Komission syksyn talousennusteen mukaan Suomen talous supistuu 4,3 prosenttia vuonna 2020. Ensi vuonna talouden ennustetaan kasvavan 2,9 prosenttia ja vuonna 2022 edelleen 2,2 prosenttia.
Euroalueen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna 7,8 prosenttia ja kasvavan sen jälkeen 4,2 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022.
Koko EU:n talous puolestaan supistuu ennusteen mukaan 7,4 prosenttia vuonna 2020 ja kasvaa tämän jälkeen 4,1 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022.
Kesän 2020 talousennusteeseen verrattuna sekä euroalueen että koko EU:n kasvuennusteet ovat vuoden 2020 osalta hieman parantuneet mutta vuoden 2021 osalta sen sijaan hieman heikentyneet. Ei ole odotettavissa, että tuotanto palautuisi euroalueella tai koko EU:ssa pandemiaa edeltäneelle tasolle vielä vuonna 2022.
EU:n ja yksittäisten EU-maiden toteuttamat toimenpiteet ovat auttaneet lieventämään pandemian vaikutusta työmarkkinoihin. Toimenpiteiden laajuuden ja erityisesti työajan lyhentämisjärjestelyjen ansiosta työttömyysasteen nousu on pysynyt vähäisenä talouden toimeliaisuuden vähenemiseen verrattuna.
Työttömyyden odotetaan kasvavan edelleen vuonna 2021, kun EU-maat luopuvat asteittain hätäaputoimista ja työmarkkinoille tulee uusia työnhakijoita. Vuonna 2022 työttömyyden odotetaan kuitenkin vähenevän, kun talouden elpyminen jatkuu.
Suomessa työttömyysaste oli 6,7 prosenttia vuonna 2019, ja tänä vuonna se nousee ennusteen mukaan 7,9 prosenttiin. Tämän jälkeen työttömyysasteen odotetaan laskevan hieman eli 7,7 prosenttiin vuonna 2021 ja 7,4 prosenttiin vuonna 2022.
Euroalueen työttömyysaste nousee ennusteen mukaan 8,3 prosenttiin vuonna 2020 ja 9,4 prosenttiin vuonna 2021, kunnes se laskee 8,9 prosenttiin vuonna 2022. Vuonna 2019 työttömyysaste oli 7,5 prosenttia.
Koko EU:n työttömyysasteen ennustetaan nousevan 7,7 prosenttiin vuonna 2020 ja 8,6 prosenttiin vuonna 2021 ja laskevan 8,0 prosenttiin vuonna 2022. Vuonna 2019 työttömyysaste oli 6,7 prosenttia.
Julkisen talouden alijäämien odotetaan kasvavan tänä vuonna merkittävästi kaikkialla EU:ssa, kun sosiaalimenot kasvavat ja verotulot pienenevät. Tämä johtuu muun muassa poikkeuksellisista toimista, joilla taloutta on pyritty tukemaan.
Suomessa julkisen talouden kokonaisalijäämä kasvaa ennusteen mukaan noin 7,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja supistuu sen jälkeen 4,8 prosenttiin vuonna 2021 ja 3,4 prosenttiin vuonna 2022.
Koko euroalueella julkisen talouden kokonaisalijäämä kasvaa ennusteen mukaan noin 8,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja supistuu tämän jälkeen 6,4 prosenttiin vuonna 2021 ja 4,7 prosenttiin vuonna 2022. Ennusteessa näkyy odotettavissa oleva hätäaputoimenpiteiden asteittainen purkaminen vuoden 2021 aikana, kun taloudellinen tilanne paranee.
Samoin kuin alijäämäluvut myös euroalueen kokonaisvelka suhteessa BKT:hen kasvaa ennusteen mukaan 101,7 prosenttiin vuonna 2020, 102,3 prosenttiin vuonna 2021 ja 102,6 prosenttiin vuonna 2022.
Suomessa julkisen talouden bruttovelka suhteessa BKT:hen kasvaa tänä vuonna 69,8 prosenttiin, ensi vuonna 71,8 prosenttiin ja vuonna 2022 edelleen 72,5 prosenttiin.
Energian hintojen jyrkkä lasku painoi kuluttajahintainflaation elo- ja syyskuussa negatiiviseksi.
Myös pohjainflaatio, joka sisältää energiaa ja elintarvikkeita lukuun ottamatta kaikki muut erät, hidastui huomattavasti kesän aikana, koska palvelujen – erityisesti matkailuun liittyvien palvelujen – sekä teollisuustuotteiden kysyntä väheni.
Heikko kysyntä, työmarkkinoiden ylikapasiteetti ja vahva euron vaihtokurssi aiheuttavat painetta hintojen alentamiseen.
Yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitatun euroalueen inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 0,3 prosenttia vuonna 2020 ja kiihtyvän 1,1 prosenttiin vuonna 2021 ja 1,3 prosenttiin vuonna 2022 öljyn hintojen vakiintuessa.
Ennusteen mukaan Suomen inflaatioluvut ovat lähes yhtenevät euroalueen kanssa: 0,4 prosenttia vuonna 2020, 1,1 prosenttia vuonna 2021 ja 1,4 prosenttia vuonna 2022.
Koko EU:n inflaatiovauhdin ennustetaan olevan 0,7 prosenttia vuonna 2020, 1,3 prosenttia vuonna 2021 ja 1,5 prosenttia vuonna 2022.
Syksyn 2020 talousennusteeseen liittyvät epävarmuustekijät ja riskit ovat edelleen poikkeuksellisen suuria. Suurin riski johtuu pandemian pahenemisesta, joka edellyttäisi tiukempia kansanterveystoimenpiteitä ja johtaisi vakavampiin ja pitkäkestoisempiin talousvaikutuksiin.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_2021
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi [dot] sukunimi
ec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 5. marraskuuta 2020
- Laatija
- Suomen-edustusto