Kevään 2023 talousennuste: Näkymät parantuneet, mutta haasteita on edelleen

Euroopan talous osoittaa edelleen häiriönsietokykyä haastavassa globaalissa tilanteessa. Energian hintojen lasku, tarjontarajoitteiden väheneminen ja vahvat työmarkkinat ovat tukeneet maltillista kasvua vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä on hälventänyt pelkoa taantumasta.

Odotettua parempi alkuvuosi nostaa EU:n talouden vuoden 2023 kasvunäkymät 1,0 prosenttiin (talven väliennusteessa 0,8 %) ja vuoden 2024 kasvunäkymät 1,7 prosenttiin (talvella 1,6 %). Euroaluetta koskevat tarkistukset ylöspäin ovat samaa suuruusluokkaa. Euroalueen BKT:n kasvun odotetaan nyt kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,6 prosenttia. Suomessa BKT:n kasvun odotetaan olevan tänä vuonna vain 0,2 prosenttia. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin kiihtyvän Suomessa ensi vuonna 1,4 prosenttiin. Hintapaineiden jatkuessa euroalueen inflaatioennustettakin on tarkistettu talveen verrattuna ylöspäin, 5,8 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,8 prosenttiin vuonna 2024. Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan hieman hitaampi, 4,8 prosenttia vuonna 2023 ja 2,1 prosenttia vuonna 2024.

Energian halventuminen parantaa kasvunäkymiä

Eurostatin alustavan arvion mukaan BKT kasvoi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä EU:ssa 0,3 prosenttia ja euroalueella 0,1 prosenttia. Johtavat indikaattorit viittaavat kasvun jatkumiseen vuoden toisella neljänneksellä.

Euroopan talous on onnistunut hillitsemään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan kielteistä vaikutusta. Energiakriisiä on lievennetty monipuolistamalla nopeasti toimituksia ja vähentämällä huomattavasti kaasun kulutusta. Huomattavasti halventuneet energian hinnat ovat välittymässä kaikkialle talouteen, mikä alentaa yritysten tuotantokustannuksia. Myös kuluttajat huomaavat energialaskujensa pienenevän. Yksityisen kulutuksen odotetaan kuitenkin pysyvän vaimeana, sillä palkkojen nousu seuraa inflaatiota viipeellä.

Koska inflaatiotaso pysyy korkealla, rahoitusolosuhteiden odotetaan kiristyvän entisestään. Vaikka EKP:n ja muiden EU:n keskuspankkien koronnostojen odotetaan olevan lähellä huippuaan, rahoitusalan viimeaikainen levottomuus todennäköisesti lisää sekä luottokustannusten että luotonsaannin paineita, hidastaa investointien kasvua ja vaikuttaa erityisesti asuinrakennusinvestointeihin.

Pohjainflaatiota on tarkistettu ylöspäin, mutta sen odotetaan vähitellen hidastuvan

Energian hintojen laskun myötä kuluttajahintainflaatio on vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä edelleen hidastunut vuoden 2022 huippulukemista. Pohjainflaatio (kuluttajahintainflaatio ilman energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden hintoja) on kuitenkin osoittautumassa sitkeämmäksi. Maaliskuussa se oli ennätyksellisen korkea, 7,6 prosenttia. Sen ennustetaan kuitenkin supistuvan ennustejaksolla vähitellen, kun kasvavat palkankorotuspaineet pienentävät voittomarginaaleja ja rahoitusolosuhteet kiristyvät. Euroalueen osalta huhtikuun alustava yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, joka julkaistiin tämän ennusteen koontipäivän jälkeen, osoittaa pohjainflaation hidastuneen hieman. Tämä voi olla merkki siitä, että inflaatiovauhti on saattanut olla nopeimmillaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kuten aiemmin arvioitiin. Euroalueen pohjainflaation odotetaan olevan vuositasolla keskimäärin 6,1 prosenttia vuonna 2023 ja hidastuvan 3,2 prosenttiin vuonna 2024 sekä pysyvän molempina ennustevuosina kokonaisinflaatiota nopeampana.

Työmarkkinat edelleen vahvat talouskasvun hidastumisesta huolimatta

Ennätyksellisen vahvat työmarkkinat tukevat EU:n talouden häiriönsietokykyä. EU:n työttömyysaste oli maaliskuussa 2023 ennätyksellisen alhainen, 6,0 prosenttia, ja työvoimaosuus ja työllisyysaste ovat ennätyksellisen korkeat.

EU:n työmarkkinoiden odotetaan reagoivan hitaampaan talouskasvuun vain lievästi. Työllisyyden kasvun ennustetaan olevan tänä vuonna 0,5 prosenttia ja hidastuvan ensi vuonna 0,4 prosenttiin. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän hieman yli 6 prosentissa. Suomessa työttömyysasteen odotetaan olevan hieman korkeampi molempina vuosina. Vuodelle 2023 ennuste on 7,1 prosenttia ja vuodelle 2024 ennuste on puolestaan 6,8 prosenttia. Palkkojen nousu on nopeutunut vuoden 2022 alusta, mutta tähän mennessä se on pysytellyt selvästi inflaatiota hitaampana. Palkkojen noususta odotetaan pitkäkestoisempaa, koska työmarkkinat ovat edelleen kireät, vähimmäispalkat nousevat voimakkaasti useissa maissa ja, yleisemmällä tasolla, on painetta palauttaa työntekijöiden ostovoima.

Julkisen talouden alijäämien odotetaan supistuvan erityisesti vuonna 2024

Huolimatta tukitoimenpiteistä, joilla on lievennetty korkeiden energiahintojen vaikutusta, vahva nimelliskasvu ja viimeisten pandemiaan liittyvien toimenpiteiden purkaminen ovat johtaneet siihen, että EU:n julkisen talouden kokonaisalijäämä supistui vuonna 2022 edelleen, 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Energiahintojen alentuminen vuonna 2023 ja vielä selvemmin vuonna 2024 antanee hallituksille mahdollisuuden vähitellen lopettaa energiatukitoimenpiteet, minkä seurauksena alijäämä supistuisi EU:ssa edelleen, tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja ensi vuonna 2,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Suomessa ennuste on molemmille vuosille 2,6 prosenttia. EU:n jäsenvaltioiden yhteenlaskettu velka suhteessa BKT:hen supistuu ennusteen mukaan tasaisesti niin, että se on ensi vuonna alle 83 prosenttia (euroalueella 90 %) suhteessa BKT:hen. Velkasuhde ylittää edelleen pandemiaa edeltäneen tason. Julkisen talouden kehityspolut ovat eri jäsenvaltioissa hyvin erilaisia. Suomessa velkasuhteen odotetaan olevan 73,9 prosenttia vuonna 2023 ja 76,2 prosenttia vuonna 2024.

Inflaatio voi tukea julkisen talouden kohentumista lyhyellä aikavälillä, mutta vaikutus todennäköisesti häviää ajan mittaan, kun velan takaisinmaksukustannukset nousevat ja julkisia menoja mukautetaan asteittain korkeammalle hintatasolle.

Talousnäkymiin kohdistuvat heikkenemisriskit ovat kasvaneet

Pidempään jatkuva pohjainflaatio saattaa edelleen heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja pakottaa reagoimaan voimakkaammin rahapolitiikan avulla, millä on laajoja makrotaloudellisia vaikutuksia. Lisäksi uudet rahoitusmarkkinoiden stressitilanteet saattavat johtaa entistä merkittävämpään riskien välttämiseen, mistä voi seurata, että antolainauskriteerit tiukentuvat nyt ennustettua voimakkaammin. Elvyttävä finanssipolitiikan viritys kiihdyttäisi inflaatiota entisestään ja toimisi näin rahapoliittisia toimia vastaan. Maailmantalouteen voi lisäksi kohdistua uusia haasteita pankkialan levottomuuden tai laajempien geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Toisaalta energian hintojen ennustettua suotuisampi kehitys johtaisi kuluttajahintainflaation nopeampaan hidastumiseen. Tällä olisi myönteisiä heijastusvaikutuksia kotimaiseen kysyntään. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa aiheuttaa kuitenkin jatkuvaa epävarmuutta.

Ennustejulkaisussa esitetään ensimmäistä kertaa katsaus Ukrainan, Moldovan sekä Bosnia ja Hertsegovinan talouden rakenteellisista piirteistä, viimeaikaisista tuloksista ja näkymistä, sillä neuvosto antoi näille maille EU:n jäsenehdokkaan aseman kesä- ja joulukuussa 2022.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_2723      

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio