Siirry pääsisältöön
Suomen-edustusto
Uutisartikkeli18. tammikuuta 2024Suomen-edustusto

Turvallisen ruoan puolesta

Ruokaturva
Toimitusjohtaja Jouko Salosen mukaan Vanajan keksit suunnittelee uusia kone- ja laiteinvestointeja. Kuvassa uusi kotelointikone. Kuva: Tiina Pelkonen

”Kilpailu on reilua, kun kaikkia EU:n alueella toimivia elintarvikealan yrityksiä koskee sama EU-lainsäädäntö”, sanoo Vanajan keksien toimitusjohtaja Jouko Salonen.

Hämeenlinnan Kantolan teollisuusalueen siluettia on jo 61 vuotta hallinnut punatiilinen teollisuusrakennus, jossa OTK:n keksitehdas aikoinaan teki muun muassa suosittuja Kantolan piparkakkuja. Sittemmin Kantolan keksien brändi päätyi norjalaiselle Orclalle, ja ne piparitkin tehdään nykyisin Vilnassa.

Nyt samoissa tiloissa kotimaisten keksien, vohveleiden ja piparkakkujen tuotantoa jatkaa Vanajan Keksit Oy.

Toimitusjohtaja Jouko Salonen kertoo, että kaikki raaka-aineet, joita Suomesta saa, täältä myös ostetaan. Muualta EU:n alueelta Kantolaan tuodaan esimerkiksi suklaata, kaakaota, rasvoja, tärkkelyksiä, joitakin mausteita sekä pakkausmateriaaleja. Osan Vanajan keksit tuo itse, osa tulee maahantuojan kautta.

Kaikki vilja ja suurin osa pakkausmateriaaleista tulee kotimaasta.

EU-lainsäädäntö varmistaa tuotteiden aitoutta ja turvallisuutta. Elintarvikeyrityksillä on kuitenkin toimitusketjussa sekä eteen- että taaksepäin ulottuva valvontavelvoite ja vastuu omista tuotteistaan.

Vanajan kekseissä käydään huolella läpi tuotespesifikaatiot eli tuotteiden tekniset tiedot sekä tavarantoimittajilta tulleet, esimerkiksi tiettyjä jäämiä koskevat, laboratoriotutkimukset. Yrityksen yhteistyökumppanit, jotka tuovat raaka-aineita EU:n alueelle, ovat maailman suurimpia toimijoita. Salonen uskoo, että kontrolli on myös lähtöpäässä hyvin kunnossa.

Mitä riskejä tuontiraaka-aineissa sitten voisi olla? ”Tuoteväärennökset voivat olla riski. Esimerkiksi kardemumma tai kaneli, jotka ovat arvokkaita raaka-aineita, voisivat periaatteessa sisältää epäpuhtauksia. Ne tulevat meille suomalaisen maahantuojan kautta, ja seuraamme itsekin tarkasti, että ne ovat kunnossa”, Salonen sanoo.

EU:n alueella torjunta-aineet ovat hyvin säänneltyjä. Niiden jäämät ovat raaka-aineissa hyvin vähäisiä, ja Tulli kontrolloi niitä pistokokein. Tullin valvontaosaston tuoteturvallisuuspäällikön Jonna Nefflingin mukaan kaikki viranomaisvalvonnan toimenpiteet ovat enemmän tai vähemmän pistokoetarkastuksia. ”Otetaan yksi näyte isosta määrästä. Koko elintarvikesektorin turvallisuutta ei pelkällä viranomaisvalvonnalla pystytä takaamaan”, Neffling sanoo.

Tulli valvoo maahantuontia. Määrät ovat suuria. Vuosittain tutkitaan ja arvioidaan noin 3 500 elintarvikelain alaista tuotetta eli joka päivä kymmeniä näytteitä. Yhdestä tuontierästä, jossa voi olla kymmeniä eri tuotteita, otetaan kerrallaan tutkimuksiin 3–5 eri tuotetta. ”Yhdestä tuotteesta tutkitaan yhdestä kolmeen asiaa, jotka voivat vaikuttaa laatuun ja turvallisuuteen. Lisäksi arvioidaan pakkausmerkinnät”, Neffling sanoo. Hänen mukaansa riskejä EU-alueella ovat torjunta-ainejäämät sekä homeiden tuottamat mykotoksiinit, joita saattaa olla esimerkiksi pähkinöissä.

Suomessa ei ole juuri törmätty tuoteväärennöksiin, mutta Tulli pitää niidenkin varalta silmänsä auki. ”Suomessa kauppa on keskittynyttä ja etenkin suurimmilla toimijoilla on vakiintuneet tavaranhankintaketjut. Se on osaltaan ehkä vaikuttanut niin, että petoksellisuutta on vaikea harjoittaa”, Neffling arvioi.

Puhtaus on Suomen ruokaviennin avaintekijä

Vanajan keksit vie tuotteitaan muihin Pohjoismaihin. Lisäksi se on saanut EU-tukea markkinakartoituksiaan varten. Yritys on esittäytynyt messuilla Business Finlandin luotsaaman elintarvike- ja juomateollisuuden vientiohjelman Food from Finlandin kautta Euroopassa ja Aasiassa.

”Meillä on potentiaalisia asiakkaita Kiinassa ja Kaukoidässä. Jotta voimme aloittaa yhteistyön, se vaatii meiltä investointeja eli uudenlaista kone- ja laitekantaa sekä teknologian kehittämistä”, Jouko Salonen kertoo.

Markkinatutkimus toi tietoja siitä, miten Kaukoidän makutottumukset poikkeavat omistamme. Esimerkiksi sokerin määrän tuotteissa tulisi Kiinassa olla pienempi ja Lähi-Idässä taas suurempi kuin Euroopassa.

”Kiinassa arvostetaan suomalaisten raaka-aineiden puhtautta, mikä on yksi avaintekijä. Silti tuotteet pitää räätälöidä siihen markkinaan”, Salonen jatkaa.

Salosen mukaan kilpaillulla markkinalla on tärkeää, että elintarvikevalvonta on yhtenäistä. ”Kaikkia koskevat tietyt säännöt ja toimintatavat. Siitä tietenkin koituu tiettyjä kuluja, mutta sitä kautta kilpailu on tasavertaista.”

Ruokaviraston elintarvikemikrobiologian jaostopäällikkö Annukka Markkulan mukaan yhteinen lainsäädäntö helpottaa sellaisten yritysten toimintaa, joilla on ulkomaankauppaa ja jotka toimivat myös muiden EU-maiden markkinoilla. ”Tänä päivänä kaikilla elintarvikealan toimijoilla on suoria tai välillisiä kontakteja muihin maihin. Paikalliset tai tietyllä erityissektorilla toimivat yritykset eivät välttämättä tunnista yhteisten säädösten etuja yhtä selvästi kuin vientiä tai tuontia harjoittavat toimijat”, Markkula sanoo.

Salmonellatilanne Suomessa hyvä

EU:n yhteinen lainsäädäntö edellyttää elintarvikkeiden valmistuspaikoilta, käsittelytavoilta, kuljetukselta, merkitsemiseltä ja markkinoinnilta tiettyjä asioita. Siinä on myös määräyksiä yritysten omavalvonnasta sekä siitä, miten viranomaisten tulee valvoa elintarvikealan toimintaa.

Pakkauksiin merkittävistä tiedoista on tarkka lista. Esimerkiksi kaikki allergioita tai intoleranssia aiheuttavat aineet tai tuotteet pitää merkitä korostetusti, parasta ennen -päivämäärä tai viimeinen käyttöajankohta on merkittävä, samoin tarvittaessa säilytys- tai käyttöolosuhteita koskevat ohjeet. Lisäksi pakkauksissa tulee näkyä valmistajan nimi ja osoite sekä alkuperämaa tai lähtöpaikka elintarviketietoasetuksen 26 artiklan mukaisesti.

Vaikka suurin osa säädöksistä on yhteisiä, on eri mailla myös omaa kansallista lainsäädäntöä. Yksi esimerkki Suomen kansallisesta sääntelystä on salmonella, jota on Suomessa torjuttu aktiivisesti vuosikymmeniä ja jonka tilanne Pohjoismaissa on huomattavasti parempi kuin monissa muissa EU-maissa. Suomi sai siksi salmonellaa koskevat lisävakuudet: Suomeen tuotavat liha- ja munaerät on testattava salmonellan varalta alkuperämaassa ja tuloksen on oltava negatiivinen. Ruotsilla ja Norjalla ei ole velvollisuutta tehdä niin, koska niiden salmonellatilanne on yhtä hyvä kuin meillä.

Viime vuosina tapahtuneita muutoksia EU-säädöksiin ovat muun muassa vierasaineiden valvonnan tehostuminen sekä vuoden 2024 alusta alkanut lisäaineiden seuranta. Pakkausmerkintöjä koskeviin säädöksiin valmistellaan muutoksia, jotka koskevat esimerkiksi Nutri-Score-värikoodattuja ravintoainemerkintöjä sekä niin sanottua aamiaisdirektiiviä eli useita juuri aamupalaksi nautittavia elintarvikkeita koskevia määräyksiä.

Edustuston sopimuskumppanin laatima artikkeli

Tiedot

Julkaisupäivä
18. tammikuuta 2024
Laatija
Suomen-edustusto