Komission oikeusvaltioraportissa käsitellään neljää keskeistä seikkaa, joilla on vahva vaikutus oikeusvaltioon: oikeuslaitos, korruptiontorjunta, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus sekä muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät kysymykset, jotka ovat demokraattisen hallintotavan kannalta oleellisia.
Maakohtaiset arvioinnit osoittavat, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on edelleen huolenaihe joissakin EU-maissa.
Suomessa kansalaisista 84 prosenttia ja yrityksistä 85 prosenttia pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta ”melko hyvänä tai erittäin hyvänä”. Luvut ovat pysyneet vakaina ja kansalaisten osalta jopa nousseet hieman vuodesta 2016. Suomessa on lisäksi äskettäin tehty uudistuksia, joilla vahvistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta edelleen.
Useissa EU-maissa on jo kattava korruptiontorjuntastrategia, kun taas toiset valmistelevat tällaista strategiaa parhaillaan.
Raportin maakohtaisissa arvioinneissa todetaan, että Suomessa ei ole erillistä korruptiontorjuntavirastoa, vaan korruptiontorjunnasta vastaavat useat eri viranomaiset ja elimet yhdessä. Poliisilla on toimivalta tutkia korruptiota, ja poliisiin luotetaan yleisesti. Parhaillaan toteutetaan toimenpiteitä eettisyyden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä lobbauksen ja ns. pyöröovi-ilmiön sääntelemiseksi. Suomen pistemäärä Transparency Internationalin korruptioindeksissä on 86/100, mikä on EU:n toiseksi paras ja maailman kolmanneksi paras tulos.
Raportin mukaan EU:n tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden tilanne on pääosin hyvä. Joissakin maakohtaisissa arvioinneissa on kuitenkin havaittu tapauksia, joissa tiedotusvälineisiin kohdistuva poliittinen paine on herättänyt vakavaa huolta. Lisäksi toimittajiin ja muihin media-alan toimijoihin kohdistuu uhkauksia ja hyökkäyksiä, jotka liittyvät heidän työhönsä.
Suomessa ei maakohtaisen arvioinnin mukaan ole raportoitu toimittajiin kohdistuvasta fyysisestä uhkasta. Verkossa on esiintynyt häirintäkampanjoita, mutta niiden torjumiseksi on toteutettu viime vuosina erilaisia toimia, kuten vainoamisen säätäminen rangaistavaksi vuonna 2013. Lisäksi hallitus harkitsee lisätoimia toimittajien suojelemiseksi verkossa tapahtuvalta maalittamiselta.
Raportissa todetaan, että hallitusjärjestelmän osien keskinäinen valvonta on oikeusvaltion ytimessä, ja sen avulla varmistetaan, että kukin valtioelin toimii demokraattisen valvonnan alaisena. Useissa EU-maissa on käynnistetty perustuslakiuudistuksia valtioelinten keskinäisen valvonnan vahvistamiseksi.
Suomea koskevissa maakohtaisissa tiedoissa todetaan muun muassa, että koronapandemian yhteydessä otettiin käyttöön valmiuslakiin perustuvia toimivaltuuksia sen jälkeen, kun oli tarkistettu niiden olevan perustuslain mukaisia. Lisäksi mainitaan uudistusprosessi, jossa on tarkoitus selkeyttää perusoikeuksien turvaamisesta vastaavien riippumattomien viranomaisten toimivaltuuksia.
Raportin yhteydessä julkaistaan myös maakohtaiset tiedot:
https://ec.europa.eu/info/publications/2020-rule-law-report-communication-and-country-chapters_fi
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1756
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
p. (09) 6226 5473, GSM 040 535 5979
etunimi [dot] sukunimi
ec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
p. (09) 6226 5465, GSM 050 384 7857
etunimi [dot] sukunimiec [dot] europa [dot] eu (etunimi[dot]sukunimi[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 30. syyskuuta 2020
- Laatija
- Suomen-edustusto