Vuonna 2016 lanseerattu D.O. Saimaa -merkki tuo esiin Saimaan seudun pientuottajia. Kasvaneen näkyvyyden sekä EU-rahoituksen turvin merkin tunnettuus on viime vuosina kasvanut – ja nyt yhä useampi maatila ja tuottaja haluaakin korkealaatuisuudesta ja paikallisuudesta kielivän leiman tuotteelleen.
Useasta pienemmästä ja suuremmasta järvestä koostuva Saimaa kiemurtelee – hieman määritelmästä riippuen – Etelä-Savon Mikkelistä ja Pohjois-Karjalan Joensuusta aina rajan tuntumassa sijaitsevalle Imatran ja Lappeenrannan seudulle asti. Vesistön saarilla ja rannoilla on näiden kaupunkien ohella myös runsaasti alkutuotantoa. Herkkusuut voivat nauttia esimerkiksi Saimaan alueella savustettua muikkua sekä alueella valmistettua hilloa, karkkia, kuivattuja yrttejä, lampaanlihaa ja näkkileipää.
Jos seudulta ostetun hillopurkin kyljessä komeilee vielä D.O. Saimaa -merkki (”designation of origin”, alkuperänimitys), kertoo se hillon olevan paikallisesti tuotettua ja korkealaatuista. D.O. Saimaa -merkki on Suomen ensimmäinen alueellinen alkuperä- ja laatumerkki.
”Aloite merkin luomiseksi lähti Etelä-Savosta, jossa paikalliset matkailu- ja ravintolatoimijat halusivat lähiruoallaan erottua joukosta. Tunnistettiin lisäksi, että myös matkailijat haluavat usein hankkia paikallisia tuotteita ja nauttia niistä. Tätä kautta syntyi ajatus markkinoida laajemmin Saimaan seutua ja sen ruokatuotteita”, Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämispäällikkö Katriina Säisä kertoo.
Maakuntaliitto hallinnoi merkin käyttöä eikä myönnä sitä ihan kenelle tahansa: merkin saamiseksi pitää täyttää tietyt kriteerit, joilla varmistetaan, että kyseessä on paikallisesti tuotettu ja korkealaatuinen tuote.
”Tuote on tuotettava 100 kilometrin säteellä Saimaan rannasta, ja se on valmistettava vastuullisesti ja kestävästi. Lisäksi tuotteen tulee täyttää gastronomisia kriteereitä, joita kiertävä kokkimme käy arvioimassa: ruoan on oltava tuoretta, ja siinä käytettyjen raaka-aineiden alkuperän on oltava tiedossa”, Säisä luettelee.
Leiman ohella merkin saaminen tuo tuottajan osaksi D.O. Saimaa -verkostoa, jonka kautta vaikkapa karkkipusseja ja paikallisesti pantua olutta saa myyntiin seudun ravintoloihin, baareihin ja myyntipisteisiin. Ja jos ravintola käyttää jotain tuotteista annoksissaan, voi D.O. Saimaa -merkki löytyä myös ravintolan ruokalistasta.
Merkki on tullut tutuksi myös TV:stä, sillä D.O. Saimaa -leimalliset tuotteet olivat näkyvästi esillä Sami Kurosen makumatka Saimaalla -TV-sarjassa. Merkin kasvaneen näkyvyyden vuoksi leimaa haetaankin nyt aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin.
”Mukana on nyt noin 30 tuottajaa, ja tällä hetkellä tavoitteenamme on kaksinkertaistaa tuottajien määrä. Lisäksi D.O. Saimaa -verkostoon kuuluu nykyisin 20 baaria, ravintolaa sekä myyntipistettä. Saamme jatkuvasti hakemuksia erityisesti ravintoloilta, jotka haluavat liittyä verkostoon”, Säisä kertoo.
”Samalla arvioimme hakemuksia edelleen tiukalla seulalla. On tärkeää, että tuottajapohjan laajentuessa emme tingi merkin laatuvaatimuksista”, Säisä painottaa.
Alkuperämerkistä eurooppalaiseksi gastronomian alueeksi
D.O. Saimaa -merkki on saanut tukea myös Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR). Tuki on mahdollistanut merkin verkoston laajentamisen ja tuotteiden tuomisen paremmin kuluttajien saataville. Lisäksi sen avulla on voitu yhdessä tuottajien kanssa varmistaa, että logistiikkaketjut ja valmistusprosessit ovat läpinäkyviä. Hanketta hallinnoi Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy.
”Olen haastatellut muutamaa tuottajaa, ja he ovat sanoneet, että hankkeen avulla merkille rakennettu parempi näkyvyys on selvästi kasvattanut myyntiä. Tuottajat ovat pystyneet myös tuen turvin kehittämään osaamistaan tuotteiden jatkojalostuksen edistämiseksi”, Säisä kertoo.
Vaikka D.O. Saimaa -merkin kehityksessä keskitytään seuraavina vuosina vielä ensisijaisesti sen näkyvyyden kasvattamiseen kotimaassa, ovat maailman matkailumarkkinat visusti maakuntaliiton kiikarissa. Tämän osana Saimaan seudulle pyritäänkin nyt hakemaan tunnustusta yhtenä Euroopan ruokamatkailualueena (”European Region of Gastronomy”).
”Ruokamatkailualueen status auttaisi viemään viestiä Saimaan seudusta matkailukohteena esimerkiksi Keski-Eurooppaan”, Säisä kertoo.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 9. elokuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto