Helsingin keskustakirjasto Oodissa kuultiin Eurooppa-päivänä 9.5. päivän täydeltä puhetta ja paneelikeskusteluja EU:n nykytilasta ja tulevaisuudesta. Päivän ohjelmaan kuului myös keskustelu EU:n kestävästä rahoituksesta sekä puheenvuoroja, joissa esiteltiin unionin rahoittamia hankkeita. Mihin EU nyt pyrkii ohjaamaan omia ja yksityisiä rahavirtoja – ja millaisia eri hankkeita unioni tukee?
Euroopan investointipankki (EIP) – jolla on keskeinen rooli EU:n kestävän ja vihreän kasvun tukemisessa – aloitti rahoitusta käsittelevän iltapäivän valottamalla pankin työtä ja unionin lähestymistapaa kestävän kehityksen rahoittamiseen. Pankkia edustivat kestävän kehityksen johtava asiantuntija Eila Kreivi sekä EIP:n kymmenhenkistä Helsingin-toimistoa johtava Jaani Pietikäinen. Pietikäinen tiivisti heti alkuun pankin perustehtävän.
”Meidän tarkoituksenamme on rahoittaa hyviä projekteja, joilla edistetään EU:n tavoitteita ja parannetaan Euroopan kansalaisten elämää. Viime vuonna kokonaisrahoituksemme Suomessa oli noin kolme miljardia euroa, jolla on muun muassa rahoitettu julkista liikennettä Helsingin seudulla sekä edistetty energiatehokkuutta. Nykyisin yli puolet rahoituksestamme menee ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja tämä tulee olemaan tärkeä tavoitteemme myös tulevaisuudessa”, Pietikäinen kertoi.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyy keskeisesti myös kestävä kasvu. Kreivi korosti, että asiassa on pohjimmiltaan kyse reiluudesta.
”Taloudellisen edun tavoittelu – joka on sinänsä ihan hyväksyttävää ja suositeltavaa – ei voi tapahtua ympäristön tai muiden ihmisten kustannuksella. Tässä ei ole kyse hyväntekeväisyydestä tai puunhalailusta – joissa ei ole mitään vikaa – vaan taloudellisen toiminnan reiluudesta. Yritykset saavat tehdä liiketoimintaa ja tahkota voittoa, mutta se täytyy tehdä rehdisti ja niin, että yritykset maksavat käypää hintaa toimintansa vaikutuksista”, Kreivi kertoo.
”Vastuullisuusasioiden hyvästä hoitamisesta on tarjolla yrityksille myös porkkanaa. Vastuullisuuden edistäminen parantaa yritysten mahdollisuuksia houkutella uusia asiakkaita, kun taas tehokkaampi sekä ympäristöystävällisempien ja kierrätettävien raaka-aineiden käyttö voi tuoda kustannussäästöjä”, Kreivi kuvasi.
Taksonomia on kuin luomuleima perunassa
Yksityisten sijoittajien rahavirtojen ohjailua varten luotu EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä eli ns. EU-taksonomia on herättänyt runsaasti keskustelua. Taksonomiassa unioni luokittelee, mitkä sijoituskohteet ovat kestäviä ja mitkä eivät, ja pyrkii tätä kautta ohjaamaan investointeja kestäviin ja vihreää siirtymää tukeviin kohteisiin.
Kreivi vertasi taksonomian toimintaperiaatetta luomumerkkiin: ”Sijoituskohteen on vastattava EU-taksonomian kriteereitä ihan samalla tavalla kuin luomuperunan pitää täyttää luomutuotteen kriteerit. Jos se ei täytä kriteereitä, niin se ei tarkoita, että peruna olisi syömäkelvoton – se ei vain ole luomua.”
”Lähtökohtaisesti esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimalan rakentaminen on hyvä asia, sillä ne tuottavat päästötöntä energiaa. Toisaalta nekään eivät saa vahingoittaa kiertotaloutta, eli esimerkiksi aurinkopaneeleihin ei saa sisältyä myrkyllisiä aineita, koska niitä ei pysty silloin kierrättämään. Kumpaakaan ei myöskään voi rakentaa sellaisille maille, joilta täytyisi häätää alkuperäiskansoja. Kaikki nämä näkökannat tulee kestävissä investoinneissa ottaa huomioon”, Kreivi kertoi.
Jos muutosta verrataan junamatkaan, on suunta selvä. Muuten matkaan liittyy vielä epävarmuuksia.
”Emme tiedä matkan nopeutta emmekä väliasemien määrää tai pysähtymisaikaa. Mutta tämä on sellainen megatrendi, että on yhdentekevää, onko asiasta samaa mieltä vai ei. Jos on esimerkiksi rahoitusalalla töissä, ei siirtymää voi jättää huomiotta. Kaikki puhuvat ja tekevät töitä aiheen tiimoilta”, Kreivi totesi.
Moninaisemman työelämän puolesta
EIP:n lisäksi EU:n hallinnoimista rahastoista myönnetään joka vuosi rahaa muun muassa järjestöille sekä oppi- ja tutkimuslaitoksille erilaisia hankkeita varten. Viittä hanketta esittelivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuspäällikkö Shadia Rask, Savon ammattiopiston projektipäällikkö Pauliina Korhonen, Keskusrikospoliisin projektipäällikkö Viivi Lehtinen, Uudenmaan ruoan hallituksen puheenjohtaja ja foodhub-lähiruokatoiminnasta vastaava Olli Repo sekä WWF Suomen sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Rask kertoi THL:n Moninaisesti parempi -hankkeesta, jossa pyritään edistämään Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten työllisyyttä. Työlle on tilausta, sillä kuten Rask kuvasi, voi pelkkä ulkomaalaiselta kalskahtava nimi vaikeuttaa työllistymistä osaajapulan kanssa painivassa Suomessa. Moninaisesti parempi -hankkeessa on pyritty tutkimuksen ohella esimerkiksi murtamaan maahanmuuttaneiden naisten työllistymiseen kohdistuvia myyttejä. Syksyllä luvassa on puolestaan uutta tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnista ulkomaalaistaustaisessa väestössä.
”Olemme hankkeessa huomanneet, että monissa työpaikoissa kyllä toivotaan työyhteisöihin moninaisuutta, mutta samalla kerrotaan vaikeuksista löytää eritaustaisia työntekijöitä. Siksi on erityisen hienoa ja tärkeää, että EU-rahoituksella voidaan tehdä tämänkaltaista tutkimus- ja kehitystyötä, joka palvelee laajasti suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa”, Rask kertoi.
Pauliina Korhosen esittelemän Ammattiosaajat maailmalta -hankkeen pyrkimyksenä on niin ikään maahanmuuttaneiden työllistymisen tukeminen ammattikoulutuksen kautta. Kolmen pohjoissavolaisen ammattiopiston yhteishankkeessa on esimerkiksi pyritty kouluttamaan alueen yrityksiä ja oppilaitoksia siinä, miten erilainen kulttuuritausta ja kielitaidon taso tulisi ottaa työllistämisessä huomioon.
”On fakta, että monesti suomea ei-äidinkielenään puhuvat jäävät vähän jalkoihin työhaastatteluissa. Tästä syystä hankkeessa on luotu osaamispassi, jossa ammatillinen osaaminen ja ammatillinen suomen kielen osaaminen erotetaan toisistaan”, Korhonen avasi.
CV:n kaltaisen osaamispassin ansiosta työnantaja ymmärtää heti, minkälaisia töitä hakijalle voi tarjota ja millaisissa asioissa työntekijä voi tarvita kollegoiltaan enemmän tukea.
Irti kyberrikollisuudesta ja eroon vaellusesteistä
Viivi Lehtinen valotti Keskusrikospoliisin johtamaa kyberrikollisuuden ehkäisyn Cybercrime Exit -hanketta. Hankkeessa on yhteistyössä muun muassa viranomaisten, kotimaisten hakkeriyhteisöjen ja kyberturvallisuusalan yritysten kanssa pohdittu, kuinka nuoria hakkereita voitaisiin ohjata pois verkkorikollisuuden parista.
”Suomessa on tarve kehittää nuorille hakkereille riittävän hankalia ja laadukkaita haasteita, joiden kautta he pääsevät hakkeroimaan ja tietoturvatestaamaan eettisesti”, Lehtinen kertoi.
Tätä varten hankkeessa muun muassa rakennettiin Challenge.fi-verkkosivu, joka on alle 25-vuotiaille suunnattu hakkerointihaaste. Hankkeen aikana on luotu myös hakkerimaajoukkue, joka edustaa Suomea EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAn järjestämässä Cybersecurity Challenge -kilvassa. Hankkeeseen osallistuneet nuoret ovat Lehtisen mukaan erityisesti arvostaneet sitä, että kyberturvallisuusyhtiöiden asiantuntijat ovat lähteneet innolla mukaan hankkeeseen ja toimineet aktiivisina jäseninä hankkeessa perustetussa nettiyhteisössä.
Kyberavaruudesta siirryttiin seuraavaksi pelloille. Olli Repo kuvasi Uudenmaan ruoan hanketta, jossa on pyritty yhdistämään lähiruokaa tuottavat maanviljelijät ja leipomot suoraan kuluttajiin. Hankkeen perushaasteena oli, että vaikka monet haluavat hankkia lähiruokaa, on eri maatiloilla ostoksilla kiertely käytännössä vaikeaa. Samalla maatiloilla eletään taloudellisesti hankalia aikoja.
”Digitaalisia verkkokaupparatkaisuja löytyy kyllä, mutta ne eivät riitä. Täytyi ajatella sitä, mistä ruoat noudetaan mahdollisimman kätevästi. Tätä varten loimme ympäri pääkaupunkiseutua noutopisteitä, joista tilaamiaan tuotteita voi hakea. Tämän kohdalla huomattiin kuitenkin nopeasti, että suurimmat haasteet liittyvät logistiikkaan. Samalla koronapandemian myötä lähiruoan kysyntäkin on kasvanut. Loimme lopulta ratkaisuksi foodhub-terminaalin, jonne toimitetaan ensin tuotteita tiloilta, minkä jälkeen me keräilemme, lajittelemme ja kuljetamme ne ostajien koteihin”, Repo kuvasi.
Toimintamallin testaus aloitettiin aluksi Uudellamaalla, mutta se on sittemmin levinnyt myös Turun ja Kuopion seuduille sekä Kemiön saarelle. Repo kertoi, että vaikka EU:n tukema hanke onkin nyt tullut jo päätökseensä, on foodhubien toimintaa määrä jatkaa yhteisen osuuskunnan kautta.
Lopuksi siirryttiin vielä pelloilta virtavesiin, kun Jenny Jyrkänkallio-Mikkola kertoi WWF:n Vauhtia vaellukseen -hankkeesta. Hankkeessa on keskitytty vaelluskalojen vaellusesteiden – kuten pienien patojen ja vesivoimalaitosten – poistamiseen joista.
”Tällaiset hankkeet, joissa puretaan esteitä, ovat aivan keskeisen tärkeitä vaelluskalojen kannalta. Vauhtia vaellukseen -hankkeessa on tähän mennessä poistettu noin 10 estettä. Työtä ei tehdä yksin, sillä esteen omistaa aina jokin taho. Tällöin on todella tärkeää, että omistajia kannustetaan rakenteiden poistamiseen. Olemmekin havainneet, että hankkeella on ollut toimia vauhdittava vaikutus”, Jyrkänkallio-Mikkola kertoi.
Työtä riittää vielä, sillä Suomessa on Jyrkänkallio-Mikkolan mukaan edelleen 4 000 turhaa patorakennetta, jotka estävät kalojen vaelluksen. Pitkäjänteisille panostuksille patojen ja esteiden poistoon – sekä isompien patojen ohittamisen edistämiseen – on siis tilausta jatkossakin.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 25. toukokuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto