Kevään 2021 talousennuste: Kääritään hihat

EU:n talouden kasvunäkymät ovat parantuneet huomattavasti verrattuna talven 2021 talousennusteeseen, jonka komissio esitti helmikuussa. Kasvu on edelleen epätasaista eri puolilla EU:ta, mutta kaikkien jäsenmaiden talouksien ennustetaan palaavan kriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2022 loppuun mennessä.

Talouskasvu elpyy, kun rokotuskattavuus kasvaa ja rajoituksia höllennetään

Koronaviruspandemia on historiallisen kova isku Euroopan talouksille. Vuonna 2020 EU:n talous supistui 6,1 prosenttia ja euroalueen 6,6 prosenttia. Vaikka yritykset ja kuluttajat ovat yleisesti ottaen sopeutuneet selviämään paremmin rajoitusoloissa, jotkin alat, kuten matkailu ja henkilökohtaiset palvelut, kärsivät edelleen.

Viime kesänä alkanut Euroopan talouden elpyminen pysähtyi vuoden 2020 viimeisellä ja vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun covid-19-tapausten määrän kasvua hillittiin ottamalla käyttöön uusia kansanterveystoimenpiteitä. EU:n ja euroalueen talouksien odotetaan elpyvän voimakkaasti, kun rokotuskattavuus lisääntyy ja rajoituksia höllennetään. Kasvua vauhdittavat yksityinen kulutus, investoinnit ja EU:n viennin kasvava kysyntä maailmantalouden vahvistuessa.

Julkisten investointien odotetaan kasvavan vuonna 2022 suhteessa BKT:hen suuremmiksi kuin kertaakaan yli kymmeneen vuoteen. Tätä vauhdittaa elpymis- ja palautumistukiväline, joka on NextGenerationEU:n keskeinen osa.

Työmarkkinat paranevat hitaasti

Työmarkkinatilanne paranee hitaasti pandemian alun vaikutusten jälkeen. Työllisyys kasvoi vuoden 2020 jälkipuoliskolla, ja työttömyysaste on laskenut useimmissa jäsenmaissa huippulukemistaan.

Työttömyysasteen jyrkkää nousua on estetty julkisilla tukijärjestelyillä, kuten EU:n SURE-välineestä tuetuilla järjestelyillä. Työmarkkinoiden täydellinen toipuminen vie kuitenkin aikaa, koska yritysten on mahdollista lisätä työntekijöiden työtunteja ennen kuin ne palkkaavat uusia työntekijöitä.

EU:n työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 7,6 prosenttia ja ensi vuonna 7,0 prosenttia. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan hyvin lähellä EU:n keskiarvoa eli tänä vuonna 7,6 prosenttia ja ensi vuonna 7,2 prosenttia. Euroalueella työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 8,4 prosenttia ja ensi vuonna 7,8 prosenttia. Lukemat pysyvät siis edelleen korkeampina kuin ennen kriisiä.

Inflaatio

Inflaatio kiihtyi jyrkästi alkuvuodesta muun muassa energian hinnan nousun sekä eräiden väliaikaisten teknisten tekijöiden vuoksi. Tällainen oli esimerkiksi vuosittainen mukautus, joka on tehty inflaation laskemisessa käytettyyn hyödykekoriin sisältyvien tavaroiden ja palveluiden painotuksiin. Huomattava vaikutus oli myös Saksassa toteutetun arvonlisäveron alennuksen päättymisellä ja hiiliveron käyttöönotolla.

Inflaatio vaihtelee merkittävästi kuluvan vuoden aikana, sillä energian hintojen oletukset ja alv-kantojen muutokset aiheuttavat huomattavaa hintatason vaihtelua verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

EU:n inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Euroalueen inflaatiovauhdin ennustetaan olevan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan hieman hitaampi. Inflaatio on ennusteen mukaan Suomessa sekä tänä että ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Julkinen velka suurimmillaan vuonna 2021

Kotitalouksille ja yrityksille suunnatulla julkisella tuella on ollut keskeinen rooli lievennettäessä pandemian vaikutuksia talouteen, mutta se on johtanut jäsenmaiden velan kasvuun.

Julkisen talouden kokonaisalijäämän odotetaan kasvavan EU:ssa tänä vuonna noin puoli prosenttiyksikköä, 7,5 prosenttiin BKT:sta, ja euroalueella noin 0,75 prosenttiyksikköä, 8,0 prosenttiin BKT:sta. Tanskaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta kaikkien jäsenmaiden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomessa alijäämä on ennusteen mukaan 4,6 prosenttia BKT:sta.

Vuoteen 2022 mennessä julkisen talouden kokonaisalijäämän ennustetaan kuitenkin puolittuvan sekä EU:ssa että euroalueella hieman alle 4 prosenttiin ja Suomessa 2,1 prosenttiin. Ennusteen mukaan niiden jäsenmaiden määrä, joiden alijäämä on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, laskee merkittävästi.

Julkisen velan ennustetaan olevan EU:ssa suurimmillaan tänä vuonna, 94 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja supistuvan ensi vuonna hieman, 93 prosenttiin. Euroalueen velan ennustetaan noudattavan samaa trendiä suhteessa BKT:hen ja kasvavan tänä vuonna 102 prosenttiin ja supistuvan ensi vuonna hieman eli 101 prosenttiin. Suomen julkisen velan odotetaan kasvavan tänä vuonna 71 prosenttiin mutta supistuvan vuonna 2022 hieman, 70,1 prosenttiin.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_2351

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia [dot] siitonenec [dot] europa [dot] eu (pia[dot]siitonen[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa Twitterissä @eukomissio