Syksyn 2023 talousennuste: hienoista elpymistä haastavan vuoden jälkeen

Euroopan talouden kehitys on tänä vuonna hidastunut korkeiden elinkustannusten, heikon ulkoisen kysynnän ja rahapolitiikan kiristymisen vuoksi. Vaikka talouden toimeliaisuuden odotetaankin jatkossa elpyvän vähitellen, Euroopan komission syksyn talousennusteessa EU:n BKT:n kasvua ennakoidaan hitaammaksi kuin kesäennusteissa. Euroalueen inflaation arvioidaan hidastuneen lokakuussa alhaisimmaksi kahteen vuoteen, ja sen odotetaan hidastuvan ennustejaksolla edelleen.

Kasvuvauhti on hiipunut, mutta elpymisen odotetaan jatkuvan edelleen

Reaalisen BKT:n kasvu oli vahvaa suurimman osan vuotta 2022, mutta se supistui loppuvuotta kohden eikä vuoden 2023 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä kasvanut juuri lainkaan. Tilanne heikkeni odotettua enemmän sen vuoksi, että inflaatio jatkui nopeana, vaikka alkoikin hidastua, ja rahapolitiikkaa kiristettiin, minkä ohella ulkoinen kysyntä oli heikkoa. Tuoreimmat liiketoiminnan tunnusluvut ja lokakuun tutkimustiedot viittaavat siihen, että epävarmuuden lisääntyessä talouden toimeliaisuus jatkuu vaimeana myös tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Syksyn talousennusteessa BKT:n kasvun odotetaan vuonna 2023 olevan 0,6 prosenttia sekä EU:ssa että euroalueella, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä alle komission kesäennusteessa ennakoidun tason. Suomessa BKT:n kasvun odotetaan olevan tänä vuonna vain 0,1 prosenttia.

Talouden toimeliaisuuden odotetaan vilkastuvan vähitellen, kun kulutus elpyy tasaisen vakaina pysyvien työmarkkinoiden, palkkojen jatkuvan nousun ja inflaation hidastumisen myötä. Tiukemmasta rahapolitiikasta huolimatta investointien ennakoidaan kasvavan edelleen. EU:n BKT:n kasvun ennustetaan vuonna 2024 nousevan 1,3 prosenttiin. Tämä arvio on kuitenkin 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin kesällä esitetty luku. Euroalueella BKT:n kasvun ennakoidaan olevan hieman hitaampaa (1,2 %). Suomessa BKT:n kasvun ennustetaan olevan ensi vuonna hieman vaimeampaa eli 0,8 prosenttia.

Kun inflaatio ja rahapolitiikan kiristämisestä aiheutuva hidastuminen laantuvat vuonna 2025, kasvun odotetaan kiihtyvän koko EU:ssa 1,7 prosenttiin, euroalueella 1,6 prosenttiin ja Suomessa 1,5 prosenttiin.

Inflaatio jatkaa hidastumistaan käytyään alhaisimmalla tasollaan kahteen vuoteen

Inflaatio on edelleen hidastumassa. Euroalueen inflaation arvioidaan hidastuneen lokakuussa 2,9 prosenttiin, kun se vuosi sitten oli korkeimmillaan 10,6 prosenttia. Tämä on alhaisin taso heinäkuun 2021 jälkeen.

Inflaation rauhoittuminen viime vuonna johtui pääasiassa energian hintojen jyrkästä laskusta, mutta nyt se on levinnyt energian ja elintarvikkeiden lisäksi yhä laajemmalle kaikkiin tärkeimpiin kulutusluokkiin.

Inflaation odotetaan hidastuvan edelleen, joskin maltillisemmalla vauhdilla. Euroalueen kuluttajahintainflaation ennustetaan hidastuvan 5,6 prosentista vuonna 2023 ensin 3,2 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,2 prosenttiin vuonna 2025. Koko EU:ssa kuluttajahintainflaation odotetaan hidastuvan 6,5 prosentista vuonna 2023 ensin 3,5 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,4 prosenttiin vuonna 2025. Suomessa kuluttajahintainflaation ennustetaan vuonna 2023 olevan 4,4 prosenttia, hidastuvan siitä ensin 1,9 prosenttiin vuonna 2024 ja nousevan sen jälkeen 2,0 prosenttiin vuonna 2025.

