Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
  • Uutisartikkeli
  • 24. toukokuuta 2023
  • Suomen-edustusto
  • Arvioitu lukuaika: 4 min

EU:n sisämarkkinat hyödyttävät kansalaisia monin tavoin ja lisäävät yritysten kilpailukykyä

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, Euroopan alueiden komitean jäsen Sari Rautio ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori keskustelivat EU:n sisämarkkinoista 9.5.2023 osana Eurooppa-päivän ohjelmaa. Tilaisuutta moderoi Allianssin EU-nuorisodelegaatti Lotta Tuominen.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, Euroopan alueiden komitean jäsen Sari Rautio ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori keskustelivat EU:n sisämarkkinoista. Tilaisuutta moderoi Allianssin Lotta Tuominen.
Copyright Pekko Korvuo

EU:n sisämarkkinat eli 27 EU-maan ja kolmen ETA-maan yhteinen markkina-alue antaa kansalaisille lukuisia etuja ja EU:lle globaalia painoarvoa. Toimivat sisämarkkinat ovat myös pohja Euroopan kasvulle ja talouden vakaudelle.

Matkustamisen helppous. Mahdollisuus lähteä opiskelemaan tai töihin toiseen maahan. Yhteinen markkina-alue 23 miljoonalle yritykselle ja 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. Laadukas ja laaja tuotevalikoima ja korkea kuluttajansuoja.

EU:n sisämarkkinat viettävät parhaillaan 30-vuotisjuhlavuottaan. Kolmessa vuosikymmenessä sisämarkkinoista on tullut joukko arkisia asioita, joita pidetään usein itsestäänselvyyksinä.

”On paljon niitä, jotka eivät ole edes kokeneet sitä aikaa, kun sisämarkkinoita ei ollut olemassa”, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki sanoi 9. toukokuuta Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Kivimäki, Euroopan alueiden komitean jäsen Sari Rautio ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Timo Vuori keskustelivat EU:n sisämarkkinoista osana Eurooppa-päivän ohjelmaa.

Sisämarkkinat tarkoittavat 27 EU-maan ja kolmen Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvan maan eli Norjan, Islannin ja Liechtensteinin muodostamaa yhteistä markkina-aluetta, jolla tavarat, ihmiset, palvelut ja pääomat liikkuvat vapaasti. Kivimäen mukaan sen perustana on luottamuksen järjestelmä, jossa yhteisesti luodut pelisäännöt takaavat tiettyjen standardien täyttymisen koko alueella.

Sisämarkkinat ovat EU:n arvovallan kivijalka

Sisämarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa. Uutena tulokkaana tavaroiden, ihmisten, palvelujen ja pääomien rinnalle on tullut datan vapaa liikkuvuus. ”Digitaalinen sisämarkkina tarkoittaa sitä, että saamme tehtyä helposti nettiostoksia koko EU:n alueella. Voimme pitää matkapuhelimen dataroamingin huoletta päällä EU-alueella liikkuessa. Ja jos omalla pädillä on Netflix-tilaus, sen voi viedä mukanaan sisämarkkina-alueella”, Minna Kivimäki kertoi.

Timo Vuoren mukaan EU:ssa on kuluttajien lisäksi 23 miljoonaa yritystä, joille yhteinen markkina-alue tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Ilman tulleja kaupankäynti helpottuu ja tuotteiden hinnat pysyvät alhaisempina.

Mahdollisille kauppakumppaneille 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat ovat paljon kiinnostavammat kuin esimerkiksi pelkkä Suomen markkina-alue. Se mahdollistaa EU:lle kauppasopimusten tekemisen muiden maiden kanssa. Kivimäen mukaan sisämarkkinat ovat peruskivi, jolle EU:n kansainvälinen asema rakentuu. ”Se tuo EU:lle sen paino- ja puhearvon globaalilla näyttämöllä, kansainvälisellä areenalla. Ja sen kautta myös Suomen vaikutusvalta osana EU:ta on turvatumpi”, Kivimäki sanoi.

Kivimäen mukaan EU on sisämarkkinoiden alusta asti edistänyt myös työntekijöiden oikeuksia. Viimeisimpänä yhteisiä pelisääntöjä on jouduttu hakemaan alustataloudelle.

EU on osoittanut kriiseissä toimintakykynsä

Viime vuosina Ison-Britannian EU-ero, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat asettaneet sisämarkkinat uudenlaisten haasteiden eteen. Timo Vuoren mielestä EU on selvinnyt kriiseistä alkuviiveen jälkeen hyvin.

”Korona-aika opetti sen, että vaikka alkuvaiheessa kaikki maat löivät koronarajoituksia, aika nopeasti yhteisellä eurooppalaisella koordinaatiolla saatiin tilanne, jossa ihmiset eivät liikkuneet levittämässä tauteja, mutta arjen kannalta tärkeät elintarvikkeet ja lääkkeet saatiin liikkeelle. Pystyimme tekemään yhdessä myös lääkehankintoja”, Vuori sanoi. Yhteistä kriiseille on Vuoren mukaan se, että ratkaisut niihin on helpompi löytää yhdessä kuin yksin. Samalla EU on kehittynyt kriisien kautta.

”Usein EU:ta syytetään hitaudesta, mutta pystymme toimimaan tosi ketterästi tarvittaessa. Esimerkiksi pandemian aikana pystyttiin nopeasti reagoimaan sen tuomiin ongelmiin”, Minna Kivimäki sanoi.

Erityisen kunnianhimoisesti EU on tarttunut ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseen. Sari Rautio kiitteli EU:n ottaneen alusta asti eteenpäin katsovan asenteen, jossa ilmastokriisi nähdään myös mahdollisuutena eurooppalaisille yrityksille. ”On tunnistettu muutos ja valtavat kriisit, mutta se on osattu valjastaa kohti sitä, mihin ollaan menossa, eikä vain lähdetty torjumaan”, Rautio sanoi.

Rautio ja Vuori toivoivat kuitenkin, ettei EU:n ilmastolainsäädännössä lyötäisi lukkoon yksittäisiä keinoja, joilla tavoitteet saavutetaan. ”Usein kuuluu yrityskentästä, että ymmärrämme tavoitteet, mutta keinoissa, millä haluatte meidän ne saavuttavan, on liikaa mikromanagerointia ja sääntelyä. Riskinä on, että päädytään johonkin muuhun kuin mihin terveellinen markkinakehitys ohjaisi. Tässä pitää löytää sopiva tasapaino”, Vuori sanoi.

Ulkomaanvaihto kasvattaa eurooppalaiseksi

Nuorille sisämarkkinoiden ilmeisin hyöty ovat erilaiset opiskelijoille suunnatut liikkuvuusohjelmat, kuten Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot ja ilman työ- tai opiskelupaikkaa oleville 18–29-vuotiaille suunnattu ALMA-aloite. Sisämarkkinakeskustelua moderoineen Allianssin EU-nuorisodelegaatti Lotta Tuomisen mukaan ne ovat osittain työvoimapoliittisia projekteja, mutta nuoria ei tulisi nähdä pelkkänä työvoimana.

”On tärkeää, että säilyy inhimillinen näkökulma. Että siellä tulevat kohtaamiset itsessään, kaikki se oppi ja ymmärrys maailmasta on arvokasta, vaikka se ei saman tien euroja kenenkään pussiin toisikaan”, Lotta Tuominen totesi tilaisuudessa.

Sari Rautio toivoi jokaisen suomalaisen nuoren lähtevän esimerkiksi työharjoitteluun toiseen maahan. Hän itse kertoi olleensa Pariisissa töissä 16-vuotiaana. ”Se vaikutti minuun ihmisenä valtavasti. Näki, että elämä on ihan samanlaista ja me olemme samanlaisia, vaikka ihmiset puhuvat eri kieltä. Sillä on valtava arvo, jos mietitään EU:ta arvoyhteisönä, maailmanrauhaa tai ilmaston pelastamista.”

Raution mukaan jokainen voi olla mukana vaikuttamassa sisämarkkinoiden kehitykseen. Tärkeä tapa vaikuttaa on äänestää. ”Lisäksi voi ottaa yhteyttä poliitikkoihin, vaatia yksinkertaisempaa puhetta ja kysyä, mitä olet tehnyt tämän asian suhteen. Voi myös lähteä ehdokkaaksi tai tukiryhmiin. Politiikka ei ole mitään ihmeellistä, ja samaan aikaan se mahdollistaa valtavasti”, Rautio sanoi.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli

Tiedot

Julkaisupäivä
24. toukokuuta 2023
Laatija
Suomen-edustusto