Euroopan parlamentti ja komissio julkaisivat eilen yhteisen erityiseurobarometrin Euroopan tulevaisuudesta.
- Yli puolet suomalaisista pitää ilmastonmuutosta merkittävimpänä maailmanlaajuisena haasteena EU:n tulevaisuudelle.
- Yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta nuoresta katsoo, että ilmastonmuutoksen torjunta voi auttaa parantamaan heidän omaa terveyttään ja hyvinvointiaan (näin ajattelee 91 % 15–24-vuotiaista), kun taas kaikista vastaajista 87 % on samaa mieltä.
- Vastaajista 81 % sanoo olevansa tyytyväinen elämäänsä EU:ssa.
- Kaikista eurooppalaisista 68 % ja suomalaisista jopa 78 % on yhtä mieltä siitä, että EU on vakauden tyyssija levottomassa maailmassa. 67 % katsoo, että EU on projekti, joka tarjoaa tulevaisuudennäkymiä Euroopan nuorille.
Euroopan tulevaisuus
Kyselyssä tuodaan esiin eurooppalaisten nuorten näkemyksiä Euroopan unionin haasteista sekä nuorten keskeistä roolia Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa, nyt kun Euroopan nuorison teemavuodeksi nimetty vuosi 2022 alkaa.
Tämän Eurobarometrin mukaan 15–24-vuotiaista 91 % uskoo, että ilmastonmuutoksen torjunta voi auttaa parantamaan heidän omaa terveyttään ja hyvinvointiaan, kun taas 55-vuotiaista tai sitä vanhemmista 84 % on samaa mieltä. Noin joka toinen eurooppalainen (49 %) ja suomalainen (51%) pitää ilmastonmuutosta EU:n tulevaisuuden merkittävimpänä maailmanlaajuisena haasteena, ja vastaajat tukevat voimakkaasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ympäristötavoitteita. Eurooppalaisista 88 % pitää tärkeänä lisätä uusiutuvan energian osuutta taloudessamme ja parantaa energiatehokkuutta, ja 80 % katsoo, että on tärkeää tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja edistää päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen markkinoiden kasvua.
Muita vastaajien esiin tuomia tulevia maailmanlaajuisia haasteita ovat terveys (34 %) sekä pakkomuutto ja muuttoliike (jonka mainitsi noin 30 %).
Suomalaisten suurimpia huolenaiheita ilmastonmuutoksen jälkeen taas ovat populismin voimistuminen (33 % vastaajista), kybersodankäynti ja konfliktien uudet muodot (32 %), järjestäytynyt rikollisuus (30 %) ja terrorismi (28 %).
Kaksi Euroopan tulevaisuuden kannalta hyödyllisintä näkökohtaa ovat vertailukelpoinen elintaso (31 %) ja yhteinen terveyspolitiikka (22 %). Eurooppalaiset asettavat etusijalle myös jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden vahvistamisen (21 prosenttia) ja energiaomavaraisuuden (20 %).
Suomalaiset painottavat myös näitä asioita hieman eri tavalla kuin eurooppalaiset keskimäärin: Euroopan tulevaisuuden kannalta hyödyllisimpinä asioina pidetään energiaomavaraisuutta (jonka mainitsi 38 % vastaajista), yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (31 %) ja EU:n yhteisiä investointeja ilmastoneutraalin talouden kehittämiseen (30 %).
EU:n voimavarat, haasteet ja arvot
EU:n kohtaamista haasteista eniten saivat mainintoja sosiaalinen eriarvoisuus (36 %), työttömyys (32 %) ja maahanmuuttokysymykset (31 %). Maailmanlaajuisten haasteiden tavoin myös EU:n kohtaamien haasteiden luettelossa ovat tärkeällä sijalla ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos, jotka 32 % vastaajista mainitsi.
Suomalaiset taas ovat keskimääräistä eurooppalaista huolestuneempia EU-jäsenvaltioiden julkisesta velasta (40 % vastaajista), minkä jälkeen unionin suurimpina haasteina pidetään ilmastonmuutosta ja ympäristöasioita (38 %), väestön ikääntymistä (33 %), terrorismia ja turvallisuusasioita (32 %) sekä EU:n raja-alueiden epävakautta (28 %).
EU:n tärkeimpinä vahvuuksina pidetään demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista (27 % kaikista eurooppalaisista ja jopa 41 % suomalaisista) sekä EU:n talouden, teollisuuden ja kaupan vahvuutta (25 % eurooppalaisista ja 35 % suomalaisista).
Rauha (49 %), mielipiteenvapaus (47 %), sosiaalinen tasa-arvo ja solidaarisuus (45 %) sekä suvaitsevaisuus ja avoimuus muita kohtaan (44 %) ovat eurooppalaisten mukaan arvot, joita EU ilmentää parhaiten EU:n ulkopuolisiin maihin verrattuna.
Elämä Euroopan unionissa
Suuri enemmistö eurooppalaisista sanoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä EU:ssa (81 %) ja omassa maassaan (89 %), ja he ovat tyytyväisiä myös perhe-elämäänsä (89 %).
Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi
Noin 43 % kaikista eurooppalaisista (45 % suomalaisista) katsoo, suurin hyöty nuorten osallistumisesta konferenssiin on, että kohdistetaan huomiota nuoria kiinnostaviin kysymyksiin. Lisäksi konferenssi hyötyy nuorten keskeisestä roolista, koska nuoret tuovat mukanaan uudistuksiin ja muutoksiin kohdistuvaa energiaa ja motivaatiota (tämän mainitsi 35 % kaikista eurooppalaisista ja 45 % suomalaisista); ja koska nuoret keskittyvät tekemään Euroopan tulevaisuudesta entistä merkityksellisemmän nyky-yhteiskunnan haasteiden kannalta (33 % eurooppalaisista ja 38 % suomalaisista).
Euroopan kansalaiset osallistuvat edelleen mielellään Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin. Yli puolet eurooppalaisista (59 %) ja kaksi kolmasosaa suomalaisista (67 %) ilmoittaa, että kyselyyn vastaaminen on paras keino osallistua. Lähes joka toinen eurooppalainen (46 %) ja joka kolmas suomalainen (35 %) voisi kuvitella osallistuvansa oman alueensa kokouksiin. Seuraavaksi kiinnostavimpia kansalaisten osallistumisen muotoja ovat verkkokuulemisiin osallistuminen (40 % eurooppalaisista ja 32 % suomalaisista), ideoiden ja ehdotusten esittäminen eurooppalaisille ja kansallisille poliitikoille (39 % eurooppalaisista ja 32 % suomalaisista) ja konferenssiin liittyviin eurooppalaisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin osallistuminen (39 % eurooppalaisista ja 29 % suomalaisista).
Kaiken kaikkiaan eurooppalaiset pitävät ilmastonmuutosta ja ympäristöä (44 %), terveyttä (40 %) sekä vahvempaa taloutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja työllisyyttä (40 %) konferenssin keskeisinä kysymyksinä.
Suomalaisvastaajat puolestaan painottavat eniten arvoja ja oikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja turvallisuutta (56 % vastaajista), ilmastonmuutosta ja ympäristöä (48 %) sekä vahvempaa taloutta (47 %).
Konferenssin odotetaan selvästi johtavan konkreettisiin tuloksiin. Eurooppalaisia kiinnostaisikin eniten osallistua konferenssin toimintaan, jos he olisivat vakuuttuneita siitä, että heidän osallistumisellaan olisi todellista vaikutusta (53 %). Suomalaisille tämä on erittäin tärkeää, sillä näin kertoi 70 % vastaajista.
Kansalaisten ääni EU:ssa
Eurooppalaisista 90 % (suomalaisista 96 %) on samaa mieltä siitä, että EU:n kansalaisten näkemykset olisi otettava paremmin huomioon Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Eurooppalaisista 55 % (suomalaisista jopa 83 %) mainitsee äänestämisen Euroopan parlamentin vaaleissa yhtenä tehokkaimmista tavoista varmistaa, että EU-tason päätöksentekijät ottavat näkemykset huomioon.
Tausta
Samaan aikaan, kun kansalaispaneelit työskentelevät antaakseen suosituksia Euroopan tulevaisuutta käsittelevälle konferenssille, eilen julkaistu Euroopan tulevaisuutta käsittelevä erityiseurobarometri 517 tarjoaa tietoa siitä, mitkä ovat eurooppalaisten näkemykset ja asenteet Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia kohtaan, ja mitä he pitävät EU:n keskeisinä haasteina.
Kysely tehtiin Euroopan parlamentin ja komission yhdessä tilaamana 16. syyskuuta ja 17. lokakuuta 2021 välisenä aikana (EB 96.1). Kysely toteutettiin 27 EU-jäsenvaltiossa henkilökohtaisina haastatteluina, joita täydennettiin koronaviruspandemian vuoksi tarvittaessa verkkohaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 530, joista 1 010 Suomessa.
Kaikki eurooppalaiset voivat jakaa ideoita yhteisen tulevaisuutemme muokkaamisesta Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin monikielisellä digitaalisella foorumilla.
Tämä erityiseurobarometri on saatavilla uudella Eurobarometri-sivustolla, joka tarjoaa pääsyn molempien toimielinten vuodesta 1974 lähtien julkaisemiin Eurobarometri-tutkimuksiin ja tietoihin.
Lisätietoa
Erityiseurobarometri Euroopan tulevaisuudesta (tammikuu 2022)
Eurobarometri – Yleinen mielipide Euroopan unionissa
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia [dot] siitonen
ec [dot] europa [dot] eu (pia[dot]siitonen[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja
puh. 040 720 5025
niina [dot] salorantaep [dot] europa [dot] eu (niina[dot]saloranta[at]ep[dot]europa[dot]eu)
Reeta Niemonen
Lehdistötiedottaja
puh. 040 351 0264
reeta [dot] niemonenep [dot] europa [dot] eu (reeta[dot]niemonen[at]ep[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @Europarl_FI
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 26. tammikuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto