Euroopan komissio on esittänyt tänään täydentävän delegoidun säädöksen ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Säädös koskee tiettyjä kaasu- ja ydinvoima-alan toimintoja. Komissio on päässyt poliittiseen yhteisymmärrykseen delegoidun säädöksen tekstistä, joka hyväksytään virallisesti, kun se on käännetty kaikille EU:n kielille.
EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii paljon yksityisiä sijoituksia. EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän tarkoituksena on ohjata yksityisiä sijoituksia toimintoihin, joita tarvitaan ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Luokitusjärjestelmässä esitetty luokittelu ei määrää sitä, voiko tietty teknologia sisältyä jäsenvaltion energialähteiden yhdistelmään. Muutosta pyritään nopeuttamaan hyödyntämällä kaikkia mahdollisia ratkaisuja, jotka auttavat ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Komissio katsoo tieteellisten lausuntojen ja teknologian nykykehityksen perusteella, että yksityiset sijoitukset kaasu- ja ydinvoima-alan toimintoihin ovat merkityksellisiä siirtymän yhteydessä. Valitut kaasu- ja ydinvoima-alan toiminnat ovat EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia, ja ne tarjoavat mahdollisuuden nopeuttaa siirtymistä saastuttavammista toiminnoista, kuten hiilen käytöstä energian tuotannossa, ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen, jossa käytetään pääasiassa uusiutuvia energialähteitä.
Ilmastoa koskeva täydentävä delegoitu säädös sisältää muun muassa seuraavat toimet:
– Uusien taloudellisten toimintojen lisääminen EU:n luokitusjärjestelmään. Säädöksessä esitetään luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaiset selkeät ja tiukat ehdot, joiden täyttyessä tiettyjä ydinvoima- ja kaasualan toimintoja voidaan lisätä siirtymätoimintoina niihin toimintoihin, jotka kuuluvat jo ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevan ensimmäisen delegoidun säädöksen soveltamisalaan. Mainittua säädöstä on sovellettu 1. tammikuuta 2022 alkaen. Nämä tiukat ehdot ovat seuraavat: ydinvoima- ja kaasualan toimintojen on edistettävä ilmastoneutraaliuden saavuttamista, ydinvoima-alan toimintojen on täytettävä ydin- ja ympäristöturvallisuutta koskevat vaatimukset, ja kaasualan toimintojen on edistettävä siirtymistä hiilestä uusiutuviin energialähteisiin. Kaikkiin edellä mainittuihin toimintoihin sovelletaan tarkempia lisäehtoja, jotka esitetään samassa täydentävässä delegoidussa säädöksessä.
– Yritysten kaasu- ja ydinenergia-alalla harjoittamia toimintoja koskevat julkistamisvaatimukset. Avoimuuden varmistamiseksi komissio on muuttanut julkistamisvaatimuksia koskevaa, luokitusjärjestelmäasetusta täydentävää delegoitua säädöstä, jotta sijoittajat voivat tunnistaa, mihin sijoitusmahdollisuuksiin sisältyy kaasu- tai ydinvoima-alan toimintoja, ja tehdä tietoihin perustuvia valintoja.
Täydentävän delegoidun säädöksen teksti perustuu kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän ja kestävän rahoituksen foorumin kuulemiseen. Komissio on kuullut myös Euroopan parlamenttia, joka on antanut asiasta palautetta. Komissio on tarkastellut huolellisesti näiden ryhmien esittämiä kannanottoja ja ottanut ne uudessa säädöksessä huomioon. Palautteen perusteella on muun muassa muutettu teknisiä arviointikriteerejä sekä julkistamis- ja tarkistamisvaatimuksia, jotta ne olisivat selkeämpiä ja käyttökelpoisempia.
Komission jäsenet kommentoivat asiaa seuraavasti:
Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis toteaa, että ilmastoneutraalius on EU:n päämäärä ja velvollisuus: ”Meidän on toimittava nyt voidaksemme saavuttaa vuosien 2030 ja 2050 tavoitteet. Uudella delegoidulla säädöksellä tuetaan EU:n taloutta oikeudenmukaisessa energiasiirtymässä, joka on silta uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan vihreään energiajärjestelmään. Säädös nopeuttaa tarvittavia yksityisiä investointeja erityisesti tämän vuosikymmenen aikana. Uusilla säännöillä lisätään myös avoimuutta ja tietojen julkistamista, jotta sijoittajat voivat tehdä tietoihin perustuvia päätöksiä, jolloin vältetään viherpesu.”
Rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari Mairead McGuinness toteaa puolestaan EU:n sitoutuneen saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä: "Meidän on käytettävä kaikkia saatavilla olevia välineitä päästäksemme tähän tavoitteeseen. Yksityisten sijoitusten lisääminen siirtymän yhteydessä vaikuttaa olennaisesti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. EU asettaa nyt tiukkoja ehtoja, jotta käyttöön saadaan lisää rahoitusta, jolla tuetaan siirtymistä pois haitallisemmista energialähteistä, kuten hiilestä. Samalla lisätään markkinoiden läpinäkyvyyttä, jotta sijoittajat voivat tunnistaa helposti kaasu- ja ydinvoima-alan toiminnot kaikissa sijoituspäätöksissä.”
Seuraavat vaiheet
Kun täydentävä delegoitu säädös on käännetty kaikille EU:n virallisille kielille, se toimitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltavaksi.
Nämä lainsäätäjät ovat siirtäneet komissiolle vallan antaa luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisia delegoituja säädöksiä. Ne voivat tarkastella delegoituja säädöksiä neljän kuukauden ajan, kuten tässäkin tapauksessa. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa säädöstä, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi. Molemmat toimielimet voivat myös pyytää kahden kuukauden lisäaikaa tarkasteluun. Neuvostolla on oikeus vastustaa säädöstä vahvistetulla määräenemmistöllä, mikä edellyttää, että säädöstä vastustaa vähintään 72 prosenttia jäsenvaltioista (eli vähintään 20 jäsenvaltiota), jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. Euroopan parlamentti voi vastustaa säädöstä, jos jäsenten enemmistö eli vähintään 353 jäsentä äänestää sitä vastaan täysistunnossa.
Kun täydentävän delegoidun säädöksen tarkastelulle asetettu määräaika on päättynyt eikä kumpikaan lainsäätäjä ole vastustanut säädöstä, se tulee voimaan ja sitä sovelletaan 1. tammikuuta 2023 alkaen.
Tausta
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan kasvustrategia, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä, tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä sekä suojella, säilyttää ja parantaa EU:n luonnonpääomaa ja biodiversiteettiä.
EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahavirtoja kestäviin toimintoihin koko EU:ssa. Jotta Euroopasta tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, on olennaisen tärkeää, että sijoittajilla on mahdollisuus suunnata varojaan kestävämpiin teknologioihin ja yrityksiin. EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä on tieteeseen perustuva avoimuutta lisäävä väline yrityksille ja sijoittajille. Sen avulla sijoittajat voivat tukeutua samoihin määritelmiin sijoittaessaan hankkeisiin ja taloudellisiin toimintoihin, joilla on merkittävä myönteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön. Lisäksi siinä asetetaan yrityksille ja rahoitusmarkkinoiden toimijoille julkistamisvelvoitteita.
Vaikka EU:lla on yhteiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet, energialähteiden valinta kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltiot ovat valinneet erilaisia energialähteiden yhdistelmiä, ja eräät niistä ovat edelleen vahvasti riippuvaisia hiilestä, joka tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Kestävyysluokitusjärjestelmä auttaa yksityisiä sijoittajia valitsemaan sijoituskohteita, jotka edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän piiriin kuuluu energia-alan toimintoja, jotka heijastavat jäsenvaltioiden erilaisia tilanteita ja lähtökohtia.
Lisätietoa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_711
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Pia Siitonen
puh. 040 535 5979
pia [dot] siitonen
ec [dot] europa [dot] eu (pia[dot]siitonen[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 2. helmikuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto