EU on kohdannut useita ennennäkemättömiä ja odottamattomia haasteita sitten vuoden 2020, jolloin nykyinen monivuotinen rahoituskehys hyväksyttiin. Vuosikymmeniin syvimmästä maailmanlaajuisesta talouskriisistä oli vasta juuri ja juuri selvitty, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäys on aiheuttanut valtavia humanitaarisia, taloudellisia ja talousarviovaikutuksia. Komission esittämien ehdotusten tarkoituksena on lisätä varoja muutamilla toimintapolitiikka-aloilla sen varmistamiseksi, että EU:n talousarviolla saadaan edelleen aikaan tuloksia tärkeimmissä tavoitteissa.
Muuttoliike on pandemian jälkeen kiihtynyt ja aiheuttaa paineita EU-maiden vastaanotto- ja integrointivalmiuksiin. Unioni ja sen jäsenmaat ovat sopineet puuttuvansa ongelmaan uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen mukaisilla uusilla toimilla, joista aiheutuu lisäkuluja.
Inflaation kiihtyminen ja korkojen jyrkkä nousu ovat vaikuttaneet unionin talousarvioon.
Maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa esiintyneiden häiriöiden jälkeen EU pyrkii lisäämään avointa strategista riippumattomuuttaan. Euroopan johtoaseman kannalta kriittisiin teknologioihin tarvitaan huomattavia investointeja niiden pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseksi.
EU on pystynyt talousarviollaan – sellaisena kuin se nykyisellään on – reagoimaan vahvasti näihin haasteisiin hyödyntämällä talousarvion rajallisia joustomahdollisuuksia ja kohdentamalla varoja laajasti uudelleen. Reagoiminen useisiin eri haasteisiin on johtanut siihen, että EU:n talousarviovarat on käytetty lähes kokonaan, eivätkä jäljellä olevat varat riitä enää edes kiireisimpiin haasteisiin vastaamiseen.
Komission ehdotusten pääkohdat ovat seuraavat:
• Avustuksista, lainoista ja takauksista koostuva enintään 50 miljardin euron rahoitustuki Ukrainalle vuosina 2024–2027 maan välittömiin tarpeisiin, elpymiseen ja nykyaikaistamiseen EU-jäsenyyttä ajatellen.
• EU:n talousarvioon ehdotetaan lisättävän 15 miljardia euroa muuttoliikkeen sisäiseen ja ulkoiseen kehitykseen sekä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan maailmanlaajuisiin seurauksiin vastaamiseksi.
• Euroopan strategisten teknologioiden kehitysväline (Strategic Technologies for Europe Platform, STEP), jolla edistetään EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä kriittisten teknologioiden, digi- ja syväteknologioiden sekä puhtaan teknologian ja biotekniikan aloilla.
• Toimiva mekanismi korkojen ennennäkemättömästä noususta johtuvan NextGenerationEU-välineen rahoituskustannusten kasvun kattamiseen.
Lisäksi EU:n hallinnointikapasiteettia on mukautettava niin, että otetaan huomioon uudet tehtävät, joista lainsäädäntövallan käyttäjät ovat päättäneet vuoden 2020 jälkeen. Lisäksi sopimusvelvoitteissa on otettava huomioon inflaatiokorotukset.
Vahvistettavat alat
1. Pitkän aikavälin tukea Ukrainalle
Osana talousarvion tarkistusta komissio ehdottaa erillistä tukea Ukrainalle vuoteen 2027 saakka. Tätä varten otetaan käyttöön integroitu ja joustava väline, jonka kokonaiskapasiteetti on 50 miljardia euroa vuosina 2024–2027.
Ukraina-väline pohjautuu suunnitelmaan, jonka Ukrainan hallitus laatii, ja siitä tuetaan Ukrainan pyrkimyksiä makrotaloudelliseen vakauteen, elpymisen edistämiseen ja maan nykyaikaistamiseen toteuttamalla EU-jäsenyyden edellyttämät keskeiset uudistukset.
Rahoitusta myönnetään lainoina sekä tukena, jota ei tarvitse maksaa takaisin (avustukset ja takaukset).
2. Muuttoliikkeen hallitseminen, kumppanuuksien vahvistaminen ja hätätilanteisiin reagoiminen
Epävakaus Euroopan naapurustossa ja humanitaariset tarpeet kolmansissa maissa ovat lisääntymässä. Jotta EU voisi edelleen vastata muuttoliikkeeseen liittyviin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin ja vahvistaa kumppanuuksiaan kolmansien maiden kanssa, komissio ehdottaa seuraavia lisäyksiä EU:n talousarvioon:
• Riittävän rahoituksen varaamiseksi muuttoliikkeen hallintaan ja rajavartiointiin sekä uuden muuttoliikepaketin toteutukseen 2 miljardia euroa.
• Lisääntyneeseen taloudelliseen ja geopoliittiseen epävakauteen reagoimiseksi ehdotetaan otsakkeen 6 (Naapurialueet ja muu maailma) enimmäismäärän korottamista 10,5 miljardilla eurolla.
• Solidaarisuus- ja hätäapuvarausta olisi kasvatettava 2,5 miljardilla eurolla vuodessa, jotta EU kykenee reagoimaan kriiseihin ja luonnonkatastrofeihin.
3. Pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantaminen Euroopan strategisten teknologioiden kehitysvälineen (STEP) avulla
EU:n teollisuuden kilpailukykyä olisi tuettava investoimalla kriittisiin teknologioihin, kuten puheenjohtaja von der Leyen totesi syyskuussa 2022 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että perustetaan uusi Euroopan strategisten teknologioiden kehitysväline (Strategic Technologies for Europe Platform, STEP), jolla on valmiudet tuottaa 160 miljardin euron investoinnit.
STEP pohjautuu nykyisiin ohjelmiin, joita ovat InvestEU, innovaatiorahasto, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan puolustusrahasto, elpymis- ja palautumistukiväline, EU4Health ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, sekä koheesiovaroihin.
Kriittisen digi- ja syväteknologian, puhtaan teknologian ja biotekniikan kehitystyöhön ja valmistamiseen sekä niiden arvoketjuihin tehtävien investointien kasvattamiseksi komissio ehdottaa 10 miljardin euron lisäpanostusta tiettyihin ohjelmiin: 3 miljardia euroa InvestEU-ohjelmaan, 0,5 miljardia euroa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, 5 miljardia euroa innovaatiorahastoon ja 1,5 miljardia euroa Euroopan puolustusrahastoon. Näillä lisävaroilla on mahdollista yhdessä koheesiopolitiikan sekä elpymis- ja palautumistukivälineen kannustimien kanssa saada eurooppalaiset yritykset investoimaan noin 160 miljardia euroa Euroopan suvereniteettia tukeviin hankkeisiin.
Seuraavat vaiheet
Talousarvioon ehdotettuja muutoksia sekä esitettyjä lainsäädäntöehdotuksia viedään nyt eteenpäin Euroopan parlamentin ja neuvostossa kokoontuvien EU-maiden kanssa.
Paketin nopea hyväksyminen on erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että EU:lla on tarvittavat resurssit vastata jatkossakin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
Tausta
EU hyväksyi vuonna 2020 pitkän aikavälin talousarvionsa vuosiksi 2021–2027. Yhdessä NextGenerationEU-välineen kanssa se on suuruudeltaan 2,018 biljoonaa euroa käypinä hintoina. Kyseessä on suurin EU:n koskaan rahoittama elvytyspaketti. Talousarvio on vuodesta 2021 alkaen ollut oleellisen tärkeä koronapandemian aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamisessa ja siirtymisessä kohti nykyaikaista ja kestävämpää Eurooppaa.
Osana talousarviota koskevaa sopimusta komissio sitoutui tarkastelemaan uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen toimivuutta sekä tekemään tarvittaessa ehdotuksia sen tarkistamiseksi. Komission esittämä ehdotus täyttää tämän sitoumuksen.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_23_3345
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 20. kesäkuuta 2023
- Laatija
- Suomen-edustusto