Fiksumpaa taloutta, tehokkaammin hyödynnettyjä raaka-aineita, kestävämpiä matkapuhelimia, kilpailukykytekijä ja yksi avaimista hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Muun muassa tätä on kiertotalous, totesivat panelistit Euroopan komission Suomen-edustuston ja Sitran 31. maaliskuuta järjestämässä yhteisessä paneelikeskustelussa.
Kiertotalouspaneeli ajoittui ajankohtaiseen hetkeen, sillä Euroopan komissio julkaisi 30. maaliskuuta kiertotalouden ehdotuspaketin. Paketti on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa – suurta kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa.
Kiertotalous merkitsee muutosta lineaarisesta liiketoiminnasta kiertävään: esimerkiksi tuotteen elinkaari ei lopu sen saapuessa käyttöikänsä päähän, vaan kierrätyksen myötä tuotteessa käytetyt materiaalit hyödynnetään uudelleen osana jatkuvaa kiertoa. Kiertotalous on nykyistä laadukkaampaa ja fiksumpaa taloutta, joka muokkaa kulutusta kestävämpään suuntaan ja ohjaa jakamaan, vuokraamaan ja kierrättämään tuotteita entistä enemmän. Resursseja hyödynnetään nykyistä tehokkaammin ja talous kasvaa, mutta kasvu tapahtuu ympäristön kestokyvyn mukaisesti.
Keskusteluun osallistuivat Sitran yliasiamies Jyrki Katainen, Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar, Euroopan komission pääsihteeristön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma -yksikön päällikkö Vesa Terävä ja Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Kaisa Soro-Pesonen. Tilaisuuden juonsi komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö Ismo Ulvila.
Panelistit nostivat esiin, että ympäristön kantokykyyn sopeutuminen ei missään tapauksessa sulje pois merkittäviä kasvumahdollisuuksia yrityksille.
”On äärimmäisen tärkeää, että puhumme kiertotaloudesta kilpailukykytekijänä. Kyseessä ei missään tapauksessa ole elintason laskeminen. Suomi on tässä erittäin hyvissä asemissa: Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka laati kilpailukyvyn tiekartan, ja suomalainen yritysmaailma on ymmärtänyt kiertotalouden periaatteet vahvasti”, Mari Pantsar tiivisti.
”Kiertotalous on myös bisnestä. Meillä on niin sanottu varhaisen toimijan etulyöntiasema, eli se, joka on ensimmäisenä liikkeellä, tulee hyötymään eniten”, Ismo Ulvila kuvaili.
Kiertotalous ratkoo myös raaka-ainepulaa
Vaikka Eurooppa on siirtymässä kiertotalouteen kunnianhimoisesti ensimmäisten joukossa, Jyrki Katainen huomautti lähihistoriaan viitaten, että muut alueet seuraavat todennäköisesti pian perässä.
”EU on kauppapoliittinen suurvalta, joka solmii kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa ja näin ollen sääntelee kauppapolitiikan pelisääntöjä. Niin sanottu Brysseli-efekti tarkoittaa, että kun EU:ssa säännellään vaikkapa ruuan turvallisuutta, EU:n sääntöjä noudatetaan nopeasti myös EU:n ulkopuolella. Logiikka on yksinkertainen: jos on keksitty paras ja turvallisin ruoka, kuka tyytyisi turvattomampaan ja huonompaan”, Katainen sanoi.
Katainen mainitsi toisena esimerkkinä sääntelystä matkapuhelinten käyttöiän: Euroopan ympäristöviraston tutkimuksen mukaan valtaosa kuluttajista haluaisi käyttää puhelimiaan noin viisi vuotta, mutta puhelinten keskimääräinen käyttöikä jää todellisuudessa hieman alle kahteen vuoteen. Kataisen mukaan yhden vuoden lisäys matkapuhelinten käyttöikään vähentäisi koko matkapuhelinsektorin päästöjä 30 prosentilla. Matkapuhelinvalmistajilta on mahdollista edellyttää pidempää käyttöikää ja parempia mahdollisuuksia korjata vanhoja puhelimia.
Kiertotalouspaketin tarpeellisuudesta keskusteltaessa Kaisa Soro-Pesonen nosti esiin huoltovarmuuden ja materiaalipulan ajankohtaisuuden sekä ylipäätään materiaalikäytön tehokkuuden: ”Euroopan talous ja teollisuus ovat riippuvaisia kriittisistä raaka-aineista. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua syntyy Euroopassa vuosittain arviolta 50 miljoonaa tonnia, ja vain noin 20 prosenttia siitä käsitellään asianmukaisesti. Menetämme valtavia määriä raaka-aineita, jotka olisi mahdollista kierrättää”, hän sanoi ja huomautti myös, että suomalainen elinkeinoelämä tukee kiertotalousajattelua lähtökohtaisesti laajasti.
Kiertotalous käytännössä: kestävämpiä tuotteita, enemmän tietoa, seis turhalle jätteelle
”Kiertotalouspaketin voi katsoa koostuvan neljästä ehdotuksesta, hieman laskutavasta riippuen”, Vesa Terävä totesi. Terävän mukaan keskeinen osa on asetusehdotus kestävien tuotteiden ekologisesta suunnittelusta. Nykyistä ekosuunnitteludirektiiviä laajennetaan kattamaan vähitellen lähes kaikki tuotteet, muutkin kuin paljon energiaa kuluttavat tuotteet. Tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset tulevat koskemaan energiatehokkuuden lisäksi jatkossa myös tuotteen kestävyyttä, korjattavuutta ja resurssitehokkuutta.
Yksi osa pakettia on, että kuluttajat saavat jatkossa enemmän tietoa tuotteen energiankäytöstä sekä tuotteen eri osien kierrättämismahdollisuuksista. Pakettiin sisältyvä niin sanottu digitaalinen tuotepassi kertoisi esimerkiksi kiertotalouden toimijoille tietoja tuotteen valmistuksesta, materiaaleista ja komponenteista, jotka saattaisivat rajoittaa tuotteen kierrätettävyyttä.
Ehdotukseen liittyy myös esimerkiksi toimenpiteitä, jotka ehkäisevät kulutustavaroiden turhaa hävittämistä. Suurimpien yritysten tulisi esimerkiksi ilmoittaa vuosittain pois heitettyjen tuotteiden määrä ja jakaa tietoa siitä, kuinka yritys kierrättää tai käyttää uudelleen näitä tuotteita. Myöhemmin myös myymättä jääneiden tuotteiden hävittäminen voitaisiin kieltää kokonaan.
Komissio julkaisi paketin kanssa samaan aikaan myös tekstiilejä koskevan strategian. Tekstiilituotanto on yksi ympäristöä eniten kuormittavista aloista, ja se vaatii myös runsaasti vettä ja maa-alaa. Vuosina 2000–2015 tekstiilien tuotanto kaksinkertaistui maailmassa, ja tuotannon odotetaan kasvavan edelleen. Vastatakseen tähän ympäristöhaasteeseen komissio esittää strategiassa toimia, joilla pyritään uudistamaan tekstiilialaa ja tuotteiden suunnittelua, vähentämään tekstiilijätettä sekä edistämään kiertotalouden mukaisia toimintamalleja.
Tekstiilistrategian ohella paketin yhteydessä julkaistiin rakennustuoteasetuksen tarkistus, joka nykyaikaistaa vuonna 2011 voimaan tulleita sääntöjä. Tarkistus uudistaa tuotevaatimuksia sekä yhtenäistää rakennustuotteiden ympäristö- ja ilmastotehokkuuden arviointia. Yhtenäistäminen helpottaa rakennustuotteiden korjaamista, kierrätystä ja uudelleenvalmistusta sekä tekee niistä kestävämpiä. Rakennusalan vaikutus on merkittävä, sillä se kuluttaa noin 50 prosenttia hyödynnetyistä luonnonvaroista ja tuottaa yli 30 prosenttia EU:ssa syntyvästä jätteestä vuosittain.
Kansalainen saa siis kiertotalouteen siirtymisen myötä esimerkiksi kestävämpiä ja laadukkaampia tuotteita, joiden tuotantoketjut ovat vastuullisempia. Pantsar lisäsi, kuinka myös tuotetiedolla on merkitystä: ”Sitrassa olemme huomanneet, että kuluttajat haluavat tehdä kestäviä tekoja, mutta heillä ei ole tietoa, miten se tehdään: mikä on esimerkiksi jonkin tuotteen ympäristö- ja ilmastovaikutus. Paketti on siis todella tärkeä, jotta kuluttajat saavat tietoa fiksujen valintojen pohjaksi.”
Katso tilaisuuden tallenne
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 6. huhtikuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto