Komission strategiat ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi: katse energiajärjestelmään ja vetyyn

Energiajärjestelmien integrointistrategia luo puitteet vihreään energiaan siirtymiselle.

Ilmastoneutraaliutta ei voida tavoitteen mukaisesti saavuttaa vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla tavalla nykyisellä mallilla, jossa energian kulutus liikenteessä, teollisuudessa, lämmöntuotannossa ja rakennuksissa tapahtuu erillisissä lokeroissa, joilla kullakin on omat arvoketjunsa, sääntönsä, infrastruktuurinsa ja suunnittelu- ja käyttötoimintonsa.

Energiajärjestelmän integrointi tarkoittaa sitä, että järjestelmä suunnitellaan ja sitä käytetään kokonaisuutena yhdistämällä eri energiamuotoja, infrastruktuureja ja kulutussektoreita.

Tällainen verkotettu ja joustava järjestelmä on tehokkaampi ja vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi autojen käyttövoimana käytettävä sähkö voisi olla peräisin rakennusten katoille sijoitetuista aurinkopaneeleista, ja rakennuksia voitaisiin lämmittää niiden lähellä sijaitsevasta tehtaasta peräisin olevalla lämmöllä ja tehdasta käyttää tuulienergialla tuotetulla puhtaalla vedyllä.

Strategian kolmesta perusperiaatteesta ensimmäinen on sellaisen energianjärjestelmän luominen, joka perustuu vahvasti kiertotalouteen ja jossa korostuu energiatehokkuus. Merkittäviä mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi teollisuuslaitoksista, datakeskuksista tai muista lähteistä peräisin olevan hukkalämmön sekä biojätteestä tai jätevedenpuhdistamoissa tuotetun energian uudelleenkäyttöön.

Toiseksi strategiassa painotetaan loppukäyttöalojen suoraa sähköistämistä. Koska uusiutuvien energialähteiden osuus on suurin sähköntuotannossa, sähkön käyttöä olisi lisättävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi käyttämällä lämpöpumppuja tai sähköajoneuvoja.

Kolmanneksi strategiassa edistetään puhtaiden polttoaineiden käyttöä aloilla, joilla sähköistäminen on vaikeaa. Puhtaisiin polttoaineisiin kuuluvat muun muassa uusiutuva vety ja biokaasu.

Vetystrategia puolestaan liittyy vedyn mahdollisuuksiin tukea teollisuuden, liikenteen, sähköntuotannon ja rakennusten hiilestä irtautumista integroidussa energiajärjestelmässä. Strategiassa käsitellään sitä, miten nämä mahdollisuudet voidaan toteuttaa käytännössä investointien, sääntelyn, markkinoiden luomisen sekä tutkimuksen ja innovoinnin avulla.

Vetyä voidaan käyttää energialähteenä aloilla, jotka eivät sovellu sähköistämiseen, ja se voi tarjota varavoimaa vaihtelevien uusiutuvien energiavirtojen tasapainottamiseksi.

Strategian ensisijaisena tavoitteena on kehittää uusiutuvaa vetyä, joka tuotetaan pääasiassa tuuli- ja aurinkoenergialla. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarvitaan kuitenkin muita vähähiilisen vedyn muotoja, jotta päästöjä voidaan vähentää nopeasti ja jotta voidaan tukea elinkelpoisten markkinoiden kehittymistä.

Vuosina 2020–2024 tuetaan uusiutuvaan energiaan perustuvien vedyn elektrolyysilaitteiden tehon kasvattamista EU:ssa vähintään 6 gigawattiin ja uusiutuvan vedyn tuotannon kasvattamista miljoonaan tonniin.

Vuosina 2025–2030 vedystä olisi tultava olennainen osa integroitua energiajärjestelmää, EU:ssa pitäisi olla käytössä vähintään 40 gigawatin edestä uusiutuvaan energiaan perustuvia vedyn elektrolyysilaitteita ja uusiutuvaa vetyä pitäisi tuottaa kymmenen miljoonaa tonnia.

Vuosina 2030–2050 uusiutuvien vetyteknologioiden olisi saavutettava kypsyysaste ja niitä olisi otettava käyttöön laajassa mittakaavassa kaikilla aloilla, joilla hiilestä irtautuminen on vaikeaa.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1259

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio