Alkuperäisen Bauhausin juuret ovat Saksan Weimarissa vuonna 1919 perustetussa taide- ja muotoilukoulussa. Maineikkaan saksalaisarkkitehti Walter Gropiuksen johtama oppilaitos rakentui ajatukselle yhdistää taide, tiede ja muotoilu teollisen tuotannon kanssa. Tästä sai alkunsa pelkistetystä kauneudesta, käytännöllisyydestä ja laadusta tunnettu rakennusten ja esineiden muotokieli, joka voitiin massatuotannon ansiosta tuoda kaikkien ulottuville. Bauhausiin sisältyikin vahva ajatus siitä, että sillä voitaisiin vastata esimerkiksi epätasa-arvon kaltaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Vuosisata myöhemmin EU:n Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tavoitteena on samalla tavalla yhdistää taidetta, tiedettä, teknologiaa ja arkkitehtuuria oman aikamme haasteisiin vastaamiseksi. Rakennukset kuluttavat merkittävästi energiaa ja rakentaminen aiheuttaa suuria määriä hiilidioksidipäästöjä, minkä vuoksi rakennuksista on tehtävä ympäristöllisesti kestävämpiä. Lisäksi on varmistettava asumisen kohtuuhintaisuus sekä rakennusten saavutettavuus. Näihin haasteisiin aloite pyrkii vastaamaan luovalla ja osallistavalla tavalla.
Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitetta pohdittiin 8.5. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa , jonka avasi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Alustusta seurasi komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikön Ismo Ulvilan juontama paneelikeskustelu, jossa aloitetta ja sen mahdollisuuksia pohtivat Aalto-yliopiston tutkijatohtori Juudit Ottelin, ympäristöministeriön erityisasiantuntija ja Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen sekä europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
Taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin luova voima
Avauspuheenvuorossaan Mikkonen puhui, kuinka yhteiskunnallisia kriisejä, kuten ilmastonmuutosta, luontokatoa ja väestön ikääntymistä, on pitkään pyritty ratkomaan teknisin ja taloudellisin keinoin. Ne eivät kuitenkaan enää yksinään riitä vastaamaan nykyajan haasteisiin.
”Tarvitsemme taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin luovaa voimaa, jotta pystyisimme suunnittelemaan paremman ja kestävämmän vaihtoehdon. Taiteen ja kulttuurin avulla voimme myös käsitellä ja kestää epävarmuuden ja huolen tunteita, joita ilmastonmuutokseen liittyy”, Mikkonen kertoi.
Mikkonen kertoi Suomen olevan tiiviisti mukana Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitteessa.
”Sekä ympäristöministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät parhaillaan pohjoismaisia ideoita tähän haasteeseen. Tavoitteemme on, että hyvinvointiyhteiskuntamme arvot ja ratkaisut voisivat jalostua ja levitä tämän uuden aloitteen myötä laajemmallekin”, Mikkonen totesi puheenvuoronsa päätteeksi.
Ismo Ulvila avasi paneelikeskustelun linkittämällä aloitteen EU:n laajempaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, jonka tavoitteita laajamittaisesta ja reilusta yhteiskunnallisesta muutoksesta kohti hiilineutraaliutta myös Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloite tukee. Ulvilan jälkeen puheenvuoro siirtyi Matti Kuittiselle, joka käänsi katseen Bauhaus-suuntauksen historiaan. Suuntaus syntyi yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa tasa-arvo ja eri yhteiskuntaluokkien mahdollisuus nauttia hyvinvoinnista nähtiin erityisen tärkeänä. Vaikka nykyisin ihmiskuntaa uhkaavat erilaiset haasteet, on rakennetulla ympäristöllä niiden ratkaisussa edelleen tärkeä rooli. Kuittinen havainnollisti muutoksen tärkeyttä puhumalla rakentamisen valtavista ympäristövaikutuksista.
”Käytämme vuosittain puolet maapallon raaka-aineista rakentamiseen. Sen lisäksi noin 40 prosenttia käytössä olevasta energiasta ja noin 30 prosenttia makeasta vedestä kuluu rakennetussa ympäristössä. Kaiken tämän seurauksena aiheutuu noin kolmannes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Eli rakennettu ympäristö ja sen parempi muotoilu on aivan avainasemassa, jos haluamme päästä ehjin nahoin eteenpäin”, Kuittinen kertoi.
”Juuri tästä syystä Uusi Eurooppalainen Bauhaus on erinomainen aloite. Se pyrkii siihen, että kauneutta ja kestävää kehitystä olisi tarjolla kaikille yhteiskuntaluokkaan ja taustaan katsomatta. Tämä on ensimmäinen kerta, kuin näin korkealta taholta tulee näin merkittävä aloite, jossa lähdetään nostamaan esiin muotoilun, taiteen ja kulttuurin voimaa. Se on tässä aloitteessa mielestäni merkityksellisin uusi asia”, Kuittinen jatkoi.
Niin kutsuttua ponnahdusvaikutusta tutkiva Juudit Ottelin avasi puheenvuoronsa aluksi, mitä käsite tarkoittaa. Ponnahdusvaikutus tapahtuu, kun ihminen vaikka lopettaa auton käytön, mutta autoilusta säästyvät rahat eivät kuitenkaan välttämättä siirry suoraan kestävämpiin vaihtoehtoihin. Kulutuksen suuntautuessa edelleen kestämättömämpiin vaihtoehtoihin voi alkuperäisestä päätöksestä syntynyt päästöjen vähennys ikään kuin ponnahtaa likimain aiemmalle tasolleen.
Ottelin painotti, että vaikutus toimii myös toisin päin: jos käyttää enemmän rahaa kestävämpiin vaihtoehtoihin, saattaa silloin kuluttaa vähemmän rahaa kestämättömiin tuotteisiin. Omassa tutkimuksessaan Ottelin on pureutunut vaikutukseen erityisesti rakennusten osalta, ja tutkimuksissa on käynyt ilmi, että muun muassa puurakentaminen on potentiaalinen tapa vähentää rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä.
Miapetra Kumpula-Natri painotti puheenvuorossaan, kuinka uusien rakennusten paremman suunnittelun ohella tärkeää on myös olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen peruskorjauksilla. Haasteena on, että vain yksi prosentti Euroopan rakennuskannasta peruskorjataan vuosittain. Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitteen myötä kaivattuja peruskorjauksia voisi Kumpula-Natrin mukaan pyrkiä toteuttamaan osallistavasti, kestävästi ja kauniilla tavalla. Ottelin lisäsi, että uudisrakentamisessa tulisi puolestaan panostaa parempaan suunnitteluun ja vastaavasti vähentää rakentamisesta koituvia kustannuksia.
”Jos suunnittelisimme paremmin, saisimme kauniimpaa ja viihtyisämpää ympäristöä pienemmällä ympäristökuormituksella”, Ottelin kertoo.
Keskustelu jatkui olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamisen parissa. Kuittinen koki, että olisi tärkeää keksiä menetelmiä, joilla löydettäisiin usein rumaksi koetuissa vanhemmissa rakennuksissa piilevä kauneus, jotta niitä voitaisiin peruskorjata ja parantaa purkamisen sijasta. Tällöin kerran rakentamisessa käytettyjä materiaaleja ei tarvitsisi heittää hukkaan.
Digitalisaation hyödyt ja energiamurroksen mahdollisuudet
Seuraavaksi panelistit palasivat hiilijalanjäljen ponnahdusvaikutukseen. Ottelin korosti, että jotta haitallista ponnahdusvaikutusta ei syntyisi, olisi tarpeen luoda taloudellisia ohjauskeinoja, jolloin ihmiset valitsisivat kaikessa kulutuksessaan kestävämpiä vaihtoehtoja. Kuittinen jatkoi aiheesta toteamalla, että kannustimia kaivattaisiin niin valtioiden kuin Euroopan unioninkin tasolta. Samalla myös rahoitusmarkkinoilla on rooli siirtymässä, koska sijoittajat tarjoavat rakennuttajille usein huokeampaa lainaa silloin, kun rakentaminen on kestävää.
Ulvila nosti seuraavaksi keskustelunaiheeksi digitalisaation tuomat mahdolliset hyödyt asumismukavuuden parantamisessa ja asumisen päästöjen vähentämisessä. Kumpula-Natri mainitsi digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi energiankulutuksen optimoinnissa.
”Helen pystyi Helsingissä tekoälyllä ennakoimaan lämmitystarvetta. Tarkkuus oli niin hyvä, että lämpöä pystyttiin tuottamaan vähemmän, kun voitiin laskea, minkä verran lämpöä milloinkin tarvitaan”, Kumpula-Natri kertoo.
Kuittinen viittasi jälleen alkuperäisen Bauhausin syntyyn. Aivan kuten Bauhausissa hypättiin vanhasta käsityöläiskulttuurista laajamittaiseen tuotantoon, voisi nyt olla tilausta tehdä samanlainen harppaus digitalisaation paremmaksi hyödyntämiseksi rakentamisessa ja rakennuksissa.
Lopuksi sivuttiin myös energiamurroksen tuomia taloudellisia mahdollisuuksia.
”Jos ajatellaan Suomea, olemme jo tällä hetkellä väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä. Toisaalta meillä on lainsäädäntö, joka tekee meistä EU:n ensimmäisen hiilineutraalin ja hiilinegatiivisen maan. Näkisin todella mielelläni tästä syntyvän myös suomalaisen vientiteollisuuden ja suomalaisen osaamisen viennin menestystarina”, Kuittinen kertoo.
Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloite etenee kolmiportaisesti. Ideoiden ja esimerkkien kerääminen on nyt käynnissä ja jatkuu kesään asti. Syksyllä alkaa pilottivaiheeseen edenneiden hankkeiden käynnistäminen ja seuraaminen sekä hyviksi todettujen ideoiden jakaminen laajemmalle. Parhaiden ideoiden jalkautus käynnistyy talvella 2023.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 2. kesäkuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto