Skip to main content
Euroopan komission logo
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli24 maaliskuu 2021Suomen-edustusto

Edustuston uuden kansalaisviestinnän päällikön Ismo Ulvilan mukaan tarvitaan jatkossakin tapahtumia, joissa EU:n konkreettista toimintaa tehdään näkyväksi

Ismo Ulvila aloitti Euroopan komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkönä helmikuussa. Aiemmin muun muassa Euroopan komission ulkoasianhallinnossa, ilmastopolitiikan sekä kansainvälisten kauppaneuvottelujen parissa työskennellyt Ulvila...

Ulvila on päässyt uudessa työssään nopeasti liikkeelle.

”Heti on päässyt tekemään töitä. Vielä menee kuitenkin aikaa roolin kokonaisuuden oppimiseen ja hahmottamiseen. Työnkuva on kuitenkin selkeä. Rooliin kuuluu viestinnän ohella myös tapahtumien järjestäminen”, Ulvila kertoo.

Lähes kaksi vuosikymmentä EU:n komissiossakin ympäri maailmaa työskennelleelle Ulvilalle työ kansalaisviestinnän päällikkönä on tarkoittanut paluuta pitkästä aikaa Suomeen.

”Laskin, että olen viimeisen 30 vuoden aikana asunut Suomen ulkopuolella kahdeksassa eri maassa kaikkiaan 27 vuotta. Suomessa korostuu asumisen helppous, hiljaisuus, ilman raikkaus ja yleinen luotto järjestelmään, koski se sitten viranomaisia tai vaikkapa joukkoliikenteen toimivuutta”, Ulvila pohtii.

Ilmastodiplomatian konkari koki EU-jäsenyyttä edeltäneen ajan haasteet

Diplomi-insinööriksi 1990-luvulla opiskelleelle Ulvilalle kansainvälinen ura oli itsestäänselvyys jo yliopisto-opintojen aikana.

”Tein diplomityöni pariisilaisessa insinöörikoulussa. Olin yksi ensimmäisistä suomalaisista, jotka pääsivät Erasmus-ohjelmaan 1990-luvun alkupuolella, ennen kuin edes Euroopan talousalue (ETA) -sopimus oli tullut voimaan. Kolmannen maan kansalaisena esimerkiksi oleskeluluvan saanti vaati paljon paperityötä ja rahaa. Kokemus toimii nykyisin selkeänä ja konkreettisena esimerkkinä siitä, miten tärkeitä asioita EU ja vapaa liikkuvuus ovat”, Ulvila kertoo.

Valmistuttuaan Ulvila työskenteli muun muassa YK:n erityisjärjestössä UNCDF:ssä ja toteutti ulkoministeriölle ilmastohankkeita, mutta hänen haaveenaan oli tehdä töitä EU-politiikan parissa. Ulvila haki ja pääsi komissioon töihin 2000-luvun alussa virkakilpailun kautta ja vietti ensimmäiset 10 vuotta EU:n diplomaattina. Hänen ensimmäinen työnsä oli Itä-Karibialla komission Guyanan-edustustossa, josta hänen urapolkunsa jatkui Länsi-Afrikan Senegaliin ja myöhemmin Kyprokselle saaren pohjoisosan miehitetyillä alueilla toteutettavien EU-hankkeiden operatiiviseksi päälliköksi. Kyprokselta urapolku johti seuraavaksi Brysseliin, jossa Ulvila vietti miltei 10 vuotta EU:n päästökaupan ja kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden parissa ennen siirtymistään kansalaisviestinnän päälliköksi Helsinkiin.

”Toimin viimeiset viisi vuotta komission neuvottelijana ilmastorahoitusasioissa ja neuvottelin monta asiakohtaa koko EU:n puolesta sekä vastasin EU:n ilmastopolitiikasta Etelä-Amerikassa. Siihen liittyen myös muun muassa neuvottelin loppuun EU-MERCOSUR ja EU-Meksiko-kauppasopimusten ilmastoasioita koskevat osuudet”, Ulvila kuvaa.

”Työssäni olen päässyt tekemään ja tukemaan politiikkaa, joka hyödyttää laajemmin yhteiskuntia ja ihmisiä, esimerkiksi vihreän kehityksen ohjelmaa. Isoa laivaa on selvästi saatu käännettyä oikeampaan suuntaan”, Ulvila jatkaa.

Nykyisen tehtävänsä ohella Ulvila tekee vielä neuvonantajan töitä komission ilmastoasioiden pääosastolle. Ulvila jatkaa myös tehtävässään YK:n ilmastopuitesopimuksen (UNFCCC) pysyvän rahoituskomitean toisena puheenjohtajana Glasgow’ssa syksyllä pidettävään COP26-ilmastokonferenssiin asti.

Vihreän kehityksen ohjelman hyötyjä laajemmin esiin

Kansalaisviestinnän päällikön työnkuvaan kuuluu laajasti eri asioita, kuten viestinnän suunnittelua, tapahtumien järjestämistä sekä sidosryhmätyötä kansalais- ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Työ edustustossa on kuitenkin tiimityötä, joten päällikkönä pääsee tekemään paljon muutakin.

”Edustusto on melko pieni, joten paljon tuetaan myös toisten työtä ja osallistutaan esimerkiksi poliittiseen raportointiin ja kannanottojen laatimiseen. Näkisinkin niin, että työ edustustossa on ennen kaikkea tiimityötä: kaikilla on oma ydinala, ja sen lisäksi täytyy pystyä tekemään töitä laajalti muidenkin alojen kanssa”, Ulvila jatkaa.

Ilmastoasioiden asiantuntijuudesta on paljon hyötyä kansalaisviestinnän päällikkönä. Ulvila nostaa esiin kahden vuoden takaisen Eurobarometrin ilmastogallupin tulokset , joiden mukaan suuri enemmistö eurooppalaisista katsoi ilmastotoimien olevan tärkeitä.

”Ursula von der Leyenin johtaman komission ilmastopolitiikka on nyt muuntautumassa konkreettisiksi lakiehdotuksiksi, ja odotamme saavamme kesään mennessä yli 40 lakialoitetta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyen. Tämä otetaan näkyvästi esiin myös kansalaisviestinnässä”, Ulvila kuvaa.

Ulvila painottaa vihreän kehityksen ohjelman merkitystä myös Euroopan lähialueilla.

”Meidän täytyy tietysti saada omat asiat kuntoon, mutta tehdä myös politiikkaa, jolla voimme tukea kestäviä ratkaisuja Euroopan kumppanimaissa ja lähialueilla”, Ulvila toteaa.

Euroopan unionin työ näkyvämmin esiin

Koronaviruspandemia on johtanut suuriin muutoksiin kansalaisviestinnän työkalupakissa fyysisten tapahtumien siirtyessä toteutettaviksi verkossa. Samalla Ulvila painottaa, että webinaarien ja verkkopaneelien rinnalle kaivataan kuitenkin myös jatkossa tapahtumia, joissa unionin toimintaa tuodaan lähemmäksi ihmisiä. Esimerkkinä hän mainitsee aiempina vuosina toteutetun Kasvun karavaani ‑kiertueen, jossa pyrittiin edistämään EU-asioista käytävää keskustelua ympäri Suomea järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Myös juuri alkamassa oleva Euroopan tulevaisuuskonferenssi tavoittelee laajan kansalaismielipiteen kuulemista.

”Kaikki tekevät parhaansa, että yhteistyö toimii etäyhteyksin, mutta toivottavasti pääsemme pian vähän keskustelemaan vuorovaikutteisemmin”, Ulvila kuvaa.

”Pidän myös erittäin tärkeänä, että esittelemme ymmärrettävällä tavalla erityisesti nuoremmille sen, kuinka paljon EU:ssa tehdään yhteisten asioiden eteen ja kuinka paljon Eurooppa antaa meille. Meidän täytyy tehdä EU:n näkymätön työ – kuten analysointi ja tekninen taustatyö – näkyvämmäksi”, Ulvila jatkaa.

Lopuksi Ulvila painottaa pandemian vaikutuksia erityisesti nuorempiin sukupolviin.

”Täytyy muistaa, että tämä tilanne on erityisen vaativa ja hankala koulua tai korkeakoulua käyville, jotka ovat olleet vuoden etäopetuksessa tai joiden vaihtosuunnitelmat on peruttu tai siirretty ja kesätyönkin saaminen on hankalaa. Meidän täytyy pitää huolta kaikista ikäluokista, mutta erityisesti siitä, että nuorilla riittää mahdollisuuksia jatkossakin”, Ulvila toteaa.

Tiedot

Julkaisupäivä
24 maaliskuu 2021
Laatija
Suomen-edustusto