Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli19. syyskuuta 2022Suomen-edustusto

Komission Suomen-edustuston uusi päällikkö Maria Blässar uskoo unionin yhtenäisyyteen

Maria Blässar

Maria Blässar aloitti syyskuun alussa Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkönä. Vaikka ajat ovat monin tavoin poikkeukselliset ja Eurooppa suurten kysymysten äärellä, edustuston tehtävä on ennallaan: osallistua aktiivisesti suomalaiseen EU-keskusteluun, jakaa tietoa ja vahvistaa kaksisuuntaista viestintää Suomen ja Brysselin välillä.

Yhtäältä edustusto käy keskustelua suomalaisten poliitikkojen, intressiryhmien ja kansalaisyhteisön kanssa komission aloitteista ja muista ajankohtaisista EU-kysymyksistä, ja toisaalta se huolehtii siitä, että myös Brysselissä ymmärretään Suomen poliittista kenttää ja julkista keskustelua. Edustuston tehtäviin kuuluu myös yhteistyö suomalaisen median kanssa esimerkiksi komissaarivierailujen yhteydessä.

Viime vuosien aikana EU:n rooli on ollut tavallista näkyvämpi, kun unioni on joutunut vastaamaan sekä koronapandemian että Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan aiheuttamiin haasteisiin. Pandemian aikana EU loi nopeasti rokotestrategian ja muun muassa koordinoi yhteisiä rokotehankintoja. Sodan alettua pakotteita asetettiin niin ikään varsin ripeästi. Suurimpana haasteena Blässar näkee tällä hetkellä sodan seurauksena syntyneen energiakriisin.

”Juuri tällä hetkellä meillä on edessämme kylmä talvi. Olemme keskellä useampaakin sotaa, mutta yleisesti ottaen voidaan nähdä, että kyseessä on yksinvaltaisten maiden haaste demokratian pelisäännöille. Konkreettisesti tämä ilmenee energiasotana. Venäjä käyttää energiaa kiristysruuvina EU:ta kohtaan ja pyrkii heikentämään yhtenäisyyttämme. Energiakriisi alkoi kuitenkin oikeastaan jo vuosi sitten kesällä, kun Putin muun muassa hidasti kaasun toimituksia ja tämän seurauksena tarjonta heikkeni ja hinnat nousivat. Vastauksena päätettiin ryhtyä koordinoimaan kaasuostoja EU-tasolla ja täyttämään varastoja”, hän toteaa.

Blässar on harmissaan siitä, että julkisessa keskustelussa energiakriisille on etsitty syitä vihreästä siirtymästä tai Venäjän vastaisista pakotteista. Hän huomauttaa, että jos panostuksia uusiutuvaan energiaan ja fossiilisista irtautumiseen ei olisi tehty, oltaisiin nyt paljon pahemmassa pulassa. EU on onnistunut vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä kaasusta merkittävästi: sen osuus kaasuntuonnista on pudonnut noin 40 prosentista yhdeksään prosenttiin, pitkälti rivakan toiminnan ja yhtenäisen linjan ansiosta.

”EU:ta testataan aina kriiseissä, ja aina me tulemme vahvempana takaisin. Nyt on pystyttävä katsomaan tilannetta pidemmällä aikavälillä – kun talven yli selvitään, niin keväällä tilanne ennusteiden mukaan jo helpottaa. Euroopan poliitikoille tämä on luonnollisesti todella kova paikka, ja johtajuutta tarvitaan, niin EU-tasolla kuin kansallisesti”, Blässar sanoo.

Tuki Ukrainalle yhdistää, energiapolitiikka jakaa

EU:n jäsenmaat ovat tukeneet voimakkaasti Ukrainaa ja antaneet ensimmäistä kertaa sekä sotilaallista että humanitaarista apua näin suuressa mittakaavassa. Tässä EU:n linja on ollut yhtenäinen, ja voimakkaista pakotepaketeista on pystytty päättämään verraten tehokkaasti. Sodan jatkuessa energiaan liittyvät kysymykset ovat kuitenkin herättäneet jonkin verran eripuraa. Esimerkiksi Unkari on asettunut vastahankaan pakotteiden suhteen, mutta maa on haastanut EU:ta aiemminkin.

”On selvää, että mitä raskaampia pakotteita Venäjälle asetetaan, sen vaikeammaksi tilanne tulee EU:lle. Jäsenmaiden tilanteet ovat melko erilaisia. Uskon kuitenkin vakaasti, että EU pystyy pitämään rivinsä suorassa. Myös sisäisissä kiistakysymyksissä meillä on nyt käytössä instrumentteja, joiden avulla esimerkiksi systeemisiin oikeusvaltiorikkomuksiin voidaan puuttua. Jäsenmaille suunnattujen elvytyspakettien rahoja ei makseta, mikäli yhteisesti asetettuja välietappeja ei saavuteta ja yhteisiä oikeusvaltioperiaatteita ei noudateta.”

Uutta painoa turvallisuuspolitiikkaan

Blässar on pitkän EU-uransa aikana työskennellyt muun muassa osana disinformaation torjuntaverkostoa sekä muuttoliikkeen ja maailmanlaajuisen turvallisuuden parissa. Kumpikin aihe on erittäin ajankohtainen tänä päivänä. Miltä Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne näyttää, kun unionin reunalla soditaan, propagandaa levitetään ahkerasti ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa?

”On selvää, että Ukrainan sota on pannut täysin uusiksi koko Euroopan turvallisuusjärjestelmän, emmekä vielä tiedä, millaiseksi se pitkällä aikavälillä muodostuu. Suomi ja Ruotsi hakeutuivat Natoon todella nopeassa tahdissa, mikä jo sinänsä on merkittävä muutos turvallisuusympäristössä. Lisäksi myös EU päätti Ranskan puheenjohtajakauden aikana vahvistaa Euroopan puolustusteollisuutta yhteisiin hankintoihin tarkoitetun välineen avulla 500 miljoonalla eurolla. Tämä on mielestäni selvä merkki siitä, että myös EU:n piirissä halutaan tuoda puolustuspolitiikkaa vahvemmin esille”, Blässar toteaa.

Hän näkee, että pitkällä aikavälillä tämä tekee EU:sta aidosti geopoliittisen toimijan, mikä on koko ajan ollut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin tavoite. Pandemian aikana von der Leyenin johdolla luotiin rokotestrategia EU:hun, mutta toimitettiin rokotteita myös kehittyviin maihin. Globaalissa viitekehyksessä EU nähdään edelleen arvoyhteisönä, johon halutaan liittyä, vaikka jotkin maat ovatkin asettuneet Venäjän taakse ja syyttävät sodan aiheuttamasta ruokakriisistä Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

”On todella valitettavaa, että kehittyvissä maissa on mennyt läpi Venäjän narratiivi, että ruokakriisi olisi pakotteiden aiheuttama. Nyt olisi tärkeää, että eurooppalaiset johtajat ja poliitikot korjaisivat näitä käsityksiä. Meidän on osoitettava omilla toimillamme, että EU puhuu globaalien arvojen ja moninapaisten järjestelmien puolesta ja haluaa tehdä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tasavertaisena kumppanina, toisin kuin esimerkiksi Kiina, joka on käytännössä pakottanut kumppanimaansa velkasuhteeseen.”

Kriisien taustalla EU luo päivittäistä hyvinvointia

Vaikka huomio on nyt erilaisten kriisien hallinnassa, EU:n normaalit toiminnot ovat samalla käynnissä kaiken aikaa. Lainsäädäntöä kehitetään, erilaisia hankkeita toteutetaan ja parempaa Eurooppaa rakennetaan. Tätä ei Blässarin mielestä saa unohtaa.

”Pyrin aina tuomaan esiin, että EU toimii koko ajan, ei pelkästään kriiseissä. Nostan esimerkiksi sisämarkkinat asiana, joka tuo hyvin paljon hyvinvointia ja vaurautta kansalaisille. Jos sisämarkkinat toimivat kunnolla, ne kasvattavat bruttokansantuotettamme vuosittain noin kahdella prosentilla. Tämä on hyvä muistaa, kun puhutaan siitä, mitä Suomi maksaa EU:n suuntaan”, Blässar huomauttaa.

Tavallisille kansalaisille Euroopan ja maailman poliittinen kenttä näyttäytyy melkoisena myllerryksenä, ja huolta on niin itäisen naapurin aikeista kuin myös talven sähkölaskusta. Blässarin viesti kansalaisille on, että jokainen voi kantaa kortensa kekoon.

”Energiansäästö on se keino, jolla meistä jokainen voi vaikuttaa. Jos me kulutamme vähemmän energiaa, hinnat kääntyvät laskuun ja tilanne helpottuu. Toki komissio myös toivoo energiatehokkuustoimia esimerkiksi rakentamisessa ja remontoinnissa, mutta me voimme jokainen tehdä pieniä tekoja ilman, että sillä on suurta vaikutusta hyvinvointiimme. Näin mennään kohti uutta, vihreämpää yhteiskuntaa.”

Tiedot

Julkaisupäivä
19. syyskuuta 2022
Laatija
Suomen-edustusto