Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli13. tammikuuta 2022Suomen-edustusto

Rajat ylittävää raakkujen suojelua LIFE-hankkeen avulla

Jokihelmisimpukka

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on perustavanlaatuinen uhka Suomen ja koko Euroopan elinympäristöille. EU:n biodiversiteettistrategia on kattava pitkän aikavälin suunnitelma ekosysteemien rappeutumisen estämiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian tavoitteena on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä. Suomessa kannan elvyttämistä kaipaa erityisesti jokihelmisimpukka eli raakku. LIFE Revives -hankkeella pyritään parantamaan raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

EU:n LIFE-ohjelmasta tukea saava kuusivuotinen LIFE Revives -hanke alkoi 1.9.2021 ja jatkuu elokuun 2027 loppuun. Hankkeen yleisenä tavoitteena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakkukannat kohti suotuisaa suojelutasoa. Hankkeen aikana kunnostetaan yhteensä noin 117 kilometriä jokielinympäristöjä lohikaloille ja raakuille sopivaksi.

LIFE Revives -hankkeen kokonaisrahoitus on 15,9 miljoonaa euroa, josta 9,5 miljoonaa euroa tulee LIFE-rahastosta. Suomessa tehtävien toimien osuus LIFE-rahastolta saadusta rahoituksesta on 5,9 miljoonaa euroa. Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän yliopisto ja mukana on 11 kumppaniorganisaatiota ja 13 yhteistyötahoa.

Uhanalainen raakku

Raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu virtavesissä elävä nilviäislaji. Se saattaa elää jopa 250-vuotiaaksi ja onkin Suomen pitkäikäisin eläinlaji. Raakkuja on yli sadassa erillisessä virtavesistössä, mutta kannoista ainoastaan pieni osa uudistuu säännöllisesti. Raakku on avainlaji, joka luo erinomaisen ympäristön muille eliöille. Jos se katoaa ekosysteemistä, moni muu laji katoaa sen mukana.

”Raakku pitää yllä monimuotoisuutta jokiekosysteemeissä. Raakku hankkii ravintonsa suodattamalla jopa kymmeniä litroja vettä päivässä ja puhdistaa siten vettä.  Osan suodattamistaan partikkeleista raakku käyttää ravinnokseen ja pullauttaa loput joen pohjalle, missä tämä aines muodostaa ravinnonlähteen pohjan pieneliöille, jotka puolestaan ovat kalojen ravintoa. Liikkuessaan raakut kaivavat joen pohjaa, mikä parantaa pohjasoran happitilannetta”, kertoo Jyväskylän yliopiston professori ja hankkeen vastuullinen johtaja Jouni Taskinen.

Raakkupopulaation heikkeneminen on ihmisen toiminnan tulosta. Lajin jokielinympäristöjä on muokattu erityisesti viimeisen sadan vuoden aikana mm. vesivoiman tarpeisiin. Suo- ja metsäojitukset ovat heikentäneet veden laatua pohjien liettymisen kautta, mikä on ollut haitallista raakun lisääntymiselle. Nykyisin lähes kaikissa raakkupopulaatioissa suurin osa on vanhoja yksilöitä ja sen vuoksi nuoria tarvitaan lisää. Suojelutoimien vaikuttavuus vaatii siten nuorten raakkujen väli-isäntälajien, taimenen ja lohen, hyväksi tehtävää elinympäristön kunnostamista.

Raakkujen elinympäristöjen elvyttäminen

LIFE Revives -hankkeen aikana elvytetään ja kunnostetaan raakkujen jokielinympäristöjä sekä niiden puskuri- ja valuma-alueita. Toimenpidealueeseen kuuluu yhteensä 14 suurta jokialuetta, joilla on 69 pienempää jokea. Pohjois- ja Länsi-Suomessa niistä sijaitsee 32, Pohjois-Ruotsissa 36 ja Virossa yksi. Suomessa kohteena olevissa joissa asustaa 25 prosenttia maan raakkupopulaatioista. Jokien kunnostamistoimien vaikutusalue tulee olemaan kooltaan noin 77 hehtaaria ja valuma-alueen toimien vaikutusalue noin 3 650 hehtaaria.

Hankkeen toimenpiteet on keskitetty maantieteellisesti raakkujen tulevaisuuden kannalta merkittävimmille alueille, joilla kestävästi lisääntyvien raakkukantojen säilyminen on mahdollista. Raakkukantojen elvyttämiseksi niiden kotijokiin rakennetaan sopivia elinympäristölaikkuja, joiden avulla poikasten elossapysymistä saadaan parannettua. Lisäksi raakkuja viedään lisääntymään Konneveden tutkimusasemalle.

”Suomen vesistöihin on tavoitteena siirtää laitosolosuhteissa kasvatettuja raakunpoikasia arvioilta 1 042 000 yksilöä. Lisäksi Ruotsin ja Viron vesistöihin pyritään siirtämään 505 000 raakunpoikasta. Yhteensä näistä kaikista arvioidaan selviävän aikuisiksi ja sukukypsiksi 5 000–24 000 yksilöä”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Heidi Kunttu Jyväskylän yliopistosta.

LIFE Revives -hankkeen rahoituksen turvin parannetaan lisäksi ihmisten muokkaamien joenuomien luonnontilaa esimerkiksi ennallistamalla koskia, parantamalla virtausoloja, palauttamalla jokia alkuperäiseen olotilaansa sekä poistamalla kalojen vaellusesteitä. Lisäksi perustetaan mm. suojavyöhykkeitä ja kalkitaan maaperää valuma-alueilla.

Tutkittua raakkutietoa

LIFE-hankkeet ovat ensisijaisesti suojeluhankkeita, mutta tieteellinen tutkimus on silti keskeisessä asemassa. Menetelmät, tulokset ja hankkeen vaikuttavuus monitoroidaan ja arvioidaan tieteelliset kriteerit täyttävillä tavoilla. Perinteisten lohikala- ja jokihelmisimpukkapopulaatioiden sekä niiden elinympäristöjen seurantaan käytettävien menetelmien lisäksi hankkeessa käytetään uusia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta ja koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi.

Tutkimustietoa välitetään koulutusten kautta erilaisille sidosryhmille, kuten metsäalan ja maankäytön ammattilaisille sekä laajemmalle yleisölle eri medioissa.

”Raakkuesiintymät kertovat ympäristön hyvästä tilasta. Jokien pohjien liettyminen tukehduttaa raakun poikaset, minkä vuoksi metsätalous- ja maanmuokkaustoimia pitäisi tehdä raakun esiintymisalueiden läheisyydessä hyvin varovaisesti, ettei hienojakoista ainesta pääsisi jokeen valumavesien mukana”, Taskinen toteaa.

Vaikuttavuutta yli rajojen

LIFE Revives -hanke ei hyödytä ainoastaan raakkuja vaan suomalaisia virtavesiä laajemminkin, sillä se parantaa Suomen virtavesiluonnon monimuotoisuutta. Hanke on rahoituksen osalta yksi mittavimmista Suomessa ja vaikuttavuus jatkuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Erityispiirteenä LIFE-hankkeissa on, että hyväksi havaittuja käytäntöjä ja ratkaisuja elinympäristöjen kunnostamisessa jaetaan EU-maiden kesken.

Tiedot

Julkaisupäivä
13. tammikuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto