Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli15. syyskuuta 2021Suomen-edustusto

Vihreä siirtymä, EU:n sääntely ja unionin asema suurvaltakamppailun tuoksinassa puhuttivat Turun Eurooppa-foorumissa

Paneelikeskustelussa Euroopan komission pääsihteeri Ilze Juhansone, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, ABB Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tiitinen, Nordea Bank Oyj:n maajohtaja Ari Kaperi sekä Bayer Nordicin toimitusjohtaja Miriam...

Ennen paneelikeskustelua Euroopan komission pääsihteeri Ilze Juhansone tarjosi alustuspuheessaan katsauksen EU:n nykytilaan pandemian pahimman vaiheen väistyessä. Tilanne näyttää valoisalta: EU:n ja jäsenmaiden nopeiden ja mittavien talouden tukitoimien ansiosta talous kasvaa nyt kohisten, ja rokotekattavuudessa EU:n jäsenmaat saavuttivat kunnianhimoisen tavoitteensa rokottaa 70 prosenttia aikuisväestöstä kesään mennessä.

”Teimme rokotekattavuudesta ison lupauksen ja lunastimme sen”, Juhansone kiteytti.

Juhansonen mukaan unionilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus varmistaa, että kestävä kehitys ja digitaalinen muutos ovat palautumisen keskiössä. NextGenerationEU-elpymisvälineen sekä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien myötä Euroopan talous on myös vahvempi ja kilpailukykyisempi globaalilla tasolla. Tällä on merkitystä, sillä EU:n valta-asema tuotestandardien luomisessa ja kaupankäynnin sääntelyssä perustuu sen omaan, merkittävään asemaan maailmankaupassa ja -taloudessa.

”Kaupalla on keskeinen rooli vauraudellemme – vienti tukee 35:ttä miljoonaa ja ulkomaaninvestoinnit 16:tta miljoonaa työpaikkaa EU:ssa”, Juhansone totesi.

”Pyrimme yhteistyöhön samanmielisten kumppanien kanssa missä päin maailmaa tahansa vähentääksemme strategisia riippuvuuksia, tukeaksemme avointa, reilua ja sääntöpohjaista kaupankäyntiä sekä kehittääksemme tulevaisuuden standardeja ja sääntelyä. Näillä kaikilla on kriittinen rooli taloudellisen voimamme kannalta”, Juhansone tiivisti.

Euroopan oppeja liki kahden koronavuoden jälkeen

Paneelikeskustelussa osallistujat pohtivat, mitä EU:n tulisi oppia pandemiasta. Juhansone kuvasi yhdeksi opiksi EU:n puutteet tarvittavien suojavarusteiden valmistamisessa, mikä teki jäsenmaista riippuvaisia vain muutamasta, ulkomaisesta valmistajasta. Pandemian alkuvaiheessa maailman valtioiden pystyttäessä muureja ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle ennustettiin, että tämä johtaisi maailmanlaajuisten logistiikkaverkostojen katkeamiseen – mutta onko näin käynyt? ABB:n Pekka Tiitinen oli vastauksessaan yksiselitteinen.

”Ei. Globalisaatio ei pysähdy tähän. Pandemian aikanakin arvoketjut ovat toimineet”, Tiitinen totesi. ”Arvoketjuja on aina turvattu ja tullaan turvaamaan myös jatkossa. En usko, että maailmassa tullaan luomaan esteitä globaalien arvoketjujen katkaisemiseksi”, Tiitinen kertoi.

Sekä valtiovarainministeriön Leena Mörttinen että Nordean Ari Kaperi totesivat, että Suomen talous on pärjännyt pandemiasta huolimatta melko hyvin. Kaperi nosti esiin, että myös kuluttajilla on vahva luotto talouden hyvään tilaan. Mörttinen painotti, että nyt on kuitenkin tärkeää pitää valtionvelka kurissa. Juhansone mainitsi, että kiinnostusta investointeihin Euroopassa löytyy roppakaupalla. ”Kun olemme 3–4 kertaa hakeneet markkinoilta rahoitusta NextGenerationEU-välinettä varten, on rahoitushaku ylimerkitty jokaisella kerralla yli kymmenkertaisesti”, Juhansone kuvasi.

Bayerin Miriam Holstein korosti myös nopean, pakon edessä tehdyn etätyösiirtymän positiivisia puolia.

”Bayerin kaltaisella kansainvälisellä yrityksellä etätyöskentely ja digitaalinen työ on lähentänyt työntekijöitämme ja yksiköitämme ympäri maailmaa. Enää emme keskity vain yhteen maahan ja organisaatioon, vaan tuomme ihmiset todella yhteen. Näemme tässä valtavan mahdollisuuden”, Holstein kertoi.

EU:n ilmastotoimet keräsivät kehuja, mutta sääntelyyn toivottiin malttia

Panelistit pureutuivat myös EU:n ilmastotoimiin sekä siihen, miten eri aloilla valmistaudutaan siirtymään kohti hiilineutraaliutta.Tiitinen näki EU:n suunnitelmat yleisesti erittäin hyvinä, mutta painotti, että koko maailma on saatava ilmastotalkoisiin mukaan. Jos unioni menee sääntelyssä liikaa muuta maailmaa edellä, voi se haitata yhtiöiden toimintaa.

”Saatamme luoda tarpeettoman suuren kustannustaakan, jota ei muualla ole. Jos sääntelyä ei tehdä oikein, voimme jäädä teknologian kehityksessä jälkeen”, Tiitinen varoitti.

Myös Kaperi painotti, että muutosvauhdissa on tärkeää pitää jalka myös jarrulla.

”Uskon, että vaikka siirtymällä on selvästi kiire, tulee todellinen siirtymä viemään valitettavasti paljon aikaa. Jos teet siirtymän liian nopeasti ja divestoit pois fossiilisilta aloilta, voi se olla pankin kannalta vastuutonta. Se voi myös vaikuttaa suuresti elintasoomme – mistä löydämme korvaavat tuotteet ja energianlähteet, jos siirtymä on liian rivakka? Olen samaa mieltä, että EU:n ohjelma ja tavoitteet ovat hyviä ja selkeitä, mutta muutokset tapahtuvat todella nopeasti, ja erityisesti haavoittuvilla teollisuusaloilla siirtymä tulee viemään aikaa”, Kaperi kertoi.

Puhujat varoittivat myös EU:ta liian yksityiskohtaisesta sääntelystä. Kaperi totesi, että yritysten toimien tarkka sääntely voisi osoittautua tavoitteiden saavuttamisen kannalta jopa vahingolliseksi. Mörttinen painotti, että tarkka sääntely voi viedä markkinoilta mahdollisuuden hinnoitella riskejä. ”Markkinoiden on arvioitava riskejä, mitä nyt on edessä, ja kuinka ne vaikuttavat ympäristöön”, Mörttinen totesi. Arviointia ja siihen pohjaavaa hinnoittelua varten tarvittaisiin kuitenkin alusta, joka tuottaa vertailtavaa dataa, Mörttinen painotti.

Juhansone kuitenkin toppuutteli puheita ylitiukasta sääntelystä. ”Näkökulmia on varmasti monia. En kuitenkaan usko, että sääntelemme liian tarkasti sitä, miten jokin tavoite tulisi saavuttaa. Uskomme kuitenkin vahvasti, että sitovia tavoitteita on oltava olemassa”, Juhansone kuvasi. Juhansone tarjosi tavoitteiden toteutumisesta esimerkinkin. ”EU:n asettama tavoite yhdistettynä uuden tutkimuksen ja teknologian tukemiseen näkyy esimerkiksi valtavassa sähköautojen määrän kasvussa teillämme”, Juhansone totesi.

EU:n tulee puhua avoimen kaupankäynnin puolesta ja vahvistaa omaa kilpailukykyään

Panelistit ruotivat lopuksi Euroopan taloudellista kilpailukykyä suurvaltakamppailun tuoksinassa. Tiitinen kertoi, että ABB:n näkökulmasta Euroopan tulisi panostaa eniten innovaatioihin sekä innovaatioita tukevaan sääntelyyn pysyäkseen kehityksen eturintamalla.

”Suomen tulisi edistää avointa kaupankäyntiä EU:n tasolla. Mielestäni Suomella on paljon vahvuuksia, joista muutkin maat voisivat oppia. Esimerkiksi terveysalalla Suomen biopankit ja digitaaliset terveysrekisterit ovat sellaisia, joita muualta ei juuri löydy. Suomessa ollaan myös avoimia innovaatioille, mikä on talousmenestyksen kannalta keskeistä. Kaikki hyötyisivät, jos edistäisimme näitä asioita myös EU:n tasolla”, Holstein kuvasi.

Avoimen kaupankäynnin periaatteet ovat nykyisin vastatuulessa ympäri maailmaa maiden pystyttäessä vientitulleja ja muita rajoitteita. Mörttisen mukaan on hyväksyttävä, että geopolitiikka vaikuttaa maailmankauppaan tavalla, joka vähentää yritysten liikkumavaraa.

”Tästä huolimatta EU:n tehtävä on edistää avoimuutta. Toivottavasti kumppanimme ovat samaa mieltä monenkeskisestä yhteistyöstä sekä avoimien rajojen tärkeydestä, jotta voimme kulkea kohti globalisaatioajattelua geopolitiikan sijaan”, Mörttinen totesi. Mörttinen rohkaisikin EU:ta toimimaan aktiivisemmin asian puolesta: ”Kuten Suomessa sanotaan, meidän ei pitäisi ajatella liikaa, mitä muut meistä ajattelevat, vaan toimia ja muuttaa ihmisten ajatukset siitä, mihin me pystymme. Uskon, että voimme tehdä Euroopassa paljon.”

Kaperi maalaili kuitenkin kuvaa maailmasta, jossa EU:n taloudellinen valta-asema on jämähtänyt paikalleen.

”Vuoden 2008 bruttokansantuotteita tarkasteltaessa EU oli suurin, Yhdysvallat oli toinen ja EU:n talous oli neljä kertaa suurempi kuin Kiinan. Kolmeatoista vuotta, kahta kriisiä sekä Brexitiä myöhemmin järjestys on kääntynyt: Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin, kun taas Kiina ja EU ovat tasoissa. Tämä merkittävä taloudellisen vallan mullistus on tapahtunut vain kolmessatoista vuodessa”, Kaperi kuvasi. ”Jos tilanne jatkuu samalla tavalla, ei tulevaisuutemme näytä yhtä vauraalta”, Kaperi totesi.

Tiitinen huomautti, että yksi ero talousalueiden välillä on se, että Yhdysvaltojen ja Kiinan taloudet perustuvat vahvoihin ja liki saumattomiin sisätalouksiin, joita EU:ssa ei vielä ole syntynyt. ”Tämä on suuri ongelma taloudellemme. Nämä kaksi jättiä, joilla on valtavat sisätaloudet, voivat hyötyä suurista mittakaavaeduista Eurooppaan verrattuna”, Tiitinen totesi.

Juhansone tunnusti huolen, mutta kertoi komission havainneen jäsenmaiden rakentavan nyt aiempaa enemmän yhteisiä innovaatioita ja projekteja. ”Näemme yhä enemmän merkittäviä, rajat ylittäviä projekteja, mikä puolestaan houkuttelee lisää rahoitusta”, Juhansone kuvasi. Tästä yhtenä esimerkkinä Juhansone mainitsi puolustusteollisuuden yhteistyötä edistävän pysyvän rakenteellisen yhteistyön, jossa alan toimijat ympäri Eurooppaa yhdistävät voimansa puolustustarvikkeiden kehittämiseksi.

Kun lopuksi jokaiselta puhujalta kysyttiin yhtä asiaa, johon EU:n tulee keskittyä, nousivat innovaatiot sekä niitä tukevan ekosysteemin rakentaminen kirkkaasti tärkeimmäksi asiaksi. Holsteinin mukaan EU:ssa tulee keskittyä asioiden tehokkaaseen toimeenpanoon ja tarjota samalla raamit, joiden sisällä yhtiöt voivat innovoida ja menestyä. Kaperi toivoi EU:n rakentavan innovaatioita tukevaa kulttuuria, kun taas Mörttinen painotti, että EU:n tulisi rivakasti siirtyä pois taloutta tukevien – mutta vääristävien – poikkeustilannetyökalujen hyödyntämisestä takaisin normaalitilaan, jossa innovointi pääsee parhaiten valloilleen. Tiitiselle tärkein teko olisi tiivistää jäsenmaiden yhteistyötä sekä varmistaa, että markkinat säilyvät avoimina.

”Tästä voimme olla kaikki samaa mieltä”, paneelia juontanut Emilia Kullas totesi.

Katso video

Tiedot

Julkaisupäivä
15. syyskuuta 2021
Laatija
Suomen-edustusto