Komissio ehdottaa tiukempia sääntöjä, jotka koskevat ilmanlaatua, pinta- ja pohjavesiä sekä yhdyskuntajätevesien käsittelyä. Puhdas ilma ja vesi ovat olennaisen tärkeitä ihmisten ja ekosysteemien terveydelle. Lähes 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti pelkästään ilman pilaantumisen vuoksi. Ehdotetuilla uusilla säännöillä vähennetään suurimman epäpuhtauden eli pienhiukkasten aiheuttamia kuolemia yli 75 prosenttia kymmenessä vuodessa. Tuoreen eurobarometrikyselyn mukaan eurooppalaiset ovat huolissaan ilmansaasteiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön.
Puhtaampi ilma vuoteen 2030 mennessä, saasteettomuus vuoteen 2050 mennessä
Ehdotetussa ilmanlaatudirektiivien tarkistuksessa vahvistetaan EU:n väliaikaiset, vuoteen 2030 tähtäävät ilmanlaatunormit. Yhdessä ilmastoneutraaliutta koskevien toimien kanssa tarkistettu lainsäädäntö auttaa EU:ta saavuttamaan ilman saasteettomuuden vuoteen 2050 mennessä.
Esimerkiksi suurimman epäpuhtauden eli pienhiukkasten (PM2,5) vuotuista raja-arvoa ehdotetaan leikattavaksi alle puoleen. Ehdotus auttaa parantamaan ilmanlaatua dramaattisesti kaikkialla Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Tästä saadaan vuosittaisia bruttohyötyjä, joiden arvioidaan olevan 42–121 miljardia euroa vuonna 2030. Vuosittaiset kustannukset ovat alle 6 miljardia euroa.
Ilman epäpuhtaudet ovat suurin ympäristöuhka terveydelle ja ne ovat merkittävä kroonisten sairauksien, kuten aivohalvauksen, syövän ja diabeteksen, aiheuttaja. Lisäksi ilman epäpuhtaudet uhkaavat ympäristöä aiheuttamalla happamoitumista, rehevöitymistä ja vahinkoja metsille, ekosysteemeille ja viljelykasveille.
Yhdyskuntajätevesien parempi ja kustannustehokkaampi käsittely
Tarkistettu yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi auttaa eurooppalaisia hyötymään puhtaammista joista, järvistä, pohjavesistä ja meristä ja lisää jäteveden käsittelyn kustannustehokkuutta. Jotta jätevesiä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää resurssina, alalle ehdotetaan tavoitetta energianeutraaliudesta vuoteen 2040 mennessä sekä lietteen laadun parantamista uudelleenkäytön lisäämiseksi, mikä edistäisi kiertotaloutta.
Terveyden ja ympäristön suojelua tuetaan useilla parannuksilla. Näitä ovat muun vaatimukset jätevedestä talteen otettavista ravinteista, uudet vaatimukset mikroepäpuhtauksista ja seurantavaatimukset mikromuoveista. Ilmastonmuutoksen yleistyessä esiintyy yhä useammin rankkasateita, ja niiden hallinnan helpottamiseksi on laadittava yhdennettyjä vesienhoitosuunnitelmia suuremmissa kaupungeissa
Koska 92 prosenttia EU:n jätevesissä olevista myrkyllisistä mikroepäpuhtauksista on peräisin lääkkeistä ja kosmetiikasta, uusi laajennettua tuottajan vastuuta koskeva järjestelmä velvoittaa tuottajat maksamaan kyseisten mikroepäpuhtauksien poistamisesta aiheutuvat kustannukset. Tämä on saastuttaja maksaa -periaatteen mukaista ja edistää myös myrkyttömiä tuotteita koskevaa tutkimusta ja innovointia sekä tekee jätevesien käsittelyn rahoituksesta oikeudenmukaisempaa.
Muutosten arvioidaan nostavan kustannuksia 3,8 prosenttia (3,8 miljardiin euroon vuodessa vuonna 2040). Hyöty on yli 6,6 miljardia euroa vuodessa, ja kustannus-hyötysuhde on positiivinen kaikissa jäsenmaissa.
Pinta- ja pohjaveden suojelu uusilta epäpuhtauksilta
Komissio ehdottaa, että päivitetään luettelot vesien epäpuhtauksista, joita valvotaan tiukemmin pinta- ja pohjavesissä.
Luetteloihin lisätään 25 ainetta, joilla on ongelmallisia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Näitä ovat esimerkiksi
- PFAS-yhdisteet, suuri ryhmä ”ikuisia kemikaaleja”, joita käytetään muun muassa keittoastioissa, vaatteissa ja huonekaluissa, sammutusvaahdossa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa;
- erilaiset torjunta-aineet ja torjunta-aineiden hajoamistuotteet, kuten glyfosaatti;
- bisfenoli A, jota käytetään pehmittimenä ja muovipakkauksissa;
- sekä jotkin lääkkeet, kuten kipulääkkeet, tulehduskipulääkkeet ja antibiootit.
Uusissa säännöissä ei keskitytä enää pelkästään yksittäisiin aineisiin, vaan niissä otetaan huomioon erilaisten seosten kasaantuvat vaikutukset tai yhteisvaikutukset.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_6278
Eurobarometri: eurooppalaiset ovat huolissaan ilmanlaadusta ja vaativat tehokkaampia toimia
Tuoreen eurobarometrikyselyn mukaan eurooppalaiset ovat huolissaan ilmansaasteiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. Useimmat katsovat myös, että teollisuuden, viranomaisten ja työnantajien on tehtävä enemmän ilmanlaadun parantamiseksi. Vastaajat kannattavat kansainvälistä tai eurooppalaista lähestymistapaa ilmanlaadun parantamiseen. Lisäksi valtaosa niistä vastaajista, jotka ovat kuulleet EU:n ilmanlaatunormeista, katsoo, että niitä olisi tiukennettava.
Suomalaisvastaajista kaksi kolmasosaa katsoo, että suuret teollisuuslaitokset ja fossiilisia polttoaineita käyttävät energiantuottajat eivät tee tarpeeksi edistääkseen hyvää ilmanlaatua. Kansalaisten omillakin toimilla on merkitystä, ja puolet suomalaisvastaajista onkin käyttänyt julkista liikennettä tai polkupyörää tai kävellyt autolla ajamisen sijaan. Kolmasosa on vaihtanut vanhan elektroniikkalaitteen vähemmän energiaa kuluttavaan. Tehokkaimpina keinoina ilmanlaadun ongelmien ratkaisussa pidetään tiukempaa saastekontrollia teollisuudessa ja energiantuotannossa (45 % suomalaisvastaajista), suurempia taloudellisia kannustimia vähäpäästöisille tuotteille (37 %) ja vähäpäästöisten liikennemuotojen edistämistä (34 %).
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_6307
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 26. lokakuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto