EU:n tavoitteena puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä

Tuoreen arvion mukaan ruokahävikkiä syntyy EU:ssa keskimäärin 88 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä vastaa noin 20 % EU:ssa tuotetuista elintarvikkeista. Hävikistä noin 70 % syntyy kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa ja vähittäismyynnissä ja noin 30 % alkutuotannossa ja teollisuudessa. EU:ssa syntyvään ruokahävikkiin liittyvien kustannusten arvioidaan vuositasolla olevan 143 miljardia euroa.

EU-maat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2016 perustettiin EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumi, jonka jäseniin kuuluu EU-toimielinten lisäksi kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja yksityisen sektorin edustajia. Foorumin tehtävänä on auttaa Euroopan komissiota, EU-maita ja kaikkia ruoan arvoketjun toimijoita kehittämään keinoja vähentää ruokahävikkiä vaarantamatta ruokaturvaa, rehujen turvallisuutta tai eläinten hyvinvointia. Komissio kehottaa jäsenmaita osallistumaan foorumin toimintaan ja noudattamaan foorumin toimintasuosituksia hävikin vähentämiseksi.

Komissio edellyttää kaikilta EU-mailta tietoa vuosittaisesta ruokahävikin määrästä vuodesta 2020 alkaen. Määrän mittaamiseen käytetään yhteistä menetelmää. EU-maista saatujen tietojen perusteella komissio laskee, kuinka paljon ruokahävikkiä koko EU:ssa syntyy vuosittain. Viimeistään vuonna 2023 komissio ehdottaa oikeudellisesti sitovia toimia ruokahävikin vähentämiseksi. Lisäksi komissio tutkii ruoan tuotantovaiheessa syntyvää hävikkiä ja selvittää keinoja sen ehkäisemiseksi.

Komissio tarkastelee myös elintarvikkeiden lahjoittamiseen liittyvää lainsäädäntöä, jotta ruoan lahjoittamisesta voidaan tehdä helpompaa. Yli jäävät elintarvikkeet voitaisiin toimittaa esimerkiksi hävikkiruokaravintoloille tai lahjoittaa ruoka-avustuksina. Jos elintarvikkeet eivät enää sovellu ravinnoksi ihmisille, ne voitaisiin käyttää eläinten rehuna.

Elintarvikepakkausten päiväysmerkintöjen selkeyttäminen on yksi tärkeä keino estää hävikin syntymistä. Parasta ennen- tai viimeinen käyttöpäivä -merkinnät voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä, ja ruokaa heitetään pois ennen aikojaan. Komissio tarkistaa päiväysmerkintöihin liittyvät säännöt.

Suomessa on käynnissä hävikin vähentämiseen tähtääviä hankkeita

Luonnonvarakeskus LUKE on kehittänyt ruokahävikkiseurantaa ja -tiekarttaa . Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä kiertotaloutta edistävän Circwaste-hankkeen kanssa, joka on saanut rahoitusta komission LIFE-ohjelman kautta. LUKEn hankkeessa on kehitetty työkaluja ruokahävikin ja -jätteen seurantaan sekä keinoja vähentää elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä ruokaketjun jokaisessa vaiheessa. Hanketta esiteltiin Brysselissä joulukuussa 2019 Suomen EU-puheenjohtajuuskauden Time’s up for food waste -konferenssissa, jossa esiteltiin myös komission toimintasuositukset ruokahävikin estämiseksi. Hankkeessa on myös luotu komission vaatimusten mukaiset työkalut elintarvikejätteen ja ruokahävikin mittaamiseen ja seurantaan.

CircularHoodFood-hankkeessa puolestaan toteutetaan urbaaniin ruoantuotantoon, biojätteen lajitteluun ja ruoan arvostuksen nostamiseen liittyviä konkreettisia kokeiluja niin yrityksissä kuin asuinkiinteistöissäkin. Hankkeen tavoitteena on kerätä kokeilemalla oppeja ja toimivia ratkaisuja ruoantuotantoon kaupunkiympäristössä. Lisäksi tavoitteena on kehittää ja lisätä urbaania ruoantuotantoa, lähiruoan tuottamista, ruoan arvostusta sekä biojätteen lajittelua ja hyödyntämistä, ja edistää niihin liittyvää osaamista ja uusia yhteistyömalleja.

Näin voit vähentää arjen ruokahävikkiä

Arjessa syntyvää ruokahävikkiä voi vähentää monin keinoin. EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin laatimissa ohjeissa annetaan suosituksia kotioloihin, kaupassakäyntiin sekä ruokailuun työpaikalla, oppilaitoksissa ja ravintoloissa. Foorumin verkkosivuilla on tietoa myös elintarvikepakkausten päiväysmerkinnöistä 23 kielellä.

Ateriat kannattaa suunnitella ennakkoon. On hyvä miettiä etukäteen, miten kotoa löytyviä aineksia voi hyödyntää seuraavissa aterioissa, jotta ei tule ostaneeksi uusia elintarvikkeita turhaan. Aterioiden suunnitteleminen usealle päivälle kerrallaan säästää myös aikaa. Hedelmiä ja vihanneksia on helppo ostaa irtomyynnistä juuri sen verran kuin itse tarvitsee. Jos pienempiä pakkauksia ei ole tarjolla, ruokaa voi valmistaa kerralla isomman annoksen ja pakastaa.

Kauppaan on järkevää mennä kylläisenä ostoslistan kanssa. Näin on helpompi välttää turhat heräteostokset. Hedelmä- ja vihannesostoksilla voi poimia ostoskoriinsa myös ulkonäöltään viallisia elintarvikkeita, jotka muuten heitettäisiin pois. Rumat tai poikkeavan muotoiset kasvikset, juurekset ja hedelmät ovat aivan yhtä maukkaita kuin osaston muotovaliot.

Elintarvikkeiden päiväysmerkinnät aiheuttavat toisinaan väärinymmärryksiä. Parasta ennen -päivä tarkoittaa päivää, johon asti elintarvike on varmuudella käyttökelpoinen, kunhan se on säilytetty oikein. Usein elintarvikkeet ovat täysin käyttökelpoisia parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin. Joissain parasta ennen -merkinnällä varustetuissa pakkauksissa kerrotaan, kuinka monta päivää elintarvike säilyy avaamisen jälkeen. Jos elintarvikkeessa on viimeinen käyttöpäivä -merkintä, elintarviketta ei tule käyttää tämän päivän jälkeen, koska siitä voi aiheutua ruokamyrkytys. Elintarvikkeet tulee myös säilyttää oikeassa lämpötilassa, jotta ne eivät pilaannu. Esimerkiksi jääkaapin lämpötilan kannattaa olla 1–5 °C.

Ravintoloiden annokset ovat joskus isoja, eikä koko annosta jaksakaan syödä kerralla. Voit pyytää ravintolan henkilökuntaa pakkaamaan ylijääneen ruoan kotiin vietäväksi ja nauttia annoksen sitten, kun vatsassa taas kurnii.

Vinkkejä ruoantähteiden hyödyntämiseen löytyy esimerkiksi Marttojen Hävikistä herkkua- sivuilta . Lisää vinkkejä hävikin vähentämiseen voi saada osallistumalla esimerkiksi hävikkiviikkoon, jota on vietetty vuodesta 2013 lähtien syyskuussa. Kampanjan järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti, ja yhteistyökumppaneihin kuuluu esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö.

Lokakuun 15.-16. päivinä järjestetään Pellolta pöytään -strategiaan liittyvä verkkokonferenssi , johon kutsutaan osallistumaan kaikki sidosryhmät ruokaketjun varrelta. Myös kansalaiset voivat osallistua konferenssiin. Konferenssissa puhuvat muun muassa terveyskomissaari Stella Kyriakides ja maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski.