Tämä pysäytti. Muistelin haikeana edesmenneen saksanopettajani tehokkaita tunteja 1980-luvun Pohjois-Savossa ja intoa, jonka hän onnistui valamaan minuun ja luokkatovereihini – muutamiin jopa niin paljon, että osa meistä lähtikin myöhemmin Saksaan ja Itävaltaan petraamaan saksaansa! Kukaan meistä ei ole katunut panostamista kieliin. Päinvastoin.
Miksi kieltenopiskelu ei enää innosta nuoria? Kiinnostus vieraiden kielten opiskeluun on vähentynyt yli kolmanneksella lukioissa viimeisen vuosikymmenen aikana. Vain pakollinen englanti houkuttelee.
Koulutusasiantuntijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että vuodesta 2005 lähtien Suomessa ei ole ollut velvoitetta sisällyttää vierasta kieltä ylioppilaskirjoituksiin. Yliopistot painottavat hakumenettelyssä vähemmän kieliä kuin matematiikkaa ja luonnontieteitä. Opiskelijat valitsevat yleensä matematiikan kursseja kielten sijasta parantaakseen mahdollisuuksiaan päästä yliopistoon.
”Nuorille pitää kertoa kielitaidon merkityksestä, sen hyödyistä ja sen tuomista mahdollisuuksista esim. opinnoissa ja työelämässä ”, vetosivat opettajat kirjeessään. Viime kuukausina edustustomme on saanut lisää huolestuneita yhteydenottoja myös kieltenopettajien järjestöiltä, ja mm. viimeksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta pääkirjoituksessaan 12.4. Englanti vie, ja muut vieraat kielet vikisevät – Pääkirjoitus | HS.fi
EU:n motto ”moninaisuudessaan yhtenäinen” kuvastaa sitä, miten tärkeitä kielellinen monimuotoisuus ja kieltenoppiminen ovat Eurooppa-hankkeellemme. Kielitaito yhdistää ihmisiä, tuo muita maita ja kulttuureja lähemmäksi sekä parantaa kulttuurien välistä ymmärrystä. Vieraiden kielten osaaminen edistää selvästi ihmisten työllistymis- ja liikkumismahdollisuuksia. Monikielisyys myös parantaa EU:n talouden kilpailukykyä. Kielitaidon puutteen vuoksi yritykset voivat menettää markkinoita ja työntekijöiden on vaikea löytää töitä ulkomailta.
Euroopan komissio pyrkii yhdessä EU-maiden hallitusten kanssa parantamaan kieltenopetusta. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että kaikki EU:n kansalaiset puhuisivat vähintään kahta vierasta kieltä ja että kieltenoppiminen aloitettaisiin jo lapsuudessa.
Suomen hyviksi tunnustetuista opetusmenetelmistä on tullut viime vuosina vientivaltti. Samalla kun opetuksen osaamista viedään (englanniksi) muualle, on olennaista, ettei unohdeta kieltenopetuksen merkitystä kotimaassa. Kieltenopettajat tekevät suunnattoman arvokasta työtä avaamalla lapsille ja nuorille ensimmäisen ikkunan Euroopan kulttuurien rikkauteen ja moninaisuuteen. Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelma tarjoaa nuorille tilaisuuksia hioa kielitaitoaan opiskelemalla ja työskentelemällä ulkomailla. Lisäksi se tukee ammatillista ja koulutukseen liittyvää liikkuvuutta.
On tärkeää, että jäsenmaiden opetusjärjestelmät jatkossakin tukevat Euroopan monikielisyyden säilymistä. Avain ymmärrykseen kielten opiskelun merkityksestä ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista nuorelle voi tulla kotoa – tai innostavalta opettajalta.
Lisätietoa: Monikielisyyspolitiikka | Koulutus (europa.eu)
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 15. huhtikuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto