Joukko päättäjiä kokoontui marraskuun lopulla Nuuksion kansallispuiston kupeessa sijaitsevaan luontokeskus Haltiaan keskustelemaan siitä, miten luonto ja ympäristö tulisi ottaa huomioon elinympäristöjen suunnittelussa. Into the Woods -seminaarissa korostui erityisesti puun keskeinen rooli rakennusalan päästövähennyksissä.
Voisiko yhteiskunnallista epätasa-arvoa ratkaista muotoilun ja arkkitehtuurin keinoin? Muun muassa tätä kysymystä varten Saksassa perustettiin 1900-luvun alussa Bauhaus-niminen arkkitehtuuri- ja muotoilukoulu. Sen toimintamallissa käytännöllisyys, laatu ja pelkistetty kauneus yhdistyivät teolliseen massatuotantoon, minkä ansiosta laadukkaat tuotteet tulivat kaikkien saataville.
Euroopan komission Uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeessa pyritään nyt ammentamaan Bauhausin perinnöstä, jotta tämänhetkisiä haasteita – kuten ilmastonmuutos ja luontokato – voitaisiin ratkaista luomalla parempia ja luonnon kannalta kestävämpiä elinympäristöjä.
Luonnon roolia elinympäristöjen luomisessa pohdittiin marraskuun lopulla luontokeskus Haltiassa järjestetyssä Into the Woods -tapahtumassa. Tapahtumassa EU:n ja eri maiden lähestymistapaa avasivat pääministeri Sanna Marin, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Viron pääministeri Kaja Kallas sekä Ruotsin varapääministeri Ebba Busch. Asiantuntijanäkökulmaa valotti puolestaan maineikas saksalainen ilmastotutkija, professori Hans Schellnhuber.
Sanna Marin: Puurakentamisella keskeinen rooli rakennusalan hiilipäästöjen vähentämisessä
Sanna Marin avasi tilaisuuden painottamalla rakentamisen ja rakennusten päästövähennysten avainasemaa koko yhteiskunnan hiilineutraaliuden saavuttamisessa, sillä sektori tuottaa kolmasosan Suomen ja maailman kaikista päästöistä. Marinin mukaan nyt olisikin syytä puuttua erityisesti materiaalitehokkuuteen, jotta päästöjä sementin, muovin ja teräksen tuotannossa voidaan vähentää.
”Puurakentamisella on keskeinen rooli rakennusalan hiilipäästöjen leikkaamisessa. Suomessa hallituksella on puurakentamisohjelma, jossa rakennusalaa autetaan etsimään uusia ratkaisuja puurakentamiseen. Ohjelmalla on saatu aikaan hienoja asioita vähähiilisten ratkaisujen edistämisessä”, Marin totesi.
Marinin mukaan puun käyttöä edistettäessä on tärkeää, että politiikkatoimet ja sääntely ovat ennustettavia niin metsäteollisuuden kuin myös metsien omistajien kannalta. Samalla Marin korosti Bauhaus-hengen mukaisesti taiteen sekä myös metsien merkitystä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
”Varsinkin nuoret ovat oikeutetusti hyvin huolissaan planeettamme tilasta. Tiedämme, että ympäristön tilaan liittyvä ahdistuneisuus ja masennus kasvavat”, Marin totesi.
”Taide ja kulttuuri voivat tarjota apua näihin haasteisiin. Ajan viettäminen metsässä toimii suunnittelun ja arkkitehtuurin inspiraationa, mutta se edistää myös psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kestävä arkkitehtuuri puolestaan auttaa kehittämään parempia ratkaisuja kohtaamiimme kriiseihin. Kaikki tämä sisältyy Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen”, Marin kuvasi.
Ursula von der Leyen tähdensi osaavan työvoiman merkitystä vihreässä siirtymässä
”Yhdestä asiasta olemme kaikki yhtä mieltä: terveet metsät ovat vahvin liittolaisemme terveen planeetan rakentamisessa”, painotti Ursula von der Leyen.
Von der Leyenin mukaan puurakentamisella on valtava potentiaali rakentamisen hiilipäästöjen vähentämisessä. Tällä hetkellä vain noin 3 prosenttia eurooppalaisen rakennusalan käyttämästä materiaalista on puuta. Puurakentamista lisäämällä rakentamisen hiilipäästöjä voitaisiin leikata jopa 40 prosentilla betoniin verrattuna.
”Puurakentamista lisäämällä kodeistamme ja kaupungeistamme voisi tulla valtavia hiilinieluja. Tämä voi kuulostaa haaveilulta – mutta Suomessa, Virossa ja Ruotsissa on jo osoitettu koko Euroopalle, kuinka tämän voisi toteuttaa. Tarvitsemme nyt teidän kokemustanne enemmän kuin koskaan johtamaan kestävää metsätaloutta ja arkkitehtuurin vallankumousta”, von der Leyen kuvasi.
Von der Leyen tähdensi myös osaavan työvoiman merkitystä. Puurakentamistakin varten tarvitaan yhä enemmän puuseppiä, kemistejä ja insinöörejä, joista on Euroopassa huutava pula. Hän kertoi uudesta Uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemiasta yhtenä ratkaisuna työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja osaavien työntekijöiden löytämiseksi. Akatemian tavoitteena on uudelleen- ja jatkokouluttaa vähintään kolme miljoonaa rakennustyöntekijää viidessä vuodessa sekä tarjota rahoitusta luontopohjaisten materiaalien kehitykseen.
”Akatemia keskittyy hyvin vahvasti digitaalisuuteen. Haluamme tarjota verkkokursseja kestävästä metsätaloudesta, muotoilusta ja puurakentamisesta sekä luoda akatemian avulla todellisen eurooppalaisen metsäakatemian – yhdessä teidän, Nordic Bauhausin kanssa”, von der Leyen sanoi.
Kaja Kallas: ”Puu on luontainen osa Uusi eurooppalainen Bauhaus -ohjelmaa”
Viron pääministeri Kaja Kallas kuvasi, kuinka metsät ovat osa virolaisten arkea. Metsistä haetaan mielenrauhaa ja niistä kerätään marjoja ja sieniä. Metsienkäytön suunnittelussa tuleekin ottaa huomioon metsien merkitys ihmisille, niiden rooli hiilinieluina sekä metsien merkittävä taloudellinen rooli. Kestävän metsänkäytön turvaamiseksi metsien suojelun on oltava metsänomistajille taloudellisesti hyödyllistä. Ja kun puita kaadetaan, tulisi varmistaa, että puutavaraa hyödynnetään pitkäjänteisellä tavalla.
”Jatkossa metsien hyödyntämisen tulee perustua puun pitkäaikaiseen ja korkealaatuiseen käyttöön”, Kallas totesi. Puun käyttö rakennusmateriaalina on juuri tämänkaltainen hyödyntämistapa.
”Puun käyttö rakennusmateriaalina näkyy ihmisille. Sen myötä he huomaavat konkreettisesti, mitä vihreä siirtymä tarkoittaa heidän elämässään ja kuinka sillä parannetaan heidän elinympäristöään”, Kallas sanoi.
”Puu on luontainen osa Uusi eurooppalainen Bauhaus -ohjelmaa, joka voi toimia myös tärkeänä kestävän metsänkäytön mahdollistajana”, Kallas jatkoi.
Siksi Viro haluaakin olla tiiviisti mukana edistämässä puun hyödyntämistä osana Bauhaus-ohjelmaa.
”Tämä tapahtuma on toiminut lähtölaukauksena Viron, Ruotsin ja Suomen väliselle alustalle, jolla pyrimme kehittämään puun käyttöön liittyvää osaamista Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteessa. Tämä tulee myös olemaan meidän panoksemme komission Bauhaus-akatemiassa”, Kallas kertoi.
Ebba Busch: Kestävästi tuotetulle puulle ja huolellisesti suunnitelluille elinympäristöille on kysyntää
Kestävästi tuotetulle puulle on jo nyt kysyntää enemmän kuin koskaan, kertoi Ruotsin varapääministeri Ebba Busch. Metsien kestävää käyttöä on siksi syytä edistää – samalla, kun pidetään kiinni korkeatasoisista ympäristötavoitteista.
”Ruotsissa puun käyttö kotien, koulujen ja muiden rakennusten rakentamisessa kasvaa nopeasti, mistä syntyy kaksinkertainen ilmastohyöty: osa hiilestä jää talteen rakennuksiin ja fossiilipohjaisten materiaalien käytön vähenemisen myötä myös niistä syntyvien päästöjen määrä pienenee”, Busch kuvasi.
Uusi eurooppalainen Bauhaus sopiikin hyvin Ruotsin näkemykseen, jossa korostuu arkkitehtuurin ja muotoilun keskeinen asema kestävän yhteiskunnan rakentamisessa.
”Tarvitsemme kaikki huolellisesti suunniteltuja elinympäristöjä, jotka ottavat niin ihmiset kuin kaikki kestävyyteenkin liittyvät näkökulmat huomioon”, Busch totesi.
Buschin mukaan arkkitehdit ja muotoilijat pystyvät luovassa prosessissaan pureutumaan Bauhaus-hengen mukaisesti syvälle yhteiskunnan haasteisiin sekä löytämään sitä kautta uusia ratkaisuja kestävän talouden edistämiseksi. ”Yhdistämällä arkkitehtuurista asiantuntijuutta, kestävästi tuotettuja metsäpohjaisia materiaaleja, innovatiivisia yhtiöitä sekä puurakentamisen perinnettä voimme luoda jatkossakin pitkäaikaisia ja kauniita elinympäristöjä”, Busch sanoi.
Professori Hans Schellnhuber: uusi talous ja maailma perustuvat luonnollisiin ratkaisuihin
Tieteellistä näkökulmaa keskusteluun toi Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksen johtaja, professori Hans Schellnhuber, joka on Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen ohjausryhmän jäsen. Ilmastotutkijana tunnettu Schellnhuber kävi läpi tutkimustietoa, jonka mukaan maapallon lämpenemistä ei voida rajoittaa 1,5 asteeseen. Sen sijaan tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa ilmakehää voitaisiin tulevien vuosisatojen aikana palauttaa entiselleen. Rakentaminen ja rakennukset ovat tässä Schellnhuberin mukaan avainasemassa.
”Jos hyödynnämme rakennuksissa ja infrastruktuurissa biopohjaisia materiaaleja, voimme muuntaa kaupungit, kylät, kodit ja infrastruktuurin hiilinieluiksi. Mutta vain silloin, jos pyrimme käyttämään kaikkialla puun ja bambun kaltaisia materiaaleja pitkän aikavälin arvonmuodostukseen”, Schnellhuber totesi.
Keskeistä on, että puuta käytettäisiin ensisijaisesti rakentamiseen ja sen hyödyntämisessä otettaisiin huomioon myös materiaalin uusiokäytön ja kierrätyksen mahdollisuudet. Schellnhuber näkikin, että tulevaisuudessa talousjärjestelmä pohjautuu yhä enemmän tämän kaltaiseen biopohjaisten materiaalien hyödyntämiseen.
”Ilmaston pelastaminen toteutuu muuttamalla maankäyttöä ja rakentamista. Niiden avulla rakennamme uuden talouden ja maailman, joka perustuu luonnollisiin ratkaisuihin – ja tämänpäiväinen tapahtuma on osa tätä historiallista matkaa”, Schnellhuber sanoi.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 13. joulukuuta 2022
- Laatija
- Suomen-edustusto