Kaikki suomalaiset komissaarit koolla keskustelemassa EU:n tulevaisuudesta

Keskustelutilaisuus toi ensimmäistä kertaa koolle kaikki Suomen komissaarit, jotka keskustelivat aluksi koronakriisin opetuksista, minkä jälkeen keskityttiin siihen, mitä EU:n pitäisi tehdä nyt ja lähitulevaisuudessa, jotta Eurooppa olisi tulevaisuudessa vahvempi, kestävämpi ja dynaamisempi.

Jutta Urpilaisen mielestä koronakriisin konkreettinen opetus on se, että tulevaisuudessa kriisit muuttavat muotoaan, mutta niistä selvitään vain entistä vahvemmalla yhteistyöllä.

”Kun Suomi neuvottelee rokotteen kehittämisestä, rahoittamisesta ja hankinnasta yhdessä EU:n kanssa, on Suomella parempi neuvotteluasema saada rokote verrattuna siihen, että Suomi tekisi tätä työtä yksin. Yhteiskuntien on oltava entistä vahvempia ja valmistautuneempia tuleviin kriiseihin. Kriisien varalle tarvitaan yhteinen toimintasuunnitelma ja selkeä päätöksentekojärjestelmä, jotta kaikki tietävät, miten kriisissä toimitaan koordinoidusti”, sanoi Urpilainen.

Jyrki Katainen puolestaan painotti ennakoimisen ja mahdollisten tulevaisuuskuvien tärkeyttä. Erilaisia kriisejä syntyy nopeammassa tahdissa kuin mihin aiemmin olemme tottuneet.

”On mietittävä, miten Euroopassa voidaan varautua yhdessä paremmin tuleviin kriiseihin. Näen huoltovarmuuden kehittämisen yhtenä ilmiselvänä yhteistyön alueena. Maat voivat yhteistyössä kehittää esimerkiksi lääkkeiden varastointia sekä vahvistaa perinteistä ja kyberpuolustuskykyä”, Katainen totesi.

Katainen muistutti, ettei korona ole poistanut aiempia haasteita: ilmastonmuutos, luontokato, datatalouden villi länsi tai EU:n sisäiset oikeusvaltiokysymykset ovat edelleen ongelmia. EU onkin siten suurimpien tulevaisuushaasteiden ytimessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja siihen likeisesti kytkeytyvä elvytyspaketti ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Olli Rehn mainitsi lisäksi keskustelun Euroopan strategisesta autonomiasta eli siitä, mikä on yhtenäisen Euroopan itsenäinen toimintakyky kohdattaessa erilaisia kriisejä ja tietysti myös parempina aikoina, jolloin luodaan pohjaa resilienssille eli kriisinsietokyvylle. Rehn painotti kansainvälisen yhteistyön merkitystä koronaviruspandemian torjunnassa esimerkiksi rokotteen kehityksen mutta myös keskuspankkien välisen yhteistyön saralla.

”Kun kriisi iski päälle helmi-maaliskuussa, Yhdysvaltain keskuspankki ja Euroopan keskuspankki tekivät voimakkaita elvytystoimia. Niiden lisäksi koordinoitiin dollarirahoituksen saatavuus valuutanvaihtojärjestelyllä, mikä oli erittäin merkittävä päätös tilanteessa, jossa maailmantalouden polttoaineena toimiva dollari oli loppumassa markkinoilta. Tällä kyettiin estämään uuden finanssikriisin syntyminen”, kuvaa Rehn.

”EU on hyötynyt 2013 rakennetusta pankkiunionista, jonka ansiosta Euroopassa on yhtenäinen pankkivalvonta. Ilman pankkiunionin tuomaa luottamusta vallitsisi epävarmuus ja kaikki epäilisivät toisiaan”, Liikanen lisäsi.

”Elvyttäkää minkä voitte, mutta säilyttäkää kuitit”

Komissaari Urpilainen lainaa IMF:n pääjohtajan Kristalina Georgievan osuvaa sanontaa talouskriisin hoidosta: ”Elvyttäkää minkä voitte, mutta säilyttäkää kuitit.” Urpilaisen mielestä tähän kiteytyy viesti siitä, että nyt on tehtävä kaikki mahdollinen työpaikkojen säilyttämiseksi, samalla kun huolehditaan, että talouden pyörät pysyvät pyörimässä rajoitteista ja akuutin terveyskriisin hoitoon liittyvistä toimista huolimatta.

”Selvää on myös se, että joskus alkaa se ajanjakso, jossa talouspolitiikkaa lähdetään kiristämään ja luomaan niin sanottua uutta normaalia, sillä vanhaan normaaliin tuskin enää yhteiskunnissa palataan. Elvytysrahoituksen ja EU:n elvytyspaketin tehtävänä on rakentaa siirtymää kohti tulevaa, jolloin puhutaan vihreästä siirtymästä eli ilmastovastuullisesta kehityksestä, digitalisaation kehityksestä eli teknologian hyödyntämisestä eettisesti kestävällä tavalla sekä siitä, miten vahvistetaan yhteiskuntien kriisikestävyyttä”, Urpilainen linjaa.

Myös Olli Rehn näkee, että kriisiä on ajateltava ja hoidettava vaiheittain: ensin on tuettava kotitalouksia ja yrityksiä vaikeimman yli, minkä jälkeen on elvytettävä kokonaiskysyntää Euroopassa, Suomessa ja muualla maailmassa. Tämän jälkeen seuraa vaihe, jolloin on kyettävä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä, kun maiden velkatasot ovat nousseet mittavan elvytyksen seurauksena.

”Velan kasvu aiheuttaa huolta, mutta se on ollut väistämätöntä. Toisenlaisella politiikalla yrityksiä olisi kaatunut ja työpaikkoja olisi menetetty massiivisesti, jolloin yhteiskunnan eheys olisi ollut koetuksella.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei julkisen talouden kestävyydellä ole merkitystä. Vaikka korkojen nousu ei ole aivan nurkan takana, tulee valtioiden velanotto kallistumaan”, Rehn totesi.

Katainen totesi, että lähitulevaisuudessa tulee se hetki, kun EU:n valtiontuista pitäisi pystyä irtaantumaan. Kriisin aikana valtiot ovat voineet käyttää veronmaksajien rahaa tukeakseen yrityksiä. Siitä pitää kuitenkin osata myös luopua, sillä mitä enemmän valtiot tukevat yrityksiä, sitä vähemmän on aitoa kilpailua. Katainen painotti myös EU:n kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden kehitystä talouden palautumisessa.

”EU on kauppapolitiikan suurvalta ja kauppasopimusten neuvottelija, mikä on uuden kasvun lähde. Eurooppa voi myös olla ympäristöön ja vastuulliseen kaupankäyntiin liittyvien standardien viejä. Rakentaisin Euroopan tulevan kasvun EU:n perinteisille vahvuuksille eli sisämarkkinoiden kehittämiselle. Erityisesti datatalouden puolella tarvitaan demokraattisesti määriteltyjä eettisiä pelisääntöjä siitä, kuinka ihmisten dataa hyödynnetään. Tietysti myös kiertotalous ja EU:n Green Deal ovat merkittäviä kasvun lähteitä”, Katainen näkee.

Myös tuleviin haasteisiin etsitään ratkaisuja

Urpilainen veikkaa, että kunhan koronarokote on saatu käyttöön ja sitä kautta koronakriisi hallintaan, aloitetaan lähivuosien aikana keskustelu finanssipolitiikan säännöistä, kasvu- ja vakaussopimuksen uudistamisesta ja siitä, mitä unionin tasolla tulisi tehdä jäsenmaiden kasvaneille veloille. Hän kannustaa Suomea olemaan aloitteellinen tässä keskustelussa.

Urpilaista kompaten Katainen toteaa, että kasvu- ja vakaussopimuksesta eli EU:n taloussäännösten tulevaisuutta koskevasta keskustelusta tekee haastavan se, että jäsenmaiden välille olisi pyrittävä kehittämään säännöstöä ja rakentamaan luottamusta.

Urpilainen palasi vielä elvytysrahaston prioriteetteihin.

”Ursula von der Leyenin komission poliittisista prioriteeteista nostan ehdottomaksi ykköseksi vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Se edellyttää kaikilta politiikan ja yhteiskunnan osa-alueilta valtavaa uudistusta, joten on luontevaa panostaa siihen elvytysrahaston varoja.”

Komissaarit keskustelivat myös paljon huomiota herättäneestä erimielisyydestä, joka koskee elvytyspakettiin sisältyvää oikeusvaltioperiaatetta.

Urpilainen kokee harmillisena, että Unkari ja Puola haluavat loppusuoralla kyseenalaistaa elvytyspaketista jo kertaalleen saavutetun sovun. Saksa puheenjohtajamaana tekee kuitenkin kovasti töitä yhteisen, kaikille hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Urpilainen uskoo, että oikeusvaltioperiaatteesta ei tulla tinkimään, sillä EU on ennen kaikkea yhteiset arvot jakava arvoyhteisö.

”Suurin huoleni liittyy siihen, miten EU:n toimintakyky turvataan tulevaisuudessa, jos meillä on perusasioista kuten oikeusvaltiosta, demokratiasta, sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista erilaisia näkemyksiä jäsenvaltioiden välillä”, hän sanoi.

Katainen puolestaan painotti kaikille sopivan ratkaisun löytämisen haastavuutta: ”Vaikka EU on kompromissien mestari, on EU:n perusarvojen kaltaisia asioita, joista ei voi tehdä kompromisseja. Siksi Unkarin ja Puolan tilanne on todella kiperä kysymys ja ratkaisun löytäminen tilanteeseen haasteellista.”

Euroopan digiloikan vahvistaminen ja vauhdittaminen

Olli Rehn totesi, että meidän pitäisi pystyä elämään kahden asian kanssa samanaikaisesti: yhtäältä patoamaan koronakriisiä ja huolehtimaan siitä, että rokote saadaan valmistettua ja jaettua kaikille oikeudenmukaisesti, ja toisaalta panostamaan Euroopan talouden uudistamiseen, koska Euroopan talous tulee kriisistä hyvin toisennäköisenä ulos. Rehn näkee digiloikan vahvistamisen keskeisenä toimena talouden palautumisen kannalta.

Kataisen mukaan digiloikkaa voidaan vauhdittaa kahdella tavalla: ensiksi luomalla kestävät pelisäännöt, jotta ihmiset luottavat digitaalisiin palveluihin, ja toiseksi elvytysrahaston painopisteitä suuntaamalla. Elvytysrahoituksen käyttö tarjoaa suuria mahdollisuuksia digitalisaation edistämiseen myös esimerkiksi kestävän ja hiilineutraalin talouden kannalta.

Urpilainen kertoi komission jo tehneen oman digiloikkansa koronapandemian seurauksena.

”Vuosi sitten komissiossa tehtiin fyysisesti töitä toimistolla, ja nyt lähes 30 000 henkilöä on siirtynyt etätöihin. Komissio on oppinut uudenlaiseen etätyön kulttuuriin. Toivon, että osa siitä jää pysyväksi käytännöksi fyysisten kokousten rinnalle”, Urpilainen kertoi.

Mikä on Euroopan paikka uudessa maailmanjärjestyksessä?

Urpilaisen mukaan Euroopan globaalista roolista on keskusteltu komissiossa paljon. Komission puheenjohtaja von der Leyen haluaa, että hänen komissionsa on geopoliittinen komissio, jolla on vahvempi globaali rooli. Urpilainen uskoo myös monenkeskisen sääntöperustaisen yhteistyön palautuvan Yhdysvaltojen vallanvaihdoksen myötä.

”On nähtävissä, että tuleva presidentti Biden palauttaa Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja aktivoi Yhdysvallat uudelleen toimimaan monenkeskisessä sääntöihin perustuvassa järjestelmässä.

Von der Leyen kertoi puheessaan aikovansa esittää uutta agendaa Yhdysvaltain ja Euroopan väliselle yhteistyölle, mihin liittyvästä tiedonannosta keskustelemme kollegiossa tällä viikolla.”

”Euroopalla on johtava rooli ilmastonmuutoksen ja digitalisaation kaltaisiin megatrendeihin vastaamisessa. EU näyttää suuntaa myös normien ja regulaation luomisessa. Afrikka on keskeinen maanosa ja enenevästi myös geo- ja suurvaltapolitiikan näyttämö. Myös Euroopalla on intressejä pystyä vaikuttamaan Afrikassa tapahtuvaan kehitykseen. Uskon, että tätä roolia halutaan entisestään vahvistaa”, Urpilainen kiteytti.

Rehn näki, että koronakriisi ja Trumpin kausi ovat osoittaneet Euroopan kannalta yhden keskeisen johtopäätöksen: Eurooppa ei voi enää nojautua Yhdysvaltoihin niin kuin se on tehnyt koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan.

”Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on tältä kannalta myönteinen asia. Se avaa edellytyksiä nykyistä rakentavampaan yhteistyöhön EU:n ja Yhdysvaltojen kesken. Biden tulee todennäköisesti hakemaan demokratioiden koalitiota, joka hänen ulkopoliittisessa ajattelussaan tulisi kannustamaan Kiinaa noudattamaan kansainvälisen yhteistyön pelisääntöjä”, Rehn totesi.

Lopuksi komissaarit palasivat vielä strategiseen autonomiaan.

”Kansainvälisen yhteistyön rakentaminen yhteisten pelisääntöjen varaan on Euroopan ja Suomen edun mukainen tavoite. On tärkeää käydä keskustelua siitä, mikä muuttuneessa maailmantilanteessa on Euroopan kannalta paras strategia. Se ei tarkoita eristäytymistä vaan sitä, millä tavalla kyetään viemään omia tavoitteita eteenpäin. Siihen kytkeytyy aiempi keskustelu Euroopan strategisesta autonomiasta ja toimintakyvystä”, Rehn lisäsi.

Katainen kannattaa ajatusta Euroopan strategisesta autonomiasta. Euroopalla täytyy monenkeskisen yhteistyön ja kansainvälisen kaupan lisäksi olla kyky toimia itsenäisesti esimerkiksi kriisitilanteissa sekä kyky puolustaa itseään. Kataiselle strateginen autonomia on kykyä saada itsestämme enemmän irti, ja se toimii samalla vahvana perustana muiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.