Euroopan tulevaisuuskonferenssin Suomen kansalaisedustaja Ninni Norra: ”Tärkeintä on, miten kansalaisten näkemyksiä lopulta toteutetaan käytännössä”

Euroopan tulevaisuuskonferenssi tarjoaa kaikille EU:n kansalaisille mahdollisuuden osallistua unionin tulevaisuuden muovaamiseen. Konferenssi koostuu Euroopan eri kolkissa järjestettävistä tapahtumista, kansalaisia edustavista kansalaispaneeleista sekä digitaalisesta keskustelufoorumista. Prosessin kautta syntyvät ideat siirtyvät tulevaisuuskonferenssin täysistuntoon, jossa europarlamentaarikot sekä Euroopan komission ja ministerineuvoston edustajat yhdessä kansanedustajien ja kansalaisten kanssa hiovat niitä eteenpäin.

Kansalaisten ääntä konferenssissa käyttävät jokaisen maan valitsemat kansalaisedustajat. Suomea tapahtumassa edustaa 20-vuotias Ninni Norra, jonka valtioneuvosto nimitti Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n ehdotuksesta kansalaisedustajaksi kesäkuussa. Lukio-opiskelujaan viimeistelevä Norra näkee kansalaisedustajan roolin tarjoavan erinomaisen tilaisuuden nostaa etenkin eurooppalaisille nuorille tärkeitä asioita esiin EU:n korkealla tasolla.

”Kansalaisedustajalla on mielestäni kolme tehtävää. Ensimmäinen on aktivoida ja osallistaa henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin olleet kiinnostuneita EU-keskustelusta. Toinen on saattaa ihmisiä sellaisten aiheiden piiriin, jotka voivat vaikuttaa olevan oman mukavuusalueen ulkopuolella, kuten esimerkiksi turvallisuuspolitiikka ja talouspolitiikka. Kolmantena pointtina on mielestäni käydä keskustelua esimerkiksi eurojärjestelmän valuvioista ja muista EU:n haasteista, joihin liittyy todella isoja kysymyksiä”, Norra kertoo.

Norra näkee, ettei Suomessa ole vielä välttämättä hoksattu, kuinka tärkeästä prosessista Euroopan tulevaisuuskonferenssissa on kyse.

”Kun on päässyt itse jututtamaan unionin johtajia, on heiltä saanut kuulla lupauksia mennä uudistusehdotuksissa hyvinkin pitkälle, jopa perussopimusten avaamiseen asti. Nyt onkin tärkeää, että keskustelua käytäisiin paljon, jotta kansalaisten kiinnostus ja herääminen konferenssiin näkyy ja kuuluu”, Norra kertoo.

Tulevaisuuskonferenssissa täysistuntojen loppuraportin muotoon hiotut ehdotukset toimitetaan Euroopan parlamentille, komissiolle sekä EU:n neuvostolle, joiden tehtävänä on pyrkiä toteuttamaan niitä mahdollisimman laajasti.

”EU:n uskottavuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kansalaisten näkemykset ja keskustelut huomioidaan loppuraportissa. Se ei kuitenkaan riitä, vaan raportti pitää nähdä lähtölaukauksena pidemmälle prosessille. Tärkeintä on, miten kansalaisten näkemyksiä lopulta toteutetaan käytännössä”, Norra painottaa.

Kansalaisedustajan työ vienyt jo nyt reissuille Lissabonista Strasbourgiin

Norralle EU-asiat ja kansainvälinen yhteistyö ovat jo arkipäivää: hän on toiminut aiemmin muun muassa Euroopan nuorten parlamentin (EYP) paikallishallituksen jäsenenä sekä työskennellyt EU:n talouskysymysten parissa delegaattina ja puheenjohtajana. Allianssi ry:n kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmän jäsenenä Norra on myös edustanut Suomea Euroopan nuorisofoorumissa sekä johtanut kansalaiskasvatuksen tehostamiseen keskittyvää projektia.

Mikä on nuorisopolitiikan konkarin mielestä Euroopan tulevaisuuden kannalta kaikista tärkein asia?

”Tärkeintä on ymmärtää, mitkä ovat niitä asioita, joista on oikeasti hyötyä EU:lle, ja tehdä niitä sitten kunnolla EU:n tasolla. Tähän kuuluu esimerkiksi turvallisuuspolitiikka, rajavalvonta ja ilmastopolitiikka, joiden kohdalla yksittäiset valtiot eivät pysty tekemään riittävän suuria asioita”, Norra kertoo.

”On myös unionille tärkeää myöntää, että EU:ssa on tehty virheitä. Tämän vuoksi täytyy tarkastella kriittisesti eri kehityskulkuja, jotta voidaan löytää oikeasti järkeviä tapoja kehittää unionia. Se, että jokin aihe on EU-myönteisille ihmisille vaikea, ei ole syy siihen, ettei keskustelua aiheesta käytäisi. Jos haasteista ei keskustella, ongelmat säilyvät ja keskustelua käyvät silloin vain EU-skeptiset tahot”, Norra jatkaa.

Kansalaisedustajan työt lähtivät konkreettisesti käyntiin kesäkuussa. Norra osallistui Lissabonissa järjestettyyn tapahtumaan, jossa 27 kansalaisedustajaa sekä konferenssin johtohenkilöt – osa paikan päällä, osa etäyhteyksin – vaihtoivat ajatuksia tulevaisuuskonferenssista. Tämän jälkeen Norra matkasi Strasbourgiin tulevaisuuskonferenssin ensimmäiseen täysistuntoon. Konferenssin täysistuntojen sarja käynnistyy toden teolla loppusyksystä, mutta kansalaisedustajan työ ei rajoitu vain niihin: esimerkiksi heinäkuussa Norra moderoi SuomiAreenassa järjestettyä EU-paneelikeskustelua.

”Lisäksi Suomessa on tulossa syksyn aikana kiertue, jossa ministerit kiertävät eri puolilla maata kirittämässä EU-keskustelua. Olen itse kansalaisedustajana mukana kiertueella, ja aion sen aikana toimia sen puolesta, että keskustelutilaisuuksissa ääneen pääsevät myös nuoret aktiivit ja asiantuntijat”, Norra toteaa.

Mihin EU:n tulisi keskittyä? Entä millaiselta Euroopan tulisi näyttää tulevaisuudessa? Jaa ideoitasi, tutustu tapahtumiin alueellasi ja osallistu keskusteluun tulevaisuuskonferenssin verkkosivuilla.