Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen laukaisema energiakriisi ovat ympäri Euroopan vauhdittaneet irtautumista fossiilisista polttoaineista. Vastatakseen EU:n asettamiin tavoitteisiin fossiilisen energian korvaamisesta uusiutuvalla pieni Joroisten kunta Pohjois-Savossa on satsannut aurinkovoimapuistoihin.
Globaalissa ilmastokriisissä kunnat ovat avainasemassa ilmastokuorman vähentämisessä, sillä kunnat vaikuttavat omilla päätöksillään monin tavoin hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Esimerkiksi maankäytön suunnittelu on keskeinen osa kuntien ilmastotyötä ja samoin se, minkälaisia energiamuotoja kunnissa tuetaan.
Osana kunnan omaa ilmasto-ohjelmaa Joroinen lähti selvittämään vihreän teknologian ratkaisuja jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, mutta globaali energiakriisi antoi hankkeille vauhtia. Nyt Joroinen haluaa omalta osaltaan mahdollistaa sen, että Suomesta tulee mahdollisimman nopeasti energiaomavarainen.
Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kuronen muistuttaa, että ilman uusiutuvaa energiaa hiilipäästöjä ei saada merkittävästi alemmaksi. Joroisilla onkin vauhdilla edistetty aurinkoenergian käyttöönottoa. Joroinen haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnanjohtaja uskoo, että tavoite ei ole mahdoton saavuttaa.
”Uskon vahvasti, että onnistumme tässä. Jos saamme vaikka kolmasosan suunnitelluista hankkeista eteenpäin, niin silloin Joroisten alueella tuotetaan uusiutuvaa energiaa enemmän kuin sitä käytetään”, Kuronen sanoo. Esimerkillään Joroinen haluaa näyttää myös muille kunnille, miten ratkaista uusiutuvan energian hankkeita.
Myös EU tukee jäsenmaitaan fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Esimerkiksi Euroopan komission REPowerEU-suunnitelman avulla rahoitetaan muun muassa aurinkoenergiahankkeita ja energian varastointia edistäviä hankkeita. Suunnitelma on EU:n vastaus Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamiin ongelmiin ja maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöihin.
Maankäytön suunnittelu osa kuntien ilmastotyötä
Viimeiset kymmenen vuotta tuulivoimarakentaminen on Suomessa ollut hyvässä vauhdissa. Auringosta saadaan pieni osa Suomen sähköstä, mutta suurten aurinkovoimapuistojen rakentaminen yleistyy kovaa vauhtia.
Joroisten kunnan ensimmäinen aurinkovoimala aloitti sähköntuotannon heinäkuussa 2023. Energiayhtiö Ilmattaren pilottihankkeen avulla selvitettiin, miten aurinkovoimapuistoja ylipäätään kannattaa rakentaa. Pilottivoimala tuottaa sähköä viiden megawatin teholla, joka vastaa noin 250 sähkölämmitteisen omakotitalon vuoden energiankulutusta.
Nyt energiayhtiö Ilmatar suunnittelee useita aurinkovoimahankkeita eri puolille Suomea. Kunnan aktiivisuudella on suuri merkitys hankkeiden etenemisessä. Joroisilla luvitusprosessit ovat olleet kohtuullisen nopeita. ”Pilotin lisäksi kolme teollisen mittaluokan aurinkovoimahanketta on jo luvitettuna lainvoimaisiksi ja kolme suunnitteilla. Koska kunnalla on maankäytön monopoli, olemme sitä jouhevasti hyödyntäneet”, Kuronen kertoo.
Uusien liiketoimintojen kehitysjohtaja Katja Koponen energiayhtiö Ilmattaresta vahvistaa, että kunnan rooli on ratkaiseva hankkeiden etenemisessä. Luvituksen lisäksi kunnissa pitää olla teknistä osaamista sekä keskusteleva kulttuuri eri hankeosapuolten välillä ja myös kuntalaisten suuntaan. ”Kaikki ovat uuden äärellä, eikä näin laajoja hankkeita ole aiemmin tehty. Tämä on yhdessä oppimista kaikilta osapuolilta, miten näitä aurinkovoimapuistoja kannattaa rakentaa.”
Joroisilla kahden teollisen mittakaavan aurinkovoimalan rakentaminen alkaa tänä vuonna ja kaupallinen sähköntuotanto näillä näkymin vuonna 2025 tai 2026. Kunnanjohtajan mukaan kuntalaiset ovat suhtautuneet aurinkovoimaloihin positiivisesti. Luvitusvaiheessa kuntalaisia on kuultu, ja voimalat on pyritty sijoittamaan alueille, joilla ei ole maisemallista arvoa.
”Luvituksen jälkeen alkaa hankkeiden yksityiskohtainen suunnittelu ja esimerkiksi urakoitsijoiden kilpailutukset. Lisäksi Suomessa talvi hidastaa rakentamista”, Koponen kertoo hankkeiden etenemisestä.
EU-rahaa uusiutuvan energian investointeihin
Uusiutuvan energian hankkeissa mennään tällä hetkellä harppauksin eteenpäin. Muutama vuosi sitten jo yhden megawatin aurinkovoimalaitos oli iso. Nyt suurimmat Suomessa rakennettavat aurinkovoimapuistot tuottavat sähköä jopa 200 megawatin teholla.
Energiayhtiö Ilmatar edistää tällä hetkellä useita kymmeniä hankkeita. Osa niistä on aurinkoenergiahankkeita, osa tuuli- ja aurinkovoimaa tuottavia hybridipuistoja, joissa on myös energiavarastoinnin teknologiaa. Aurinko täydentää tuulivoimaa, koska usein silloin kun ei tuule, paistaa aurinko ja päin vastoin. Ja vaikka Suomessa on pitkä ja pimeä talvi, kesäkuukausina auringonvaloa riittää lähes ympäri vuorokauden.
Investoinnit uusiutuvan energian hankkeisiin ovat kuitenkin mittavat. Rakennuttajien saamilla tuilla on merkittävä rooli hankkeiden etenemisessä. Tuulivoimaa on tuettu viimeiset vuosikymmenet julkisella rahalla, ja nyt tuulivoimapuistot pyörivät pääosin markkinaehtoisesti.
Keski- ja Etelä-Euroopassa aurinkovoimapuistoja on ollut jo pitkään. Joka maassa olosuhteet ovat kuitenkin omanlaisensa, ja ne pitää rakentamisvaiheessa ottaa huomioon. Suomessa maaperä on erilainen kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, ja pohjolassa pitää ottaa huomioon myös routaraja ja lumi.
Koponen ei usko, että ilman tukia ihan ensimmäisiä aurinkovoimapuistoja olisi ollut mahdollista rakentaa, koska alkuvaiheessa monia asioita joudutaan testaamaan ja se on kallista. ”Toisaalta kun ensimmäiset puistot ovat valmiita, on nopeampi ja kustannustehokkaampi rakentaa seuraavia ja ottaa piloteissa kehitettyjä menetelmiä ja teknisiä ratkaisuja käyttöön.”
Kuntien tehtävä yhteistyötä
Vihreän teknologian ratkaisut lisäävät alueen elinvoimaa. ”Rakentamisaikana teollisen mittaluokan aurinkovoimala työllistää toistasataa ihmistä jopa kahden vuoden ajan, joten se on merkittävä piristysruiske yrityselämälle. Lisäksi töitä riittää alueen kaikille maansiirtourakoitsijoille. Pysyväisluonteisia tuloja tulee puolestaan voimalaitosveron kautta. Sillä on tämän kokoluokan kunnassa ihan merkittävä vaikutus tulevaisuuden talouteen”, Jaakko Kuronen sanoo.
Kuronen muistuttaa, että vaikka yksittäinen hanke tuo kuntaan työtä ja verotuloja, isossa kuvassa tärkeämpää olisi, että koko Itä-Suomeen saataisiin valtava määrä uusiutuvan energian hankkeita, jotta alueelle saataisiin myös uusiutuvan energian jalostamistyötä.
”Me emme halua olla energian tuotannon reservaatti, josta energia siirretään jonnekin muualle jalostettavaksi, vaan ilman muuta me tarvitsemme Itä-Suomeen työtä myös jalostuspuolelle. Tämä puolestaan vaatii tulevaisuuden infraa, kaasuputkia, mahdollisesti vetyputkia ja niin edelleen. Tämä edellyttää myös kuntien välistä yhteistyötä ja katsomista pitkälle tulevaisuuteen”, Kuronen sanoo.
Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 16. huhtikuuta 2024
- Laatija
- Suomen-edustusto