Euroopan tulevaisuuskonferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission hanke, jossa kansalaiset pääsevät ilmaisemaan mielipiteitään Euroopan tulevaisuuteen vaikuttavista asioista. Valitut teemat, kuten ilmastonmuutos, terveys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus, koskettavat kaikkia eurooppalaisia, ja niinpä niihin haetaan ratkaisuja yhdessä. Maija Puronvarsi ja Raimo Korpi kutsuttiin mukaan kansalaispaneeleihin pohtimaan ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
Kansalaiset saavat äänensä kuuluviin muun muassa ympäri Eurooppaa järjestettävien kansalaispaneelien kautta. Eri teemoja käsitteleviin neljään paneeliin on kutsuttu satunnaisesti valittuja tavallisia EU-kansalaisia eri ikä- ja ammattiryhmistä ja taustoista siten, että osallistujajoukko edustaa mahdollisimman kattavasti kansalaisia. Mukana on siis niin opiskelijoita kuin eläkeläisiäkin, työssä käyviä ja työttömiä, nuoria ja vanhoja. Kaikkien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita.
Kansalaispaneelien lisäksi ehdotuksia ja ajatuksia voi jakaa monikielisellä digitaalisella verkkoalustalla. Siellä kansalaiset voivat tuoda esiin omia ideoitaan Euroopan tulevaisuuden rakentamiseksi ja lukea muiden kommentteja, löytää tapahtumia tai järjestää omia tilaisuuksia sekä seurata työskentelyn etenemistä. Alustalle jätettyjä ehdotuksia kerätään, analysoidaan, seurataan ja julkaistaan konferenssin kuluessa.
Kansalaisten työskentelyn tulokset ja ehdotukset viedään Euroopan parlamentin käsiteltäviksi keväällä 2022. Neuvosto, parlamentti ja komissio ovat luvanneet noudattaa tulevaisuuskonferenssin suosituksia siinä määrin, kuin niiden toimivalta sen mahdollistaa.
Terveisiä Brysseliin Kemistä ja Hyvinkäältä
Kemiläinen Raimo Korpi ja hyvinkääläinen Maija Puronvarsi valittiin mukaan kansalaispaneeleihin kertomaan mielipiteitään ja jakamaan ajatuksiaan monien muiden eurooppalaisten kanssa. 60-vuotias Korpi työskentelee teollisuuden puhtaanapidossa, ja 55-vuotias Puronvarsi toimii pääkirjanpitäjänä.
Korpi ja Puronvarsi ovat mukana kolmannessa paneelissa, joka käsittelee ilmastonmuutosta, ympäristöä ja terveyttä. Paneeli kokoontui virtuaalisesti marraskuussa keskustelemaan haasteista ja ratkaisuista. Aluksi kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja, minkä jälkeen osallistujat jaettiin pienryhmiin keskustelemaan valituista aiheista yksityiskohtaisemmin.
”Minun pienryhmäni käsitteli kiertotaloutta. Nostimme esiin aiheeseen liittyviä ongelmia, ja pohdimme sitten ratkaisuja niihin. Puheenaiheina olivat esimerkiksi moneen eri pakkauskerrokseen pakatut tuotteet. Ongelmana nähtiin myös nykytuotteiden korjauskelvottomuus, eli se, että niille on suunniteltu tietty, melko lyhyt käyttöikä, jonka jälkeen tuotetta ei sen rikkouduttua voi korjata”, kertoo Puronvarsi.
Panelistit tekivät täyden työpäivän keskustellen, pohtien ja ajatuksia vaihtaen. Osallistuminen vaatiikin myös sitoutumista ja kiinnostusta yhteisten asioiden edistämiseen. Omat haasteensa työskentelyyn tuo monikielisyys: kun samoja aiheita työstetään monilla eri kielillä samanaikaisesti, tarvitaan tulkkausta ja pikakäännöksiä ylös kirjatuista ideoista, jotta panelistit voivat myös arvioida ja työstää eteenpäin toistensa ajatuksia.
Täysistunnon kautta eteenpäin
Seuraavaksi aiheita on tarkoitus kiteyttää tiiviimpään ja jäsennellympään muotoon. Suunnitelman mukaan panelistit kokoontuvat tammikuussa Puolaan Varsovan seudulle hiomaan ehdotuksiaan. Viimeistellyt ideat käsitellään tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa, jossa europarlamentaarikot ja Euroopan komission ja ministerineuvoston edustajat työstävät niitä kansalaisten kanssa eteenpäin. Suomen kansalaisedustajana täysistunnossa on 20-vuotias Ninni Norra.
Raimo Korpi uskoo, että kansalaispanelistien työllä on merkitystä Euroopan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä.
”Paljon riippuu niistä ihmisistä, jotka me olemme EU-parlamenttiin valinneet. Jää nähtäväksi, kuinka he ottavat vastaan meidän näkemyksemme näistä asioista, mutta paljon tärkeitä asioita olemme ainakin tuoneet esille. Kyllä minä uskon, että europarlamentaarikot saavat työstämme uusia näkemyksiä”, Korpi sanoo.
Myös Puronvarsi pitää tärkeänä sitä, että kansalaisia kuullaan. Jatkossa hän toivoisi kuitenkin näkevänsä enemmän nuoria osallistujia. Paneeleiden ikäjakauma on määritelty siten, että kolmannes osallistujista on alle 25-vuotiaita. Puronvarsi kuitenkin huomauttaa, että tulevaisuutta rakennetaan nuoremmille ikäpolville, jotka sitä tulevat elämään. Siten nuorten osuus voisi olla suurempikin.
”On silti hienoa, että paneeleissa ihmisillä on mahdollisuus työskennellä omalla äidinkielellään, jolloin kielitaidon puute ei rajaa ketään pois. Jokainen, jolla on jotakin annettavaa, saa äänensä kuuluviin”, hän päättää.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 3. joulukuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto