Rokotteista puheenollen, en voi olla painottamatta uutiskirjeessämme jälleen kerran, kuinka tärkeitä EU:n yhteiset rokotehankinnat ovat olleet ja edelleen ovat koronapandemian hillitsemisessä. Tätä tähdensi myös komission pääsihteeri Ilze Juhansone tavatessaan EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halosen ja apulaisvaltiosihteeri Jari Luodon Helsingissä elokuun lopulla.
Pääsihteeri Juhansone tarkasteli niin ikään Turun Eurooppa-foorumin talouspäivän avauspuheenvuorossaan EU:n ja sen jäsenmaiden toimia koronakriisin ratkaisemiseksi. Hän totesi, kuinka pandemian alkaessa EU oli valmistautumaton, ilman riittäviä rokotetoimituksia, riittäviä teollisia valmiuksia ja komentoketjuja. EU on nyt edistynyt hyvin nopeasti tarvittavan arkkitehtuurin luomisessa ja kasvattanut stressinsietokykyään. Ilmaston osalta pääsihteeri totesi, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta on tullut osa EU:n sisäpolitiikkaa ja että siitä on tarkoitus tulla myös osa EU:n ulkopolitiikkaa. Torjumalla ensin ilmastonmuutosta EU luo teknologisia innovaatioita ja globaaleja standardeja.
Komissaari Jutta Urpilainen puhui Turun Eurooppa-foorumissa pandemian aiheuttamasta eriarvoisuudesta ja siitä, mitä voidaan tehdä lyhyellä aikavälillä ja tulevia kriisejä silmällä pitäen. Hän korosti, että selviytymiskykyä on kehitettävä sekä taloudellisella, sosiaalisella että ekologisella tasolla. Tätä varten elpymisinvestoinnit vihreään siirtymään ja digitalisointiin sekä laaja rokotekattavuus ovat ratkaisevan tärkeitä. Vähentääkseen eriarvoisuutta kumppanimaissa, erityisesti Afrikassa, EU investoi entistä enemmän koulutukseen. Tällä tavoin Afrikan laaja nuori väestö voi saada välineitä demokratioiden ja oikeusvaltioiden vahvistamiseksi. Digitalisaatio oli aiheena myös komission edustustossa järjestetyssä pyöreän pöydän keskustelussa, johon komissaari Urpilainen kutsui digitaalialan edustajat vaihtamaan ajatuksia.
Eurooppa-foorumissa kansalaisviestinnän päällikkömme, ilmastoasiantuntija Ismo Ulvila osallistui neljän Euroopan parlamentin jäsenen kanssa paneelikeskusteluun, jossa todettiin, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden suomalaiselle teollisuudelle. Paneeli osoitti kuitenkin, että erityisesti metsien biologisen monimuotoisuuden katoamisessa on havaittavissa suuria eroja. Digitalisaatio mahdollistaa ison osan vihreästä siirtymästä, ja myös elpymispaketin yhteyttä kaksoissiirtymään, vihreään ja digitaaliseen, on tiivistettävä.
Vaan ei kahta ilman kolmatta: komission pääsihteerin ja komissaari Urpilaisen perässä Suomeen saapui ympäristö-, valtameri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius historialliselle vierailulle Ahvenanmaalle. Liettualainen komissaari on ensimmäinen virassa oleva kollegion jäsen, joka on käynyt autonomisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Ohjelmaa johti Ahvenanmaan maaneuvos Veronica Thörnroos, jonka lisäksi komissaari tapasi useita Ahvenanmaan ministereitä keskustellakseen heidän kanssaan ahvenanmaalaisia koskevista erityisaiheista, mm. kalastuksesta sekä vesistön -ja luonnonsuojelusta. Viimekeväisen Lahden-vierailunsa aikana ympäristökomissaari tutustui suomalaisiin metsiin, ja nyt vuorossa olivat Itämeren saaristo sekä kestävä kalastus. Innokas kalamies osallistui projektivierailun aikana itsekin verkkojen nostoon kalastusaluksella. Itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuottaan viettävien ns. rauhan saarien teemoina ovat rauha, demokratia ja kestävä kehitys. Kestävän kehityksen puolesta toimii myös pohjoisten ja Itämeren alueiden nuorten ReGeneration 2030 -liike, jonka vuotuisen dialogiviikon päättäjäisissä komissaari sai ottaa vastaan nuorten julistuksen mukaansa vietäväksi Brysseliin https://www.regeneration2030.org/ .
Seuraavien komissaarivierailujen valmistelun ohessa seuraamme tiiviisti Suomessa syksyllä järjestettäviä Euroopan tulevaisuuskonferenssin kansalaiskeskusteluja https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/new-push-european-democracy/conference-future-europe_fi . Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sanoin: ”Kansalaisten on oltava kaiken EU:n toiminnan keskiössä. Tämän vuoksi toivon, että kaikki eurooppalaiset osallistuvat aktiivisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin ja ottavat keskeisen roolin Euroopan unionin painopisteiden määrittämisessä. Tämä vahvistaa luottamusta EU:n toimielinten ja kansalaisten välillä.” Tästä hän tuleekin todennäköisesti muistuttamaan tulevalla Suomen-vierailullaan.
Sitä ennen saamme kuulla 15. syyskuuta 2021 Ursula von der Leyenin unionin tilaa käsittelevän puheen (SOTEU), jossa hän luo katsauksen kuluneeseen vuoteen ja esittelee ensi vuoden prioriteetit https://ec.europa.eu/info/strategy/strategic-planning/state-union-addresses/state-union-2021_fi . Puheenjohtaja kertoo myös, miten komissio aikoo vastata Euroopan unionin kiireellisimpiin haasteisiin ja mitä ajatuksia komissiolla on unionin tulevaisuuden rakentamiseksi. Puhetta seuraa täysistuntokeskustelu Euroopan parlamentin jäsenten kanssa. EU@Oodi-tiimimme striimaa SOTEU-puheen komission ja Euroopan parlamentin yhteisessä Europe Experience -tilassa Oodissa – ilmoittelemme asiasta piakkoin!
Keväällä Euroopan tulevaisuuskonferenssin satoa korjataan yhteenvedossa, jossa kansalaispaneelien suositukset otetaan huomioon jatkotoimien suunnittelussa. On siis syyskylvöjen aika!
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 2. syyskuuta 2021
- Laatija
- Suomen-edustusto