Maatalousyrittäjät kehittävät kestävää maataloutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Ilmastonmuutos muuttaa maataloutta nyt ja tulevaisuudessa. Maataloudella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä muun muassa sadot ja maaseudun metsät sitovat hiilidioksidia. Toisaalta maatalous aiheuttaa 10 prosenttia EU:n kasvihuonepäästöistä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja maaseutuyrittäjien koulutustarpeisiin on tartuttu Euroopan sosiaalirahaston tuella Pohjois-Savossa Maatila 2030 -hankkeen myötä. Hankkeen avulla on luotu verkko-oppimisympäristö, jossa maatalous- ja maaseutuyrittäjät sekä alan muut toimijat voivat verkostoitua ja päivittää osaamistaan.

Kolmivuotinen Maatila 2030 -hanke jatkuu lokakuun 2022 loppuun saakka. Hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahastolta (ESR), jonka tavoitteena on tukea yrityksiä uuden työn luomisessa sekä ihmisiä parempien työpaikkojen saamisessa. Yksi ESR:n painopisteistä on kannustaa työntekijöitä parantamaan sopeutumiskykyään erilaisiin toimintatapoihin uusien taitojen avulla.

Hankkeen budjetti on noin 1,4 miljoonaa euroa, josta ESR:n rahoituksen osuus on 80 prosenttia eli 1,1 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä ja Luonnonvarakeskus.

Kestävän maatalouden kehittämistä

Pohjois-Savossa tarve kestävän maatalouden kehittämiselle on valtava. ”Aluetaloudellisesti kestävän maatalouden kehittäminen on erittäin tärkeää. Ala on jatkuvassa murroksessa, ja kustannuspaineita on paljon”, toteaa Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kati Partanen. ”Ekologisen kehityksen puolella uutta tutkimustietoa tulee koko ajan lisää, ja sen välittäminen maatiloille on todella tarpeellista. Myöskään sosiaalista kestävyyttä ei saa unohtaa. On otettava huomioon, miten maatalousyrittäjät voivat ja onko heillä hallinnan tunne työhönsä ja yrittäjyyteen”, itsekin maatilayrittäjänä toimiva Partanen jatkaa.

Maataloudessa koulutustarve on tällä hetkellä kaikilta osin kasvussa. Maatalousyrittäjät ovat monipuolinen ryhmä, jossa tiedontarpeet vaihtelevat. Maatila 2030 -hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä elintarvike- ja luonnonvara-alan eri toimijoiden valmiuksia saavuttaa kestäviä ja vähähiilisiä toimintatapoja sekä kohentaa yritystoiminnan kannattavuutta automaation, digitaalisuuden sekä uusimman teknologian avulla.

”Maatalousyrittäjissä on paljon niitä, jotka etsivät uusinta tietoa. On asiantuntijoita ja myös yrittäjiä, jotka pohtivat, pitäisikö toiminnan suuntaa muuttaa tai ajaa se alas kokonaan. Toisaalta on harrastajia ja kuluttajia, joita maatalousasiat kiinnostavat. Koulutustarve on siten hyvin laaja”, Partanen sanoo.

Haasteiden edessä oleville maatilayrittäjille pyritään tuomaan tietoa vaihtoehdoista. ”Yrittäjällä voi olla olo, että hän on umpikujassa. Koulutuksella ja neuvonnalla voidaan laajentaa mielikuvaa tilanteesta. Voidaan yhdessä käydä läpi, voiko tilalla muuttaa tuotantosuuntaa tai millaisia asioita voitaisiin tehdä, jotta toiminta muuttuisi kestävämmäksi”, Partanen kertoo.

Tiedolla ja digitalisaatiolla kohti ilmastoystävällisempää maataloutta

Maatalousyrittäjät voivat pyrkiä toimillaan hillitsemään ilmastonmuutosta monin eri tavoin. ”Kasviviljelyssä maaperän kunnosta huolehtiminen on tärkeää, sillä hyvälaatuinen maaperä sitoo hiilidioksidia. Monipuoliset kasvilajivalikoimat ovat tärkeitä ilmastoystävällisessä viljelyssä, ja esimerkiksi monilla nautakarjatiloilla on monipuolistettu nurmikasvilajikkeita”, Partanen toteaa. ”Eläinten ruokintaan liittyvän tutkimuksen myötä on saatu täsmällisempää tietoa ravinnosta, jota eläimille antamalla voidaan vähentää esimerkiksi metaanipäästöjä”, hän sanoo.

Digitalisaatio ja automaatio puolestaan tuovat uudenlaisia keinoja kestävän maatalouden kehittämiseen. ”Maaseutuyrittäjät voivat kerätä dataa omilta tiloiltaan ja hyödyntää sitä kehitystyössä. Voidaan esimerkiksi kerätä tietoa pelloista ja hyödyntää säädataa. Satelliittikuvien avulla voidaan tutkia peltojen sadon laatua”, Partanen selittää. ”Maidontuotannossa puolestaan saadaan digitaalisin keinoin kerättyä esimerkiksi eläimeen liittyvää tietoa, kuten maitomäärään ja sen pitoisuuksiin liittyvää dataa. Voidaan kerätä tietoa siitä, mitä ja milloin eläin on syönyt, sekä siitä, miten paljon ja missä eläin liikkuu. Tällä tavoin saadaan myös parannettua eläinten hyvinvointia”, hän sanoo.

Teknologiaa hyödyntääkseen ei aina tarvitse tehdä mittavia investointeja. ”Kaikki teknologia ei ole kallista, ja esimerkiksi täsmäviljely onnistuu pienemmälläkin investoinnilla. Teknologian käyttö vaatii ennemminkin asioihin perehtymistä”, Partanen kertoo. Tiedon lisääminen ja sen hyötykäyttö on siten ensisijaisen tärkeää. ”Digitalisaatio auttaa myös kouluttautumisessa. Pidimme onnenpotkuna sitä, että hanke oli jo olemassa, kun korona-aika tuli ja kaikki läsnäoloa vaativa koulutus loppui. Nyt aikaan ja paikkaan sitoutumaton koulutus on arkipäivää”, Partanen toteaa.

Koulutusta myös tulevaisuudessa

Maatila 2030 -hanketta seuraa Laari-sivusto, jolle sijoitetaan hankkeen aikana koottu materiaalipankki ja tapahtumakalenteri. Sivustolla informoidaan tulevista koulutuksista. ”Maatalousyrittäjiltä on tullut vahva toive, että koulutusten ja aineistojen tulisi olla helposti saatavilla. Sivustolle kerätään kiinnostavinta materiaalia, ja tavoitteena on myös jatkossa hyödyntää parhaaksi todettuja toimintamalleja”, Partanen sanoo.

Yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin yhteistyö, jota tulevan sivuston avulla pyritään vahvistamaan. ”Yhteistyön tekeminen on tärkeää, sillä kukaan ei pysty ratkaisemaan maatalouden isoja kysymyksiä yksin”, Partanen huomauttaa.