Työmarkkinoiden odotetaan pysyvän häiriönsietokykyisinä

Talouskasvun hidastumisesta huolimatta EU:n työmarkkinat toimivat vuoden 2023 alkupuoliskolla edelleen hyvin. Toisella neljänneksellä työvoimaosuus ja työllisyysaste olivat EU:ssa korkeammalla kuin koskaan, ja syyskuussa työttömyysaste pysyi 6 prosentissa työvoimasta eli lähes ennätyksellisen matalalla.

Työmarkkinoiden odotetaan pysyvän ennustejaksolla häiriönsietokykyisinä. EU:n työttömyysasteen odotetaan pysyvän jokseenkin vakaana 6,0 prosentissa vuosina 2023 ja 2024 ja supistuvan sitten hiukan eli 5,9 prosenttiin vuonna 2025. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan 7,2 prosenttia vuonna 2023 ja 7,3 prosenttia vuonna 2024. Tämän jälkeen Suomen työttömyysasteen ennustetaan laskevan 7,0 prosenttiin vuonna 2025.

Julkisen talouden alijäämä supistuu

EU:n julkisyhteisöjen alijäämän ennustetaan vuonna 2023 supistuvan hieman, 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Harkinnanvaraisen finanssipoliittisen tuen jatkuvan hillitsemisen odotetaan supistavan EU:n julkisen talouden alijäämää edelleen 2,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2024 ja 2,7 prosenttiin vuonna 2025. Suomen alijäämäksi vuodelle 2023 ennustetaan 2,4 prosenttia. Vuosien 2024 ja 2025 alijäämiksi ennustetaan puolestaan 3,2 ja 3,4 prosenttia.

EU:n julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan vuonna 2023 supistuvan edelleen 83 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tätä tukee nopea inflaatio, kun taas uuden velan liikkeeseenlaskun korkeammat korot nostavat korkomenoja vain vähitellen, kun otetaan huomioon julkisten velkojen pitkä keskiarvoerääntymisaika EU:ssa. Velkasuhteen ennustetaan vuosina 2024 ja 2025 pitkälti vakiintuvan vuoden 2019 noin 79 prosentin tason yläpuolelle. Suomen julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan tänä vuonna olevan 74,3 prosenttia. Vuonna 2024 sen ennustetaan olevan 76,9 prosenttia ja vuonna 2025 nousevan 79,1 prosenttiin.

Riskit ja epävarmuus lisääntyvät geopoliittisten jännitteiden myötä

Talousnäkymiin kohdistuvat epävarmuus ja heikkenemisriskit ovat lisääntyneet viime kuukausina Venäjän Ukrainaa vastaan käymän pitkittyneen hyökkäyssodan ja Lähi-idän konfliktin vuoksi. Riskinä ovat energiatoimitusten häiriöt, joilla voi olla merkittävä vaikutus energian hintoihin, maailmanlaajuiseen tuotantoon ja yleiseen hintatasoon. Lisäksi riskejä voi aiheuttaa EU:n tärkeimpien kauppakumppanien, erityisesti Kiinan, talouden kehitys.

EU:n osalta rahapolitiikan kiristymisen vaikutukset voivat tuntua talouden toimeliaisuuden heikentymisenä. Myös Euroopassa ja sen ulkopuolella yhä tiheämmin ja laajempina ilmenneet äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot, osoittavat, että ilmastonmuutoksella voi olla dramaattisia seurauksia sekä ympäristön että ihmisten mutta myös talouden kannalta.

Uudet ehdokasmaat ensimmäistä kertaa mukana ennusteessa

Tämä syksyn talousennuste kattaa ensimmäistä kertaa myös Bosnia ja Hertsegovinan, Moldovan ja Ukrainan, joille Eurooppa-neuvosto myönsi viime vuonna EU:n ehdokasmaan aseman. Ukrainan talous on osoittanut vuonna 2023 huomattavaa häiriönsietokykyä. Sen talouden ennustetaan kasvavan 4,8 prosenttia vuonna 2023, 3,7 prosenttia vuonna 2024 ja 6,1 prosenttia vuonna 2025 sen jälkeen, kun kasvu oli vuonna 2022 romahtanut Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen seurauksena 29 prosenttia.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_23_5743     

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo [dot] ulvilaec [dot] europa [dot] eu (ismo[dot]ulvila[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina [dot] hottiec [dot] europa [dot] eu (nina[dot]hotti[at]ec[dot]europa[dot]eu)

Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio