Huoli nuorten tulevaisuudesta oli alkusysäys nuorten aktiivista kansalaisuutta edistävälle Erasmus+ -hankkeelle. Sen avulla Joroisten lukiossa pyritään vahvistamaan nuorten uskoa omaan osaamiseen ja pärjäämiseen.
Sodat, pandemia, taloudellinen ahdinko perheissä ja valeuutiset värittävät nykypäivänä vahvasti nuorten elämää. Teknologian mukanaan tuoma tietotulva ja sosiaalinen media aiheuttavat yhä enemmän paineita.
”Useissa opettajien kesken käydyissä keskusteluissa on noussut huoli siitä, mihin maailma on menossa ja miten nuoret ovat nykypäivänä valtavan ahdistuneita. Tuntuu, että joillakin nuorilla ei ole toivon muruakaan ja he ovat vaipuneet passiiviseen mielentilaan”, Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuuteen Tampereella 7. marraskuuta osallistuneet Joroisten yhteiskoulun opettajat Kaisa Aninko ja Laura Suhonen kertovat.
Sitran projektijohtaja Jukka Vahdin mukaan Suomea vaivaa demokratian paradoksi. Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Vahti totesi, että demokratian taso on Suomessa korkealla monella mittarilla mitattuna, mutta samalla emme kuitenkaan luota omiin vaikutusmahdollisuuksiimme. Yhteiskunnallinen osallistuminen on myös yhä enemmän polarisoitunut. Vahdin mukaan pieni joukko kansalaisista on todella aktiivisia, mutta yhä enemmän on niitä, jotka eivät ole mistään kiinnostuneita.
Vastauksena näihin haasteisiin ja opettajien kokemaan huoleen Joroisten lukiossa syntyi aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävä We4EU-hanke. Se sai myönteisen Erasmus+ -hankerahapäätöksen kesällä, ja hanke käynnistyi vastikään syyskuussa.
Joroisten lukio haki jo kolmatta kertaa EU:n sisäistä liikkuvuutta edistävää Erasmus+ -hankerahaa. Aiemmissa hankkeissa lukiossa on syvennytty kestävään kehitykseen, ekologiseen elämäntapaan, matemaattis-teknillisiin aloihin ja insinööritieteisiin (STEM). Nyt on vuorossa aktiivinen kansalaisuus. ”Maailman mullistusten ja nuorten ahdistuksen keskellä koimme tärkeäksi, etteivät nuoret vaipuisi passiivisuuteen vaan löytäisivät uskoa, toivoa ja luottamusta siihen, että he voivat omilla toimillaan saada aikaan muutosta”, Aninko ja Suhonen sanovat.
Aktiivinen kansalaisuus — mitä se on?
We4EU-hankkeen keskiössä on nuorten kasvattaminen aktiivisiksi kansalaisiksi. Mutta mitä aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa? ”Pienemmässä muodossa se voi tarkoittaa vaikkapa naapurin auttamista omassa yhteisössä, laajemmin ison kansalaiskampanjan muodostamista”, kertoi Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuudessa mukana ollut Mauri Uuslehto Opetushallituksesta.
Aktiivinen kansalaisuus vaatii kuitenkin monenlaisia taitoja. Joroisten koulun tavoitteena onkin rakentaa aktiivisen kansalaisen työkalupakki, joka tarkoittaa ainakin nuorten kriittisen ajattelun valmiuksien vahvistamista. ”Kehitämme vuorovaikutustaitoja keskustelemalla ja väittelemällä eli muodostamalla ja ilmaisemalla mielipiteitä”, Kaisa Aninko kertoo.
Suunnitteilla on myös rauhan- ja konfliktinhallintatyöpaja, jonka tavoitteena on opetella selvittämään ristiriitatilanteita rauhanomaisin keinoin, sekä vierailu Euroopan parlamenttiin, jossa oppilaat pääsevät tutustumaan EU:n päätöksentekoon. Lisäksi he tutustuvat vapaaehtoistyöhön. ”Avaamme empatian käsitettä konkreettisesti siten, että nuoret näkevät aikuisia, jotka pyyteettömästi auttavat ja tekevät asioita muiden ihmisten hyväksi ilman odotusta vastineesta. Haluamme näyttää nuorille, että pyyteetön auttaminen voi tuottaa iloa ja onnea”, Aninko jatkaa.
Suomalaisista eurooppalaisiksi — liikkuvuus kaiken keskiössä
Osa We4EU-hankkeen toiminnasta tapahtuu Joroisten lukion sisällä, mutta isossa roolissa on myös yhteistyö hankekumppanimaiden kanssa sekä virtuaalisesti että kasvokkain.
Koululla on hankkeessa yhteistyökumppanioppilaitokset Romaniasta, Ranskasta, Italiasta ja Turkista. Jokaisessa maassa nuoret vierailevat viiden päivän ajan ja asuvat paikallisissa perheissä.
”Nuoria jännittää mennä isäntäperheisiin, mutta jälkikäteen heidän silmänsä suorastaan loistavat, kun he ovat voittaneet itsensä ja saaneet uusia kokemuksia. Lisäksi nuoret saavat aivan valtavasti rohkeutta, kun he esiintyvät ulkomailla, ja uskoa siihen, että minä selviän ja osaan”, Laura Suhonen sanoo. ”Nuoret lähtevät suomalaisina ja palaavat eurooppalaisina”, Kaisa Aninko lisää.
Monet solmivat matkojen aikana myös elinikäisiä ystävyyssuhteita. ”Nytkin Joroisiin on saapumassa Turkista joukko nuoria, joihin on tutustuttu aiempien liikkuvuusmatkojen aikana.” Kulttuurienvälisten kohtaamisten ja suunnitteilla olevien kulttuurifestivaalien tarkoitus on Aningon mukaan osoittaa, että kaikki erilainen ei välttämättä ole pelottavaa tai hankalaa vaan ihanaa ja kiinnostavaa. ”Oppilaat lopulta aina huomaavat, että nuoret ovat hyvin samanlaisia kaikkialla.”
Mahdollisimman moni mukaan
Koska Joroisten lukio on pieni, on monella koulun oppilaalla mahdollisuus osallistua liikkuvuuksiin, kertoo aiempiakin hankkeita koordinoinut Laura Suhonen. ”Pyrimme huomioimaan, että mukaan pääsevät myös ne oppilaat, jotka eivät ole luonnostaan verbaalisesti lahjakkaita tai hyviä esiintyjiä. Lisäksi valitsemme hakijoista myös niitä, jotka eivät välttämättä muuten pääsisi taloudellisista syistä ulkomaanmatkalle.”
Kansainvälisyydestä onkin muodostunut Joroisten lukiolle tärkeä vetonaula. Erasmus+ -hankkeiden lisäksi kouluun tulee joka vuosi oppilaita myös Euroopan ulkopuolelta Finest future -ohjelman kautta. ”Tänä vuonna kansainvälisiä oppilaita on lukiossamme yhdeksäntoista. Moni yläasteikäinen valitsee meidän lukiomme juuri kansainvälisyyden vuoksi”, Kaisa Aninko kertoo.
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 20. marraskuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto