Komissio ehdottaa päivitettyjä sääntöjä Schengen-alueen hallinnoinnin vahvistamiseksi. Sääntöjen päivityksellä pyritään varmistamaan, että sisärajatarkastusten palauttamista käytetään vasta viimeisenä keinona.
Uusilla säännöillä otetaan myös koronapandemiasta saatujen kokemusten pohjalta käyttöön yhteisiä välineitä ulkorajavalvonnan tehostamiseksi kansanterveyskriisien yhteydessä. Schengen-sääntöjen päivityksellä etsitään lisäksi ratkaisuja tilanteisiin, joissa muuttajia käytetään välineinä politiikassa. Sama tavoite on myös rinnakkaisella ehdotuksella toimenpiteistä, joita jäsenmaat voivat tällaisessa tilanteessa toteuttaa turvapaikka-asioiden ja palauttamisen alalla.
Koordinoitu reagointi yhteisiin uhkiin
Schengenin rajasäännöstön muuttamista koskevalla ehdotuksella pyritään hyödyntämään koronapandemiasta saatuja kokemuksia ja varmistamaan, että käytössä ovat vahvat koordinointimekanismit terveysuhkien käsittelemiseksi. Päivitettyjen sääntöjen ansiosta neuvosto voi kansanterveyttä uhkaavissa tilanteissa hyväksyä nopeasti sitovia sääntöjä ulkorajoille asetettavista väliaikaisista matkustusrajoituksista. Vapautuksia rajoituksista myönnetään muun muassa välttämättömistä syistä matkustaville sekä unionin kansalaisille ja asukkaille. Näin varmistetaan, että matkustusrajoituksia sovelletaan yhdenmukaisesti.
Sääntöihin sisältyy myös uusi Schengen-suojamekanismi, jonka avulla voidaan toteuttaa yhteisiä toimia sisärajoilla tilanteissa, joissa suurimpaan osaan jäsenmaita kohdistuu uhkia, kuten terveysuhkia tai muita sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvia uhkia.
Toimivia vaihtoehtoja sisärajatarkastuksille uusilla säännöillä
Ehdotuksella pyritään edistämään sisärajatarkastusten sijaan vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttöä ja varmistamaan, että sisärajatarkastukset otetaan tarvittaessa käyttöön vasta viimeisenä keinona. Komissio esittää seuraavia toimenpiteitä:
• Entistä jäsennellympi menettely ja lisää suojatoimia sisärajatarkastusten palauttamiseen: tällä hetkellä jäsenmaan, joka päättää palauttaa tarkastukset rajoilleen, on arvioitava tarkastusten palauttamisen asianmukaisuutta ja todennäköistä vaikutusta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Uusien sääntöjen mukaan niiden on lisäksi arvioitava raja-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Yli kuuden kuukauden pituisista pidennyksistä tarkastuksiin olisi laadittava riskinarviointi. Missään tapauksissa väliaikaisia rajatarkastuksia ei saisi olla käytössä kahta vuotta pidempään, paitsi hyvin tarkkaan määritetyissä olosuhteissa. Näin voidaan varmistaa, että sisärajatarkastukset pysyvät viimeisenä keinona ja että ne ovat käytössä vain niin kauan kuin on ehdottoman välttämätöntä.
• Vaihtoehtoisten toimenpiteiden käytön edistäminen: uusilla Schengen-säännöillä pyritään edistämään sisärajatarkastuksille vaihtoehtoisten tuloksellisten toimien käyttöä lisäämällä ja tehostamalla poliisitarkastuksia raja-alueilla. Säännöissä selvennetään, että nämä toimet eivät vastaa rajatarkastuksia.
• Sisärajatarkastuksista raja-alueille aiheutuvien vaikutusten rajoittaminen: koska pandemia on vaikuttanut toimitusketjuihin, siitä saatujen kokemusten johdosta tarkastukset palauttavien jäsenmaiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla rajoitetaan raja-alueeseen ja sisämarkkinoihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Niihin voivat kuulua rajatyöntekijöiden rajanylitysten helpottaminen ja vihreiden kaistojen perustaminen välttämättömien tavaroiden sujuvan kauttakulun takaamiseksi.
• Luvattomaan Schengen-alueella liikkumiseen puuttuminen: uusilla säännöillä pyritään löytämään ratkaisuja ilmiöön, jossa luvaton liikkuminen on suhteellisen vähäistä mutta jatkuvaa. Säännöillä luodaan uusi menettely, jolla luvattomaan liikkumiseen voidaan puuttua yhteisissä poliisioperaatioissa. Lisäksi jäsenmaille annetaan mahdollisuus tarkistaa nykyisiä kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia tai tehdä keskenään uusia kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia. Tämä on kytköksissä uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa ehdotettuihin toimenpiteisiin, erityisesti sitovaan solidaarisuuskehykseen, ja täydentää niitä.
Jäsenmaiden tukeminen muuttoliikkeen välineellistämiseen liittyvien tilanteiden hallinnassa
Tarkistetuissa Schengenin säännöissä tunnustetaan se, kuinka tärkeää tehtävää jäsenmaat hoitavat ulkorajoilla kaikkien muiden jäsenmaiden ja koko unionin puolesta. Niillä otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä, joita jäsenmaat voivat toteuttaa pitääkseen tehokkaasti yllä EU:n ulkorajojen turvallisuutta tilanteessa, jossa muuttajia välineellistetään poliittisiin tarkoituksiin. Tähän sisältyy rajanylityspaikkojen määrän rajoittaminen ja rajojen valvonnan tehostaminen.
Tämän ohella komissio ehdottaa EU:n turvapaikka- ja palauttamissääntöihin lisäsäännöksiä sen selventämiseksi, miten jäsenmaat voivat reagoida tällaisissa tilanteissa perusoikeuksia kunnioittaen. Tähän sisältyy mahdollisuus pidentää turvapaikkahakemusten rekisteröinnin määräaika neljään viikkoon ja käsitellä kaikki turvapaikkahakemukset rajalla sairaustapauksia lukuun ottamatta. Edelleen olisi taattava tosiasiallinen pääsy turvapaikkamenettelyyn, ja jäsenmaiden olisi huolehdittava siitä, että humanitaariset järjestöt pääsevät antamaan apua. Jäsenmailla on lisäksi mahdollisuus ottaa käyttöön palauttamisen hallintaan sovellettava hätätilannemenettely.
Tausta
Schengen-alueella asuu yli 420 miljoonaa ihmistä 26 maassa. Se, ettei Schengen-valtioiden välillä ole sisärajatarkastuksia, on olennainen osa eurooppalaista elämäntapaa: lähes 1,7 miljoonaa ihmistä asuu yhdessä ja työskentelee toisessa Schengen-valtiossa. Ihmiset hyödyntävät Schengen-alueen tarjoamia vapauksia: 3,5 miljoonaa ihmistä matkustaa päivittäin Schengen-maiden välillä.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_6821
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia [dot] siitonen
ec [dot] europa [dot] eu (pia[dot]siitonen[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 14. joulukuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto