Green ICT -ekosysteemi tuo kestävyyttä ja kilpailukykyä Uudenmaan yrityksille

Kahvikupin ääressä aamun uutisia älypuhelimella selatessa harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka paljon energiaa kuluu ja päästöjä syntyy siitä, että puhelin kaikkine sovelluksineen toimii. Erilaisten tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen osuus vuosittaisesta sähkön kulutuksesta on 4–10 prosenttia ja globaaleista kasvihuonepäästöistä 3–5 prosenttia. Yhtenä EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta. Digitaalinen kehitys tukee myös kokonaisuudessaan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. ICT-ratkaisujen hyödyntäminen on siten yksi väylä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Green ICT -ekosysteemillä kestävyyttä ja kilpailukykyä Uudenmaan yrityksille -hankkeen avulla valmennetaan ICT-yrityksiä ilmastoviisaaseen digipalvelutuotantoon sekä tuetaan yksityistä ja julkista sektoria vihreämpiin digihankintoihin.

Green ICT -hanke on kaksivuotinen, ja se jatkuu toukokuun 2023 loppuun saakka. Hanketta rahoitetaan Uudenmaan liiton koordinoimasta REACT-EU-rahastosta, joka on osa EU:n elpymisvälinettä. REACT-EU-rahoituksella luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia on EU-rahoitusta ja 20 prosenttia omarahoitusta.

Tarvetta vihreän ICT-osaamisen kasvattamiselle

Tietoyhteiskunnassa kestävää tieto- ja viestintätekniikkaa, ICT:tä, ei varsinaisesti voi erottaa yleisestä kestävästä kehityksestä. Hankkeen tavoitteena on luoda Green ICT -ekosysteemi, joka tuo yhteen kestävästä kehityksestä ja ICT-teknologiasta kiinnostuneet Uudenmaan yritykset, erityisesti pk-yritykset ja julkishankkijat. Tällöin kaikki osallistujat pääsevät hyötymään toistensa osaamisesta.

Hankkeen aluksi tehtiin kartoitus organisaatioiden ICT-osaamisesta, jolloin selvisi, että ICT-ymmärryksessä on suurta vaihtelua. Kartoituksessa ilmeni, että kolme neljästä organisaatiosta ei toistaiseksi ollut yrittänyt hankkia ympäristöystävällisiä ICT-tuotteita tai -palveluita lainkaan, ja ainoastaan 14 prosenttia kartoitukseen osallistuneista organisaatioista huomioi kestävän kehityksen ICT-budjetoinnissa. Hankkeen projektipäällikön, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n Antti Sipilän mukaan kestävän tietoyhteiskunnan ja pienemmän hiilijalanjäljen tavoittelu on kuitenkin tärkeää.

”Kaikki digitaaliset palvelut toimivat infrastruktuurin päällä, ja tämä infrastruktuuri vie energiaa. Arvioiden mukaan tieto- ja viestintätekniikka käyttää tällä hetkellä noin 10 prosenttia maailman energiasta, ja sen osuus kasvaa koko ajan”, Sipilä toteaa.  

Vihreällä ICT -osaamisella on suurta merkitystä, sillä se voi vaikuttaa päästöjen vähenemiseen myös monella muulla alalla. ”ICT-avusteisella teknologialla on paljon mahdollisuuksia optimoida energian käyttöä. Esimerkiksi logistiikassa datan käytöllä voidaan optimoida kuljetusreittejä ja säästää siten polttoainetta. ICT-teknologian hyödyntäminen maanviljelyssä voi puolestaan kasvattaa satoja jopa 30 prosenttia”, Sipilä jatkaa.

Lisäksi jo ohjelmistojen suunnitteluvaiheessa on mahdollisuus luoda kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.

”Huonosti koodattu ohjelma voi satakertaistaa energian kulutuksen. Hyvät ICT-ratkaisut voivat sen sijaan säästää 12,1 gigatonnia hiilidioksidia 2020-luvulla”, Sipilä kertoo.

Green ICT:stä kilpailuetua

Mikäli yritykset ja organisaatiot lähtevät yhdessä pienentämään ICT-hiilijalanjälkeään, on toimilla selvä vaikutus. Esimerkiksi Suomessa oikeilla toimilla yksittäisen ICT-ratkaisun päästöjä voidaan vähentää jopa 90 prosenttia. Panostus vihreään ICT-osaamiseen ja päästöjen vähentämiseen tuo myös kilpailuetua.

 ”Vihreään ICT:hen panostamisen vaikutukset kumuloituvat yhteiskunnassa. Voimien yhdistäminen voisi tehdä Suomesta Green ICT:n edelläkävijän. Myös EU:n ympäristötavoitteilla ja -lainsäädännöllä on globaaleja vaikutuksia, sillä muun maailman on otettava ne huomioon. Tämä luo EU:lle edelläkävijän aseman”, Sipilä sanoo.

Kestävän kehityksen huomioiminen lisää organisaatioiden ICT-kustannuksia lyhyellä aikavälillä.  Sipilän mukaan tätä ei kuitenkaan kannata pelästyä. ”Kun laitteiden ja ohjelmistojen elinkaaret pitenevät, säästyy rahaa. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä säästöt voivat olla huomattavat. Säästöä syntyy, kun esimerkiksi kiinteistön ICT-avusteisella ilmastoinnilla ja lämmityksellä rakennusten energiankäyttö pienenee.”

Yhteisiä ongelmia ratkaisemassa

Suomessa kestävän kehityksen tarve ICT-sektorilla on tunnistettu jo 1990-luvulla. Nykyisenä haasteena on, ettei asiantuntijoiden aihepiiriä koskeva tieto ole riittävällä tavalla jalkautunut käytäntöön. Tämän vuoksi Green ICT -ekosysteemin luomiselle on ollut todellista tarvetta. ”Hankekaudella pyritään tavoittamaan 1 500 yritystä ja saamaan näiden joukosta 150 yritystä osallistumaan Green ICT -ekosysteemiin. Tavoitteena on saada 75 yritystä käyttämään Green ICT -palveluja ja toiset 75 ottamaan Green ICT hankinnoissa huomioon”, Antti Sipilä kertoo.

Hanke tuottaa lisäksi Green ICT:n kysyntä- ja tarjontaselvitykset, myyjän ja ostajan oppaat, somekampanjoita, webinaareja ja yritystapaamisia. Hankkeen pitkäaikaisena tavoitteena on saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja arkipäiväistää vihreä ICT. ”Tässä kokonaisuudessa Green ICT -ekosysteemi jää hankkeen jälkeen vaikuttavaksi toimijaksi. Suunnitelmana on myös jalkautua startup-hautomoihin ja vauhdittaa siten Green ICT:hen keskittyvien startupien syntymistä. Green ICT -ekosysteemi mahdollistaa sen, että startupeilla on käytössään tuoretta tietoa sekä Green ICT:stä että sen ympärillä olevasta markkinatilanteesta”, Sipilä toteaa.