EU:ta hiilineutraaliutta kohti viitoittavan vihreän kehityksen ohjelman yhtenä osana on EU:n ilmastosopimusaloite. Sen tarkoituksena on innostaa ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatioita tekemään ilmastotoimia ja rakentamaan vihreämpää Eurooppaa. Aloitteen sanansaattajina toimii vapaaehtoisia ilmastosopimuslähettiläitä, joiden tehtävänä on kannustaa lähiyhteisöjään ilmastotekoihin.
Vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti Euroopan tavoitteena on hiilineutraalius ensimmäisenä maanosana maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on määrä saavuttaa mittavilla julkisilla ja yksityisillä investoinneilla, joilla varmistetaan, että unionin talous on moderni ja kilpailukykyinen siirtymävaiheen aikana sekä sen jälkeen. Keskeistä prosessissa on sen toteutus niin, ettei yhtään ihmistä tai aluetta jätetä pois muutoksen pikajunasta.
Unioni, jäsenmaat, yritykset ja pankit ovat mittavien ilmastotoimien suunnittelun ja rahoittamisen kannalta keskeisessä roolissa, mutta ilmastotoimien käytännön toteuttajia olemme me kaikki. Sen vuoksi vihreän kehityksen ohjelmassa luotiin EU:n ilmastosopimusaloite (European Climate Pact), jonka tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ja yhteisöjä ilmastotoimiin tarjoamalla foorumi, jolla ihmiset voivat verkostoitua ja pohtia yhdessä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Aloitteen sanansaattajina toimivat vapaaehtoiset ilmastosopimuslähettiläät, jotka jakavat tietoa sekä rohkaisevat ja tukevat lähiyhteisöjään ilmastotekoihin. Ilmastolähettiläät Anu Harkki ja Niko Niemi kertovat, millaista vapaaehtoistyö lähettiläänä on.
Anu Harkki: Tietouden kasvattaminen parantaa motivaatiota ilmastotoimien tekemiseen
Biotekniikan tohtoriksi väitelleelle Anu Harkille ilmastotyö on osin tuttua jo työuralta, sillä hän jäi vuonna 2016 eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta. Myös ilmastotietouden jakamisesta Harkki on kerryttänyt aiempaa kokemusta. Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren johtaman Climate Reality -järjestön ilmastopuhujakoulutuksen vuonna 2015 käynyt Harkki on jo tottunut puhumaan ilmastonmuutosta hillitsevän työn tärkeydestä yleisöille. Ilmastosopimuslähettilääksi Harkki lähti puolestaan Euroopan komission Suomen-edustuston nykyisin jo eläkkeellä olevan kansalaisviestinnän päällikön Mauno Hännisen pyynnöstä.
Harkki näkee, että lähettiläillä on tärkeä tehtävä ilmastotietouden jakamisessa.
”Vain murto-osa EU-kansalaisista on perehtynyt riittävästi ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin, jotka ovat dramaattiset, jos ihmiskunta ei onnistu saavuttamaan päästövähennystavoitteitaan. Uskon, että tavallisena kansalaisena pystyn mahdollisesti välittämään tietoa helpommin lähestyttävämmällä tavalla kuin media. Tietoutta lisäämällä voi vaikuttaa ihmisten motivaatioon lähteä tekoihin”, Harkki painottaa.
Koronapandemia on asettanut omat rajoitteensa Harkin työlle, kun valtaosa keskustelu- ja puhujatilaisuuksista on siirtynyt verkkoon. Harkki kuitenkin uskoo, että koronatilanteen helpottaessa esiintymismahdollisuuksia tulee jälleen tarjolle.
Harkki näkee, että ilmastonmuutoskeskustelussa tulisi nostaa enemmän esiin vaikutukset, joita ilmastonmuutoksella on.
”Vaikutuksia ei tule vähätellä, vaan niitä tulee käsitellä avoimesti. Tätä kautta keskusteluun ilmastotoimista sisältyy myös toivoa luova vaikutus. Meillä on vielä kaikki mahdollisuudet säilyttää maapallo elinkykyisenä ihmisille”, Harkki painottaa.
Niko Niemi: Ympäristöpääkaupunkilähettiläästä Euroopan ilmastosopimuslähettilääksi
Aiemmin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodelle 2021 valitussa Lahdessa lähettiläänä toimineelle Niemelle siirtymä Euroopan ilmastosopimuslähettilääksi oli luonteva, ja myös pyyntö lähteä lähettilääksi tuli ympäristöpääkaupunkiorganisaation kautta. Lähettilään työssään Niemi keskittyy erityisesti arkisten ympäristötekojen merkityksen korostamiseen.
”Ankkurilahden asukasyhdistyksessä olemme pyörittäneet Rantapuiston uimarannalla roskapihtilainaamoa kesästä 2020 alkaen. Toimintaa on sittemmin laajennettu, ja lainaamoja on kesän 2021 myötä neljä. Lainaamotoiminta on tuottanut tulosta, ja silmämääräisestikin voi nähdä alueiden olevan siistimpiä kuin koskaan. Lähettiläänä haluan kertoa juuri tällaisista arkisista teoista, jotka palkitsevat niin niiden tekijöitä kuin laajemmin ympäröivää yhteisöäkin”, Niemi kertoo.
Niemi uskoo, että tuomalla paremmin esiin arjen tekoja voi innostaa muitakin samankaltaisiin tekoihin. Hän jakaa esimerkiksi kuvia roskien keräyksestä ja täysinä pullottavista roskapusseista sosiaalisessa mediassa.
”Suuren joukon pienillä teoilla voidaan jättää tuleville sukupolville puhtaampi perintö”, Niemi toteaa.
Omassa yhteisössään Niemi pyrkii lisäksi tuomaan esiin ilmastonmuutoksen torjunnan merkitystä keskustelemalla asiasta etenkin vanhempien ihmisten kanssa.
”Joillakin varttuneemmilla on joskus hieman skeptisempi suhtautuminen ilmastoasioihin ja -tieteeseen. Kinasteluun on turha lähteä mukaan, sillä tosiasiat puhuvat puolestaan: fossiiliset polttoaineet ovat tulossa tiensä päähän. Muutosta ei kuitenkaan tarvitse pelätä – LED-lamppujakin vierastettiin aluksi ja jotkut hamstrasivat vanhoja hehkulamppuja. Valistus asiasta on kuitenkin onnistunut, ja nyt lamppujen nähdään tuovan säästöjä”, Niemi kertoo.
Samalla Niemi korostaa, kuinka tärkeää on kertoa ihmisille, etteivät he ole yksin kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
”Kaikkialla Euroopassa ja maailmassa hallitukset, kaupungit, yritykset, sijoittajat ja yksityishenkilöt ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin ilmastoystävällisemmän yhteiskunnan luomiseksi”, Niemi toteaa.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 11. tammikuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto