Koulutusta ja kulttuuria, kehitysyhteistyötä ja strategista viestintää. Tätä kaikkea Euroopan komission Suomen-edustustossa syksyllä työnsä aloittanut Maria Kokkonen on ehtinyt 25-vuoden EU-uransa aikana tekemään.
Uudessa roolissa aloittaminen koronaviruspandemian keskellä on ollut haasteellista: esimerkiksi kollegoita ei ole juuri päässyt näkemään ruudun ulkopuolella. Kokkonen kuitenkin korostaa, että nämä ongelmat ovat pieniä sen rinnalla, mitä vaikutuksia pandemialla on ollut moneen ihmiseen ja yritykseen.
”Ongelmiin vastaamiseksi komissiolla on nyt kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on kansanterveyskriisin torjunta. Toinen on puolestaan EU:n elpymispaketti, jolla korjataan taloutta ja valmistaudutaan tulevaisuuteen. Jälkimmäinen tarjoaa suomalaisyrityksille loistavan tilaisuuden osoittaa, mitä kaikkea uutta ja innovatiivista osaamista esimerkiksi cleantech-alalta Suomesta löytyy”, Kokkonen toteaa.
Lapinlahdelta Brysseliin
Pohjois-Savon Lapinlahdelta kotoisin olevalle Kokkoselle ura kansainvälisissä tehtävissä tuntui luontevalta jo nuoresta asti. Hän alkoikin jo koulussa panostaa kielten opiskeluun, ja valmistuttuaan lukiosta hän lähti heti maailmalle.
”Vuonna 1984 aloitin yliopisto-opinnot Saksan Kölnissä, jossa luin romaanista filologiaa ja valtiotiedettä. Halusin opiskelujen päätyttyä nopeasti töihin, ja heti Suomen liityttyä EU:hun aloinkin valmistautua komission henkilöstökilpailuun. Olin lopulta ensimmäisten suomalaisten joukossa, jotka pääsivät virkamieskilpailun kautta aloittamaan työt komissiolla vuonna 1996”, Kokkonen kertoo.
Kokkosen ensimmäinen pesti löytyi komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta, ja sittemmin hän teki töitä myös muun muassa kehitysyhteistyön ja erityisesti viestinnän parissa. Uransa aikana Kokkonen vietti lisäksi kuusi vuotta komission Pariisin edustustossa lehdistöpäällikkönä sekä EU:n ulkoasiainhallinnossa suunnittelemassa strategista viestintää. Ennen siirtymistään Helsinkiin Kokkonen koordinoi poliittista raportointia komission viestinnän pääosastolla Brysselissä, ja nyt hän toimii poliittisesta raportoinnista vastaavana päällikkönä Helsingin-edustustossa.
Kokkonen toimii edustuston vt. päällikkönä, mikä tarkoittaa muun muassa talous- ja henkilöstöhallinnon johtamista, toimimista komission kasvoina Suomessa sekä virtuaalitapahtumien ja webinaarien suunnittelemista ja järjestämistä.
”Piällysmieshommissa”, Kokkonen tiivistää savolaisittain.
Yhteistä asioidenhoitoa
Suomessa on aika ajoin harmiteltu suomalaisten verrattain vähäistä hakijamäärää kilpailuissa, joissa tähdätään EU-virkauralle. Haastavasta ja perusteellisesta hakuprosessista huolimatta Suomen EU-taipaleen alusta alkaen komissiolla työskennellyt Kokkonen kannustaa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria hakemaan unionille töihin.
”EU on hyvä paikka tehdä uraa, jos haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan Suomessa ja Euroopassa nyt ja tulevaisuudessa. On kuvaavaa, että väliaikaisen elpymisvälineen nimi on Next Generation EU . Sillä vastataan koronakriisiin ja korjataan taloutta sekä valmistaudutaan samalla tulevaisuuteen. Uskoisin, että on kenelle tahansa palkitseva kokemus päästä tekemään tätä kautta digitaalisempaa, vihreämpää ja kestävämpää Eurooppaa”, Kokkonen kertoo.
”EU on sopiva paikka, jos haluaa olla mukana tekemässä yhteistä hyvää”, Kokkonen lisää.
Kokkonen painottaa, että on tärkeää pysähtyä joskus ajattelemaan, miten arkipäiväisiltä tuntuvat asiat ovat syntyneet kovan työn tuloksena.
”On hyvä huomata, mitä kaikkea hyvää toiminta yhdessä koko EU:n kanssa tuo elämäämme. Monelle esimerkiksi vaihto-opiskelu Erasmus+ -ohjelmassa on nykyisin itsestäänselvyys, mutta tämän eteen on aikanaan tehty todella paljon työtä. Nyt ei tietenkään voi koronaviruksen vuoksi matkustaa, mutta on juuri EU:n ansiota että matkustaminen Euroopassa on niin helppoa”, Kokkonen painottaa.
Brysselissä on eläväinen suomalaisyhteisö
Komissiossa riittää paikkoja monen eri alan osaajille. Noin 30 000 työntekijän riveihin kuuluu ekonomisteja, juristeja, kääntäjiä ja insinöörejä sekä muun muassa autonkuljettajia, sihteereitä ja teknikkoja. Kokkonen muistuttaa, että myös monen haave työskennellä diplomaattina onnistuu Euroopan unionissa.
”EU:lla on 140 delegaation verkosto ympäri maailmaa, ja komissaari Jutta Urpilaisen vastuualueella on 126 maata, joissa toteutetaan kehitysyhteistyötä ja kumppanuusprojekteja. Vinkkaisinkin diplomaatin työstä haaveileville, että pitävät myös EU:n ulkoasiainhallintoa yhtenä vaihtoehtona”, Kokkonen kuvaa.
Työ komissiolla vaatii sopeutumiskykyä, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä erityisesti kahdenväliseen viestintään.
”On klisee, että suomalaiset vaikenisivat monella kielellä: suomalaiset pärjäävät komissiolla oikein hyvin. Kielitaito on totta kai tärkeää. Englannilla pärjää hyvin, mutta ranskan osaamisesta on hyötyä arjenkin kannalta, sillä Bryssel sijaitsee Belgian ranskankielisessä osassa”, Kokkonen kertoo.
Koti-ikävästä ei tarvitse liiemmin huolehtia, sillä Brysseliin on syntynyt parissa vuosikymmenessä eläväinen suomalaisyhteisö. Suomalaisten mieliherkkuja voi ostaa Brysselin merimieskirkosta, ja kaupungista löytyy myös suomalaisia putkiasentajia, sähköasentajia, ompelijoita ja kampaajia.
Brysselissä vuosikymmenien ajan asunut Kokkonen on puolestaan innoissaan siitä, että pääsee asumaan elämässään ensi kertaa Helsingissä. Yleensä Suomessa ollessaan Kokkonen on matkustanut nopeasti kotiseudullensa Pohjois-Savoon, mutta nyt hänellä on aikaa tutustua muuhunkin Suomeen.
”Nyt kun olen Suomessa, niin aion tutustua mahdollisimman moneen puoleen maasta”, Kokkonen toteaa.
Kiinnostaako ura EU:ssa? Seuraa EU Careers -sivua Facebookissa! Työpaikoista ja hakukilpailuista kerrotaan myös European Personnel Selection Officen (EPSO) verkkosivuilla.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 10. helmikuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto