankomaille, Itävallalle ja Luxemburgille, koska ne eivät ole saattaneet täysin osaksi kansallista lainsäädäntöään sähkön sisämarkkinoita koskevia EU:n sääntöjä, jotka vahvistetaan direktiivissä (EU) 2019/944, jolla muutetaan direktiiviä 2012/27/EU.
Direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat EU:n sähköalan järjestämistä ja toimintaa, jotta voidaan luoda aidosti integroituneet, kilpailukykyiset, kuluttajakeskeiset, joustavat, oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät sähkömarkkinat unioniin.
Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli 31. joulukuuta 2020.
Suomelle, Alankomaille, Itävallalle ja Luxemburgille lähetettiin helmikuussa 2021 viralliset ilmoitukset sen jälkeen, kun komissio oli todennut, että kaikkia direktiivin säännöksiä ei ollut saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tarkasteltuaan asianomaisten jäsenvaltioiden vastauksia sekä ilmoitettuja kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä komissio katsoo, että nämä jäsenvaltiot eivät ole edelleenkään saattaneet direktiiviä täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Näillä jäsenvaltioilla on nyt kaksi kuukautta aikaa noudattaa täytäntöönpanovelvoitetta ja ilmoittaa asiasta komissiolle. Muussa tapauksessa komissio voi päättää viedä asian EU:n tuomioistuimeen.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/inf_23_1808
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 19. huhtikuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto