Komissio ehdottaa Euroopan energiamarkkinoilla kiireellisiä toimenpiteitä, joilla puututaan viimeaikaisiin dramaattisiin hinnankorotuksiin. EU:ssa energian kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä lainkaan vastaa toisiaan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Venäjä käyttää energiavarojaan aseenaan.
Helpottaakseen Euroopan kotitalouksille ja yrityksille aiheutuvia kasvavia paineita komissio ehdottaa poikkeuksellisia toimenpiteitä, joilla vähennetään sähkön kysyntää ja pienennetään kuluttajien sähkökustannuksia. Se ehdottaa myös energia-alan ylisuurten tulojen siirtämistä loppuasiakkaille. Nämä toimenpiteet ovat jatkoa aiemmin sovituille toimenpiteille, joilla on valmistauduttu tulevaan talveen täyttämällä kaasuvarastoja ja vähentämällä kaasun kysyntää. Lisäksi komissio jatkaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa markkinatoimijoiden likviditeettiä, alentaa kaasun hintaa ja uudistaa sähkömarkkinoiden rakennetta pitkällä aikavälillä.
Ensimmäinen keino puuttua korkeisiin hintoihin on vähentää kysyntää, koska sen avulla voidaan vaikuttaa sähkön hintoihin ja rauhoittaa markkinoita. Kulutusta olisi vähennettävä erityisesti kaikkein kalleimpien sähkönkulutustuntien aikana, jolloin kaasukäyttöinen sähköntuotanto vaikuttaa merkittävästi hintaan. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että sähkönkulutusta vähennetään ainakin 5 prosentilla tiettyjen huippuhintatuntien aikana. Jäsenmaiden on määritettävä ne 10 prosenttia tunneista, joiden aikana hinnan odotetaan olevan korkein, ja vähennettävä kysyntää näiden huipputuntien aikana. Lisäksi komissio ehdottaa, että jäsenmaat pyrkivät vähentämään sähkön kokonaiskysyntää vähintään 10 prosentilla 31. maaliskuuta 2023 mennessä. Jäsenmaat voivat valita tähän tarkoitukseen sopivia toimenpiteitä, joihin voi kuulua myös taloudellisia korvauksia. Kysynnän vähentäminen huippukulutusaikoina vähentäisi kaasunkulutusta 1,2 miljardilla kuutiometrillä talven aikana. Energiatehokkuuden parantaminen on myös keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisten ilmastositoumusten täyttämistä.
Komissio ehdottaa myös tilapäistä tulojen ylärajaa ns. inframarginaalisille sähköntuottajille eli tuottajille, joiden käyttämien teknologioiden marginaalikustannukset ovat tavanomaista alhaisemmat. Tästä ovat esimerkkeinä uusiutuvat energialähteet, ydinvoima ja ruskohiili, joista tuotetaan sähköä verkkoon alle kalliiden ”marginaalisten” tuottajien asettaman hintatason. Nämä inframarginaaliset tuottajat ovat saaneet poikkeuksellisia tuloja, kun kalliit kaasuvoimalat ovat nostaneet sähkön tukkuhintoja, mutta niiden toimintakustannukset ovat pysyneet suhteellisen vakaina. Komissio ehdottaa, että inframarginaalisen sähköntuottajien tulojen ylärajaksi asetetaan 180 euroa/MWh. Tämä yläraja antaa tuottajille mahdollisuuden kattaa investointi- ja toimintakustannuksensa vaarantamatta kuitenkaan investointeja uuteen kapasiteettiin, mikä on vuosien 2030 ja 2050 energia- ja ilmastotavoitteiden mukaista. Jäsenmaat keräävät ylärajan ylittäviä tuloja ja auttavat niillä energian kuluttajia pienentämään energialaskujaan. Sähköllä kauppaa käyviä jäsenmaita kannustetaan tekemään yhteisvastuun hengessä kahdenvälisiä sopimuksia, joilla osa tuottajamaan keräämistä inframarginaalisista tuloista käytetään vähän sähköä tuottavan jäsenmaan loppukäyttäjien hyväksi. Tällaiset sopimukset on tehtävä 1. joulukuuta 2022 mennessä, kun sähkön nettotuonti naapurimaasta on jäsenmaassa vähintään 100 prosenttia.
Kolmanneksi komissio ehdottaa tilapäistä solidaarisuusmaksua, joka kerättäisiin öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostamoalan toiminnan ylimääräisistä voitoista, sillä näiden alojen toiminta ei kuulu inframarginaalisen tuotannon tulokaton alle. Tällä tilapäisellä maksulla säilytettäisiin investointikannustimet vihreää siirtymää varten. Jäsenmaat keräisivät maksun vuoden 2022 voitoista, jotka ylittävät 20 prosentin lisäyksen kolmen edellisen vuoden keskimääräisiin voittoihin. Jäsenmaat keräisivät tuloja ja ohjaisivat niitä energian kuluttajille, erityisesti heikossa asemassa oleville kotitalouksille, vaikeuksissa oleville yrityksille ja energiaintensiivisille teollisuudenaloille. Jäsenmaat voisivat myös rahoittaa rajat ylittäviä hankkeita REPowerEU-tavoitteiden mukaisesti tai käyttää osan tuloista sellaisten toimenpiteiden yhteiseen rahoitukseen, joilla suojataan työllisyyttä tai edistetään investoimista uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.
Lisäksi komissio ehdottaa sähkömarkkinasääntöihin liittyvänä toimenpiteenä kuluttajien tueksi kehitetyn energian hintavälineistön laajentamista. Ehdotuksissa sallittaisiin ensimmäisen kerran, että säännellyt sähkön hinnat ovat alhaisempia kuin kustannukset, ja otettaisiin myös pienet ja keskisuuret yritykset säänneltyjen hintojen piiriin.
Kuten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi keskiviikkona 7. syyskuuta, komissio käyttää edelleen myös muita keinoja alentaakseen eurooppalaisten kuluttajien ja teollisuuden maksamia hintoja ja helpottaakseen markkinoihin kohdistuvaa painetta. Komissio aikoo syventää keskusteluja, joita se käy jäsenmaiden kanssa parhaista keinoista alentaa kaasun hintoja. Se aikoo analysoida erilaisia hintakattoideoita ja vahvistaa EU:n energiafoorumin roolia toimissa, joilla helpotetaan alempia hintoja koskevien sopimusten tekemistä energiantoimittajien kanssa vapaaehtoisten yhteisostojen avulla.
Komissio aikoo myös kehittää edelleen välineitä, joilla parannetaan energialaitosten markkinoiden likviditeettiä. Samoin se aikoo tarkistaa kriisiajan tilapäisiä valtiontukipuitteita sen varmistamiseksi, että jäsenmaat voivat yhä tarjota taloudelle tarpeellista ja oikeasuhteista tukea ja että toimintaedellytykset säilyvät tasapuolisina. Jäsenmaiden energiaministerit hyväksyivät 9. syyskuuta pidetyssä ylimääräisessä energianeuvostossa työn, jota komissio tekee näillä saroilla.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_5489
Euroopan komission Suomen-edustusto
Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvila
ec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)
Seuraa Twitterissä @eukomissio
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 14. syyskuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto